Bulevardien vastustajat ovat sanoneet, että asunnot pitää laittaa ”muualle” kertomatta missä tämä ”Muua” on. Yleensä on tarjottu vaihtoehdoksi paikkoja, jotka yleiskaavassa on jo esitetty rakennettavaksi, joten mitään oikeasti korvaavaa paikkaa ei ole esitetty.
Lopputulos on, että nuo 70 000 ihmistä joutuisivat hakeutumaan Helsingin tai ainakin Kehä I:n ulkopuolelle.
Antti Kaikkonen kertoi, että Tuusulassa olisi valmiit kaavat 10 000 asukkaalle., Yritin kysyä, miksi Tuusula sitten ei ole käynnistänyt niiden rakentamista. Hän ei vastannut. Oikea vastaus taitaa olla se, etteivät tontit mene kaupaksi. Vapaaehtoisia asukkaita löydy. Eihän niitä löydy edes Espoon Suurpeltoon, josta piti tulla kaupungin kehityksen jalokivi.
Asuntoja pitää rakentaa sinne, missä ihmiset haluavat asua. Asumispreferensseistä taas kertoo lahjomattomimmin se, paljonko asumisesta ollaan valmiita maksamaan. On kyllä aika vaikea väittää, että asunnon ostaja oikeastaan haluaisi asua Klaukkalassa, jos tämä ostaa kerrostaloasunnon Kalliosta, vaikka saisi asunnon Klaukkalasta puolta halvemmalla.
Asumispreferensseissä on tapahtunut suuri muutos, ei vain Helsingissä vaan kaikissa kaupungeissa ympäri rikasta maailmaa.
Ihmiset arvostavat urbaania elämää – tai eivät kaikki, mutta nykyistä paljon suurempi osa haluaa. He haluavat asua siellä missä tapahtuu ja voi tavata toisia ihmisiä. Mistä tämä johtuu on jo oma tarinansa, enkä menee tähän sen enempää.
On valitettu asuntojen hintojen nousua pääkaupunkiseudulla, mutta tosiasiassa asunnot ovat kallistuneet vain Helsingin ratikkakaupungissa. Kun ratikkakaupunkia ei riitä kaikille, hintojen nousu on levinnyt Pohjois-Helsinkiin ja esimerkiksi Herttoniemeen. Espoossa asuntojen hintojen nousu vastaa koko maan hintojen nousutahtia, Vantaalla se on jäänyt siitä jälkeen ja kehyskunnissa kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet huomattavasti.
En ymmärrä, mitä ne valittavat, joiden mielestä on kiva asua syrjempänä. Heidän kannaltaanhan kaikki on hyvin, koska he voivat asua unelma-asunoissaan halvalla. Kaavoitettua maata on vaikka kuinka paljon tarjolla.
On Helsingin velvollisuus tarjota lisää asuntoja niille, jotka tänne tulevat, eikä tehdä tästä ylemmän keskiluokan reservaattia, johon taviksilla ei ole asiaa.
Erityisesti pitää kavahtaa ajatusta, ettei Helsingin pitäisi tarjota hyvää asumista, jotta huonompikin menisi kaupaksi. Sitä ei ole kuinkaan näin suoraan sanottu, mutta rivien välissä tämä argumentti kyllä näkyy.