Kaupunkibulevardeista (5/5) Millainen bulevardi on asuinympäristönä?

Asun­not välit­tömästi Man­ner­heim­intien var­res­sa ovat noin tuhat euroa halvem­pia kuin seu­raavas­sa kort­telis­sa – mut­ta paljon kalli­impia kuin vaikka­pa Pih­la­jan­mäessä. Asum­is­pref­er­enssien kannal­ta vilkkaasti liiken­nöi­ty katu on hait­ta, mut­ta keskeinen sijain­ti on hyöty.

Man­ner­heim­intiel­lä on vain van­ho­ja raken­nuk­sia, jol­laisia ei enää saisi vilkkaan kadun var­teen rak­en­taa. Nyt esimerkik­si Her­man­nin ranta­tien var­teen raken­netaan tehokkaasti äänieris­tet­tyjä talo­ja, jois­sa ilma ote­taan pihan puolelta. Kun piha eris­tetään tiestä talo­muuril­la, liiken­teen melu ja saas­teet eivät pääse pihalle saakka.

Polt­to­moot­to­ril­la varustet­tu­jen auto­jen aikakausi on myös jäämässä ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si harha-askeleek­si. HSL on siir­tynyt kymme­nen vuo­den päästä pääosin sähköbus­sei­hin. Renkaat autois­sa kuitenkin on jatkos­sakin. Ne melu­a­vat ja eri­tyis­es­ti henkilöau­toi­hin tal­ven ajak­si asetet­ta­vat asfalt­in­raapimet tuot­ta­vat vaar­al­lisia saasteita.

Joitakin bule­varde­ja – eri­tyis­es­ti Hämeen­lin­nan väylän kor­vaavaa – on kaavail­tu aika kapeak­si. En ole aivan var­ma, että sel­l­aista kan­nat­taa rak­en­taa, sil­lä ei yhden kort­telin syvyi­nen nauha ole mitään kaupunkiasumista.