Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.10.2021

Lau­takun­nas­sa on sen ver­ran mie­lenki­in­toisia asioi­ta, että kom­men­toin niitä lyhyesti.

Laak­son yhteis­sairaalan tark­istet­tu klaava

Tässä on vain pieniä muu­tok­sia aiem­min käsitel­tyyn, mut­ta han­ke on niin huo­mat­ta­va, että mainit­sen sen tässä. Alueelle on tulos­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen raken­nuk­sia yhteen­sä 168 000 ker­rosneliötä. Lis­tatek­sti puhuu 200 000 ker­rosneliöstä, joista 22 000 on ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia. Läh­es mil­jardin euron investoin­ti siis.

Sörnäis­ten tun­nelin hankesuunnitelma

Tässä vai­heessa päätetään vain pohjoisosan betoni­tun­neo­su­u­den rak­en­tamis­es­ta, kos­ka olisi tyh­mää rak­en­taa ratik­ka ensin ja tehdä betoni­tun­neli sit­ten, jol­loin ratikkali­ikenne joudut­taisi­in siirtämään pitkäk­si aikaa jon­nekin muualle tai kulke­maan bus­seil­la. Tämä vai­he mak­saa 50 miljoon­aa euroa. Kokon­aisu­udessaan tun­nelia ei ole vielä suun­nitel­tu eikä siitä ole kus­tan­nus­laskel­maa, mut­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sik­si on haarukoitu 180 MM€.

Jos käytämme joukkoli­iken­nein­vestoin­neil­ta vaa­dit­tua tuot­to­ta­soa 5 %/vuosi, saamme pääo­makus­tan­nuk­sik­si 9 miljoon­aa euroa vuodessa. Tämän päälle tule­vat kah­den miljoo­nan käuyt­tök­lus­tan­nuk­set. Kun tun­nelia käyt­tää päivit­täin 17 000, tulee yhden automatkan kus­tan­nuk­sik­si 1,8 €. En laskenut mukaan pois­to­ja, vaik­ka alue on nykynäkymien mukaan veden alla parin­sadan vuo­den kuluttua.

Autoil­i­joille koitu­val­la hyödyl­lä täl­laista kus­tan­nus­ta ei pystype­r­ustele­maan, joten perusteina pitää käyt­tää autoista muille koitu­vaa hait­taa. Se taas perusteluisi loogis­es­ti tiemaksuja.

Raivos­tut­tavin­ta tuos­sa suun­nitel­mas­sa ei ole rahan haaskaami­nen vaan se, että tun­nelin ylip­itkät rampit pilaa­vat kaupunki­raken­net­ta. Sörnäis­ten Rantatielle on tulos­sa 190 metriä pitkä rai­lo, joka estää jalankulk­i­joi­ta ylit­tämästä katua.

En tiedä, kuka val­opää on keksinyt normin, jon­ka mukaan auto ei pääse ylös jyrkem­pää ramp­pia kuin viiden pros­entin nousun. Maan­teil­lä kahdek­san pros­entin mäet ovat tui­ki taval­lisia. Brys­selis­sä autot pystyvät kiipeämään ylös kymme­nen pros­entin ramppe­ja. Jos pelätään tal­ven liukkai­ta, voihan sen rampin pitää sulana läm­mit­tämäl­lä niin kuin Aleksin jalka­käytävätkin pidetään.

Veturi­rallinpihan suunnitteluperiaatteet

Pasi­lan tule­vien tornien var­joon Nor­den­skiöldinkadun pohjois­puolelle jää laak­so­mainen alue, jos­ta on tarkoi­tus tehdä oleilun ja tapah­tu­mien alue. Näyt­ti hyvältä!

Pent­ti Ara­jär­ven esi­tys mak­sut­tomas­ta joukkoliikenteestä

Jos min­ul­la olisi käyt­tää 140 miljoon­aa vuodessa joukkoli­iken­teen hyväk­si, käyt­täisin sen palvelu­jen paran­tamiseen. Ymmär­rystä ei tul­lut esittelijältäkään.

RKP:n aloite Topeliuk­senkadun ratikan kor­vaamis­es­ta dieselbusseilla

RKP:n aloit­teen mukaan ratik­ka vaaran­taa ihmishenkiä, kun vaikeasti väis­tet­tävä ratik­ka on ambu­lanssin tiel­lä. RKP:llä ei ole ollut edus­ta­jaa lau­takun­nas­sa, joten he eivät ehkä tiedä, että ratik­ka kul­kee oma­l­la kaistal­laan eikä ole kenenkään tiel­lä. Sen sijaan se oma kaista on ambu­lanssien käytet­tävis­sä. Niitä häly­tysajoneu­vot käyt­tävät nytkin ympäri Helsinkiä. Paljon­parem­pi vai­h­toe­hto kuin kadun täyt­tämien seiso­vil­la autoruuhkilla.

Aika huono tekosyy vas­tus­taa Vihd­in­tien ratikkaa.

Aika pihal­la on RKP:n ryh­mä muutenkin, kun esit­tivät, että bussien pitäisi tietysti käyt­tää biopolt­toainei­ta. Mik­si tässä pitäisi käyt­tää diesel­busse­ja, kun HSL on muuten siir­tymässä sähköbusseihin?