Helenin hallitus ei tee harkintaan perustuvia päätöksiä kaukolämmön hinnasta. Joskus kauan sitten on päätetty algoritmista, jonka perusteella hinta määräytyy automaattisesti kustannusperusteisesti. Välillä hinta on noussut, välillä laskenut. Koska Helen on määräävässä markkina-asemassa, kovin luovaa harkintaa kaukolämmön hinnan osalta ei edes saa harjoittaa.
Elokuun lähestyessä loppuaan Helenin toimitusjohtaja J‑P Weckström otti minuun yhteyttä ja sanoi, että meillä on ongelma. Kaukolämmön hinta-algoritmi osoitti 50 prosentin nousua.
Kaikki kustannukset ovat nousseet. Kivihiilen hinta on vuodessa kaksinkertaistunut, päästöoikeuksien hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet, maakaasun hinta on kymmenkertaistunut (!) sähkön hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi ja hallitus on korottanut energiaveroja tuntuvasti.
Sähköäkin Helen käyttää kaukolämmön tuotantoon, sillä yli 100 MW tehdään lämpöpumpuilla. Hallitus on luvannut laskea teollisen mittakaavan lämpöpumppujen energiaveroja, mutta päätöstä ei ole pantu toimeen.
Olisimme voineet sopia korotuksesta toimitusjohtajan kanssa kaksistaan, mutta olin sitä mieltä, tuskaa pitää jakaa muillekin hallituksen jäsenille. Sähköpostikeskustelun tuloksena esitin, että hinnnan nousu rajataan 30 prosenttiin ja toimitusjohtaja otti esityksen nimiinsä.
Tätä alemmaksi emme voineet mennä, koska kaukolämmön tuotannosta olisi tullut tappiollista. Olisimme joutuneet subventiomaan sitä lähinnä ydinvoimaloiden, vesivoiman ja tuulivoiman tuotoilla, mikä olisi voinut johtaa syytteeseen saalistushinnoittelusta. Maalämpökauppiaat olisivat oikeutetusti kokeneet itsensä väärin kohdelluksi.
Olisiko pitänyt antaa kustannusten vain siirtyä hintoiin sellaisenaan, eli nostaa hintaa 50 prosentilla. Miksi toimia sitä vastaan, että kuluttjat irtautuvat kaukolämmöstä. Vaikka kaukolämpö on nyt kovin fossiiliperäistä ja siksi oikeutetukstikin kallista, se ei ole sitä enää viiden vuoden päästä. Siksi asiakkaat on järkevää säilyttää sekä ajatellen yhtiön taloutta että ilmastoa.
Helenin hallitus on reagoinut olttoaineiden ja päästöoikeuksien nousseihin hintoihin päättämällä aikaistaa Hanasaaren kivihiilivoimalan alasajoa liki kahdella vuodella.