Korjattavaa huono-osaisuutta (3) Tarpeettomuus

Kun hevo­nen1960-luvul­la kor­vau­tui autol­la ja trak­to­ril­la, noin puoli miljoon­aa hehtaaria pel­toa vapau­tui hevosten ruokin­nas­ta muuhun käyt­töön. Syn­tyi mit­ta­va yli­tuotan­to-ongel­ma. Vil­ja- ja voivuorten dump­paami­nen vien­ti­markki­noille tuli val­ti­olle todel­la kalli­ik­si. Kan­nat­ti ennem­min mak­saa siitä, ettei pel­loil­la vil­jel­ty mitään. Säädet­ti­in pel­lon­va­raus­la­ki, jos­sa vil­jeli­jä luopui kor­vaus­ta vas­taan pel­to­jen­sa vil­jelystä kolmek­si vuodek­si tai peräti met­sit­ti pel­ton­sa, mis­tä mak­set­ti­in vielä enem­män. Tätä kut­sut­ti­in kansanomais­es­ti pel­to­jen pake­toimisek­si. Pel­to­jen pake­toin­ti syn­nyt­ti val­taisan raivon. Se oli merkit­tävä syy SMP:n murskavoit­toon vuo­den 1970 vaaleissa.

Peri­aat­teessa mah­dol­lisu­u­den pake­toi­da pel­ton­sa ei pitänyt hai­ta­ta ketään, sil­lä kukaan ei kieltänyt jatka­mas­ta vil­je­lyä entiseen tapaan. Vil­jeli­jät eivät siis menet­täneet taloudel­lis­es­ti mitään, mut­ta he menet­tivät työn­sä arvos­tuk­sen eikä se ollut mitenkään vähäi­nen asia. Se oli kuin märkä rät­ti päin naa­maa. Oli­han moni sodan jäl­keen suurin pon­nis­tuksin raivan­nut pel­lot, ja nyt mak­set­ti­in niiden jät­tämis­es­tä kesannolle.

Tämä tuli etsimät­tä mieleen, kun aloin pohtia, mikä saa niin mon­en ajat­tele­maan, että asi­at ovat huonom­min ja epäoikeu­den­mukaisem­min kuin ennen, vaik­ka tilas­to­jen val­os­sa näin ei ole. Glob­al­isaa­tio ja automaa­tio on tuhon­nut paljon työ­paikko­ja, mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on huole­ht­in­ut tulon­jaos­ta niin, etteivät tulo­erot ole kas­va­neet käytän­nössä lainkaan täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Joidenkin ase­ma on heiken­tynyt mut­ta tois­t­en on nous­sut. Keskimäärin kaik­ki hyvin. Yhdys­val­ois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa menee huonom­min, mut­ta siel­lä onkin sit­ten Trump ja Brexit.

Kokon­aiset ammat­tiryh­mät ovat menet­täneet ase­mansa. Vaik­ka taloudelli­nen mene­tys ei ole suuri, itse­tun­non ja ylpey­den mene­tys on. Se merk­it­see enem­män kuin raha.

Ennen vihat­ti­in riis­te­tyk­si jou­tu­mista, nyt katkeroidu­taan tarpeet­to­muud­es­ta, sitä ettei kel­va­ta riis­tet­täväk­si. Se tun­tuu sosi­aalisen eri­ar­vo­su­u­den kasvulta.

Hylkysyr­jät

Katkeru­us moninker­tais­tuu, kun sama kos­kee kokon­aisia aluei­ta. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin. Jos vain itsel­lä menee huonos­ti, se masen­taa, mut­ta jos koko joukol­la menee, se herät­tää katkeru­ut­ta. Trumpia äänestet­ti­in siel­lä, mis­sä olti­in jää­ty muu­tok­sen alle, mut­ta yksit­täiset kelka­s­ta pudon­neet eivät äänestäneet Trumpia Kali­for­ni­as­sa tai Itärannikolla.

Suo­mi on jakau­tu­mas­sa alueel­lis­es­ti niin, että kasvu ja men­estys keskit­tyy suurim­mal­ta osaltaan viiden yliopis­tokaupun­gin ympärille: Helsinki­in, Tam­pereelle, Turku­un, Oulu­un ja Jyväskylään. Melkein koko muu Suo­mi on taan­tu­va aluetta.

Tämä on ongel­mana vihe­liäi­nen. Tekniselle kehi­tyk­selle emme voi oikein mitään, kos­ka vas­tavir­taan uiv­an käy huonos­ti. Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kaut­ta. Mut­ta tämä olisikin jo kokon­aisen kir­jan aihe.