Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.1.2019

Radiokadun ja Ilmalankadun katusuunnitelmat

(Pöy­dältä)

Tässä on kak­si onge­ol­mallista kohtaa. oinen on yhteispysäkin ratikoiden ja bussien kanssa. Viral­lis­es­ti yritämme nopeut­taa ratikoi­ta, mut­ta täl­laiset ratkaisut hidas­ta­vat. Tosin tuos­sa ei liiken­net­tä nyt ihan tolkut­tomasti ole, joten tilanteet, jos­sa ratik­ka joutuu odot­ta­maan bus­sia, eivät ole kovin yleisiä.

Fil­lar­it on pan­tu pyöräkaistalle pysäköi­ty­jen auto­jen vasem­mal­la puolelle. Näin pysäköivä auto joutuu ylit­tämään pyöräkaistan. Pysäkkien kohdal­la fil­lar­it siir­tyvät oikealle ja pysäkin jäl­keen taas mut­ka vasem­malle. Mutkit­telu on tietysti ikävää, mut­ta fil­larikaista noin yleen­sä on parem­pi kuin valkoisel­la viivalle jalanku­lus­ta erotet­tu väylä.

Yleisil­lä alueil­la ole­vien pysäköin­tiru­u­tu­jen varaami­nen sähköau­to­jen latauspisteiksi

Taas yksi askel sähköisen liiken­teen vääjäämät­tömässä voit­toku­lus­sa. Tämä kil­pailute­taan niin, että hin­nan (lataus­pis­teestä mak­set­ta­va vuokra) paino on 10 % ja toteu­tuk­sen laadun paino 90 %. Minus­ta näistä ei pitäisi per­iä tois­taisek­si vuokraa, kos­ka ei tämä aluk­si mikään kul­takaivos ole, mut­ta taidan olla esteelli­nen. Suun­nitel­tu­ja lataus­pis­teitä on sata, joista tar­jo­taan kil­pail­tavak­si 28. Hak­i­jat val­it­se­vat näistä 20 kohdet­ta. Näin saadaan lataus­pis­teet 40 auton samanaikaiseen lataamiseen, kak­si parkkiruutua/latauspiste.

Espoo ei kil­pailu­ta vaan on sopin­ut suo­raan For­tu­min kanssa asiasta.

Pikalataus­piste vaatii sen ver­ran tuhdin yhtey­den, että lataus­pis­teen omis­ta­ja joutuu joka tapauk­ses­sa asioimaan verkkoy­htiön kanssa.

Vallilan Pohjoisosan ase­makaa­van muutos

Mäkelän­rin­teen uin­tikeskus saa lisäti­laa ja yliop­pi­lasasun­to­jen tienoil­la pure­taan ysi van­ha talo ja raken­netaan 7–13 ker­roksisia pis­te­talo­ja. Punav­ihreään kuplaan 480 onnel­lista lisäa­sukas­ta. Tor­nit muut­ta­vat kaupunkiku­vaa kohta­laisen paljon.  Autopaikkavaa­timus on 1/135k-m2, mikä on paikallisen kult­tuurin eri­ty­ispi­ir­teet huomioon ottaen aika paljon.

Pysäköin­ti­laitos 170 autolle. Eikö olisi voitu vain kaavoit­taa mah­dol­lisu­us pysäköin­ti­laitok­seen ja jokainen olisi vuokran­nut autopaikkansa sieltä. Pysäköin­tiyri­tys olisi toteut­tanut laitok­sen sen kokoise­na kuin parhaak­si näkee. Mik­si siihen itää taloy­htiöt sotkea?

Kaupun­gin kiinteistöstrategia

Helsin­ki omis­taa raken­nuk­sia noin kahdek­san mil­jardin euron edestä. Kaupun­ki on ollu­ty aika huono omis­ta­ja. Raken­nuk­sis­sa on tolkut­tomasti kor­jausvelkaa ja onpa niitä suo­ras­taan tuhoutunut huonon hoidon vuoksi.

Voisi ajatel­la, että kaupun­gin kan­nat­taisi mielu­um­min vuokra­ta toim­i­ti­lansa ja antaa omis­t­a­mi­nen jollekin, joka osaa pitää raken­nuk­set kun­nos­sa, mut­ta tässä on se ongel­ma, että kaupungille raha on halvem­paa kuin yksityisille.

Nyt tätä sotkua ollaan pane­mas­sa jotenkin kun­toon. Selostan strate­gian sisältöä tarkem­min sit­ten, kun olen sen jotenkin itse sisäistänyt. Inhoan pitk­iä papere­i­ta, jois­sa on pääasi­as­sa itses­tään selvyyk­siöä ja olen­naiset asi­at on etsit­tävä niiden takaa.

Kaupunkiym­päristöalan ympäristöon­hjel­ma 2019–2021

Tästäkin on vaikea saa­da otet­ta. Kak­sikym­men­täku­usi sivua hyviä asioi­ta. Pitäisi osa­ta lukea tätä niin, että mitä tästä puut­tuu. Jok­seenkin kaik­ki hyvät asi­at on luetel­tu, mut­ta sitä ei pysty päät­telemään, mil­lä pain­ol­la niitä toteutetaan. Tarvit­taisi­in mitat­tavia määräl­lisiä tavoitteita.