Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?

Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti vain ja yksi­no­maan siitä, kuin­ka paljon sen päästä pääsee auto­ja katu­verkkoon niin kuin pul­losta ulos tule­van nes­teen määrä ei riipu pul­lon pak­su­ud­es­ta vaan pul­lonkaulan pak­su­ud­es­ta. Tuskin pal­jas­ta salaisu­ut­ta, kun ker­ron, että Helsin­ki sään­nöstelee esimerkik­si Län­siväylältä tule­vaa liiken­net­tä Ruo­ho­lahdessa liiken­neval­oil­la. Jos ei sään­nöstelisi, katu­verkko menisi tukkoon ja liiken­nejär­jestelmä kap­a­siteet­ti romahtaisi.

Viimeinen merkit­tävä liit­tymä moot­toriteille ennen Helsin­gin katu­verkkoon tör­määmistä on Kehä I. Sik­si bule­vardis­oin­ti tehdään Kehä I:n sisäpuolel­la. Ruuh­ka-aikana bule­vardeista ei ole sisään­tu­lotei­den kap­a­siteetille haittaa.

Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la nopeusra­joituk­set, suo­jati­et ja liiken­neval­ot tietysti hidas­ta­vat matkan­tekoa, tyyp­il­lisim­mil­lään 2 – 5 min­u­ut­tia. Toises­sa vaakakupis­sa on niiden 70 000 ihmisen mat­ka-aika, jot­ka näin pää­sevät asumaan Helsinki­in ratikkay­htey­den päähän sen sijaan, että muut­taisi­vat esimerkik­si Tuusu­laan, jonne Antti Kaikko­nen toiv­ot­ti hei­dät tervetulleiksi.

Kun Helsin­ki kaavoit­taa asun­to­ja 150 000 ihmiselle Kehä I:n sisäpuolel­la, merk­it­see se, että katu­verkko alkaa käy­dä ahtaak­si. Helsinkiläiset eivät voi itse käyt­tää autoa niin paljon kuin tähän asti. Sik­si Helsin­ki panos­taa ratikkaverkkoon — jopa kokoomus kan­nat­taa tätä. Mut­ta ei Helsin­ki myöskään toiv­ota ter­ve­tulleek­si kas­vavia automääriä naapurikunnista.

Jos nuo 70 000 ihmistä asutet­taisi­in kah­den auton koti­talouk­si­in pitkin Uuden­maan savipel­to­ja,  sisä­tu­lotei­den liikenne ruuhkau­tu­isi niin pahoin, että mat­ka-ajat piteni­sivät nykyis­es­tä olennaisesti.