Britannian uskalias koronapäätös

Bri­tan­ni­as­sa oli vuo­den­vai­h­teessa todel­la paha koronati­lanne. Tar­tun­to­ja tuli viikos­sa 400 000 ja kuollei­ta yli 8 600. Suomen väk­iluku­un suh­teutet­tuna tämä olisi merkin­nyt noin 4 600 tar­tun­taa ja sataa kuol­lut­ta päivit­täin. Mitään täl­laista ei ole meil­lä koet­tu koskaan.

Bri­tan­nia vähän etu­ili roko­tuk­sis­sa, ja niin­pä pan­demia saati­in liki tukahde­tuk­si maas­sa. Tar­tun­to­jen viikoit­tainen määrä putosi kolmeen­toista tuhanteen, eli vähen­nys­tä oli noin 97%. Niin­pä maas­sa päätet­ti­in luop­ua kaik­ista koronara­joituk­sista. Päätös tuli voimaan eilen.

Sitä ennen deltavari­ant­ti oli kuitenkin rantau­tunut maa­han. Tar­tun­to­jen määrä on ryöp­sähtänyt uuteen laukkaan saavut­taen 300 000 tar­tun­taa viikos­sa. Määrä on edelleen kovas­sa kasvus­sa. Kun maas­sa 88 pros­ent­tia yli 18-vuo­ti­aista on saanut ainakin yhden roko­tu­san­nok­sen ja 68,5 pros­ent­tia molem­mat annok­set, tar­tun­to­jen näin vil­li lisään­tymi­nen osoit­taa, ettei roko­tus suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä rokotet­tu­ja levit­tämästä tau­tia. Eivät rokot­ta­mat­tomat olisi mitenkään voineet kehit­tää täl­laista epi­demi­aa keskenään.

Kos­ka Bri­tan­ni­as­sa on aivan kelvolli­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, he var­maankin tietävät itse, kuin­ka paljon sairas­tuneis­sa on yhteen tai kah­teen ker­taan rokotet­tu­ja. [KORJAUS: Pois­tet­tu main­in­ta Bri­tan­ni­as­sa puut­tuvas­ta henkilö­tun­nuk­ses­ta, kos­ka ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän sisäl­lä käytetään yksilöl­listä potilasnumeroa.]

Tar­tun­to­ja ajatellen brit­tien päätös vaikut­taa suo­ras­taan jär­jet­tömältä. Vaik­ka roko­tus ei suo­jaa tar­tunnal­ta, se näyt­tää suo­jaa­van hyvin sairau­den vakav­il­ta muodoil­ta ja kuolemil­ta. Kun kat­somme kuolleisu­ut­ta, tilanne näyt­tää aivan toiselta.

Koron­akuolemat puto­si­vat kevääl­lä paljon enem­män kuin tar­tun­nat, alim­mil­laan 40 kuolleeseen viikos­sa. Se on 99,5 pros­ent­tia vähem­män kuin huip­puaikana.  Tar­tun­to­jen ohel­la myös kuolleisu­us on nyt nous­sut merkit­tävästi – se on nyt seit­senker­taista kevään alimpi­in lukui­hin ver­rat­tuna, mut­ta kuitenkin alle neljä pros­ent­tia vuo­den­vai­h­teen huippuluvuista.

Min­ul­la on varsin yksinker­tainen tapa laskea karkea arvio tapauskuolleisu­udelle – siis sille, kuin­ka suuri osa tilas­toiduista tar­tun­nan saaneista kuolee. Jaan kuollei­den määrän viikos­sa kak­si viikkoa van­hem­mil­la tar­tun­talu­vuil­la, kos­ka kuole­ma tulee keskimäärin kah­den viikon päästä tar­tun­nan havait­semis­es­ta (kol­men viikon kulut­tua tar­tun­nas­ta). Näin las­ke­tut tapauskuolleisu­us­lu­vut ovat myös rom­ah­ta­neet, eikä niis­sä ole mitään nousua. Vuo­den­vai­h­teessa tapauskuolleisu­us oli yli 30 promil­lea. Se on niin iso luku, että sille ei ole muu­ta seli­tys­tä kuin se, ettei läh­eskään kaikkia tar­tun­to­ja ollut havait­tu. Kuole­ma yleen­sä havaitaan. Nyt tar­tun­taluku on laskenut 1,5 promilleen eli kahdeskymme­ne­sosaan entisestä.

Miten roko­tus voi alen­taa tapauskuolleisu­ut­ta 95 pros­en­til­la kun vain 88 pros­ent­tia väestöstä on saanut ensim­mäisen annok­sen ja 68,5 % toisen annok­sen? Siten, että Bri­tan­ni­as­sakin rokotet­ti­in ensim­mäisek­si riskiryhmät.

Bri­tan­ni­as­sa ajatel­laan, että tau­ti ei riskiryh­mien rokot­tamisen jäl­keen ole enää niin vaar­alli­nen, että sulku­toimia voisi perustel­la ter­veyssy­il­lä. Long covid ei näytä hal­li­tus­ta pelottavan.

Kuolleisu­us tulee Bri­tan­ni­as­sa kuitenkin nouse­maan ja jopa kohta­laisen paljon, sil­lä rokot­teista kieltäy­tyvis­sä on myös rik­siryh­mi­in kuu­lu­via. Maan hal­li­tuk­ses­sa ajatel­laan ilmeis­es­ti, että rokot­teista kieltäy­tymi­nen on oma val­in­ta.  Kieltäy­tyvät eivät voi vaa­tia mui­ta eristäy­tymään kotei­hin­sa. Eristäy­tykööt itse.

Miten Suomes­sa?

Suomes­sa koronati­lanne muis­tut­taa melkois­es­ti Bri­tan­ni­aa. Tar­tun­to­jen määrä on kovas­sa kasvus­sa ja saavut­ta­nee paris­sa viikos­sa kevään huip­pu­lu­vut samal­la kun kuolleisu­us on pysynyt mata­lana. Pitäisikö mei­dänkin pitää pää kylmänä kas­vavien tar­tun­tamäärien edessä vai pitäisikö yhteiskun­taa ryhtyä sulke­maan uudestaan.

Bri­tann­ian koe on uskalias mut­ta on mei­dän kannal­tamme hyvä, että he sen tekevät. Tulok­sia siitä kan­nat­taa seu­ra­ta Suomes­sa tarkasti.

Roko­tuskat­tavu­us ei ole Suomes­sa lähel­läkään sitä, mitä se on Bri­tan­ni­as­sa. Sik­si emme voi väit­tää, että kaik­ki ovat saa­neet roko­tuk­sen, jos ovat halun­neet. Vain ensim­mäisen piikin osalta tässä on ylipään­sä mitään perää. Helsingis­sä roko­tusa­jat on avat­tu kaikille 16 vuot­ta täyt­täneille eikä aiko­ja saa­da kokon­aan täyte­tyk­si. Voidaan siis hyvin sanoa, että jokainen helsinkiläi­nen on halutes­saan saanut ensim­mäisen piikkin­sä, mut­ta ei toista. Ensim­mäi­nenkin antaa kohta­laisen hyvän suo­jan vakavaa tau­tia vastaan.

Ei halua kuitenkaan brit­ti­tyylistä kaikkien rajoi­tusten pois­tamista, vielä. Lokaku­us­sa kenties.

Jos maan hal­li­tus arvostaisi tapah­tu­ma-alaa ja palveluelinkeino­ja yhtä paljon kuin sel­l­un keit­toa ja maat­alout­ta, se avaisi kaiken roko­tus­todis­tus­ta vas­taan nyt heti.