Vihreät kannattavat näköjään äänin 183–181 kannabiksen vapauttamista niin kuin se on vapautettu esimerkiksi Hollannissa ja Portugalissa ja nyt myös monissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Asiallisesti olen esityksestä samaa mieltä, mutta pelkään, että se on poliittisesti epäviisas – tai sitten olen vain poliittinen pelkuri
Minä, huumeministeri
Olin huumeasioista vastaava ministeri vuosina 2000–2002. Siitä ajasta minulla on huono omatunto, koska en onnistunut muuttamaan maan huumepolitiikkaa tavalla kieltopolitiikasta haittojen vähentämisen suuntaan, vaikka tiesin sen järkeväksi. En onnistunut, koska jänistin tai koska en halunnut uhrata puolueeni menestystä tähän kiistanalaiseen ja tunteita herättävään asiaan.
Jotain sain aikaan. Toin maahan korvaushoidon. Aina silloin tällöin joku mies tulee kadulla kiittämään minua henkensä pelastamisesta. He ovat entisiä heroinisteja, jotka pelastuivat elämälle korvaushoidon ansiosta. Kun aloitin huumeministerinä, Suomessa kuoli huumeisiin noin 200 ihmistä vuodessa ja kun lopetin, kuolleita oli vuodessa noin 30. [Tämä tietä on väärä. Olen sekoittanut sen johonkin toiseen indikaattoriin]
Iso asia, joten en uskaltanut ryhtyä muuttamaan, oli huumepolitiikan iso kuva, joka hyödytti rikollisia ja tuotti paljon haittoja. Huumeiden käyttäjien määrät olivat Suomessa tuolloin matalia, mutta siitä huolimatta huumeiden haitat olivat verrokkimaihin nähden isoja.
Erityisen hölmöä on käytön kriminalisointi, joka hyödyttää vain huumerikollisia. Tekeehän se ostajasta ja myyjästä kanssarikollisia ja estää ostajaa ilmiantamasta myyjää sekä estää huumeriippuvaisia hankkiutumaan hoitoon.
Joskus 1990-luvulla olin jollain valiokuntamatkalla joutunut puheisiin Espanjan huumepoliisin korkean edustajan kanssa. Hän sanoi, että he katsovat pienimuotoista kannabiskauppaa ja sen kotiviljelyä läpi sormien, koska eivät halua antaa kannabista rikollisten ja heroiinikauppiaiden monopoliksi. Tämä avasi silmäni ja aloin ajatella huumepolitiikkaa aivan toisin silmin.
The Economist: ottakaa huumeet pois rikollisilta valtion monopoliksi
The Economist – lehti, jota ei oikein voi pitää minään viherhippien äänenkannattajana – kirjoittaa aika-ajoin artikkelin siitä, että rajoittava huumepolitiikka ei voi onnistua. Se tuottaa huumekauppiaille niin suuret voitot, että mikään mahti maailmassa ei huumekauppaa lopeta. Meksikon toivoton ja hyvin verinen huumesota on hyvä esimerkki tästä. Siksi huumekauppa pitäisi antaa valtioiden monopoliksi ja verottaa sitä voimakkaasti. Lehden sanoma on, että jos näin tehtäisiin, rikollisjärjestöjen tulot romahtaisivat, valtioiden tulot kasvaisivat ja huumeiden käyttö ei lisääntyisi.
Väinö Linna kirjoitti Pohjantähdessä, että kansanäänestyksessä kieltolaista Pentinkulmalla kaikki äänestivät kieltolain kumoamisen puolesta paitsi yksi. Se yksi oli kylän viinatrokari.
Suomen luonnossa kasvaa yksi korkeatasoinen huumekasvi, joka on kenen tahansa saatavilla. Siitä ei ole tullut sanottavaa ongelmaa juuri siksi, että se on kenen tahansa saatavilla eikä se siksi voi tuottaa suuria tuloja huumekauppiaille.
Rajoittava huumepolitiikka nostaa huumeiden hintoja, mutta tämä ei vähennä huumeiden käyttöä vaan nostaa sitä, koska huumekaupan jättimäiset voitot kannustavat markkinointiin.
Kannabis Alkoon
En osaa sanoa muista huumeista – minusta olisi aika ongelmallista myydä heroiinia valtion huumekaupassa –mutta vahvat argumentit puhuvat sen puolesta, että kannabista pitäisi myydä Suomessa Alkossa.
Nykyiseltä kannabiksen täyskiellolta menee pohja pois, kun maa toisensa perään laillistaa kannabiksen. Nuoret vaihtavat mielipiteitä ja kokemuksia yli maan rajojen. Siksi nykyinen kannabispolitiikka on tuhoon tuomittu.
Nykyisessä tilanteessa näen kolme ongelmaa
- Kannabiskauppa on nyt rikollisten monopoli ja sitä myydään huumetavarataloissa, joissa on tarjolla myös kovia huumeita. Kannabis toimii huumekaupan sisäänheittotuotteena, mutta kauppiaan lopullinen tarkoitus on tutustuttaa ostaja muihin, riippuvuutta aiheuttaviin tuotteisiin.
- Kannabis on vaarallista alaikäisille. Huumekauppiaat eivät kunnioita mitään ikärajoja. Alkosta sitä ei myytäisi alaikäisille. Toki sitä valuisi myös alaikäisille niin kuin valuu oluttakin, mutta vähemmän kuin nyt.
- Rikollisille annettu kannabismonopoli tarkoittaa tarpeettoman hyviä tuloja ammattirikollisille. Se on paha asia jo sinänsä.
Kun Hollanti vapautti kannabiksen, maassa oli paha heroiiniongelma, mutta ei ole enää, koska yhteys heroiinikaupan ja kannabiskaupan välillä katkesi. Heroiinista on tullut luuserien huume.
Minulla ei ole varsinaisia kokemuksia kannabiksen käytöstä, mutta tunnen asiaa tilastojen valossa.
Tilastojen valossa kannabis on huomattavasti harmittomampi tuote kuin alkoholi tai nikotiini. Kannabis ei aiheuta (juurikaan) riippuvuutta toisin kuin alkoholi ja nikotiini.
Suomessa on erittäin laajalle levinnyt huumekauppa – Ruotsista hankitun nuuskan levittäminen laittomasti. Siihen ei puututa, vaikka nikotiini on todella vahvaa riippuvuutta aiheuttava huume, koska nikotiinia ei pidetä huumeena, vaikka se sitä selvästikin on.
Minulla on vaitiolovelvollisuus siitä, mitä ministerikokousten lounailla puhutaan, mutta kerron silti, että EU:n terveysministerien huumekysymyksiä käsitelleessä kokouksessa erään suuren viinimaan hyvin arvostettu edustaja sanoi: ”Se, että sallimme niin vaarallisen aiheen kuin alkoholi ja kiellämme niin vaarattoman aineen kuin kannabis, johtuu tietysti maatalouspolitiikasta.
Kannabis on kaikilla mittareilla harmittomampi huume kuin alkoholi, mutta se ei ole harmiton. Erityisesti lapset pitäisi varjella siltä. Näin ei nyt tapahdu, koska kannabiskauppa on säätelemätöntä.