Site icon

Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä

Tämä on aivan ihmeelli­nen tilin­päätös. Rahaa on niin että rantei­ta pakot­taa. Valitet­tavasti myös val­tio­val­ta on huo­man­nut tämän, onhan val­ti­ol­la keinon­sa ulos­mi­ta­ta rahaa niiltä, jot­ka hoita­vat asiansa hyvin – mikä tietysti motivoi hoita­maan asiansa huonosti.

Mei­dän kan­nat­taa ymmärtää – ja ker­toa se myös ahneelle val­ti­olle ­–että tämä voimakkaasti yli­jäämäi­nen talous on peräisin yhdestä yri­tyk­ses­tä, Super­cel­listä ja sen omis­ta­jista, jot­ka mak­sa­vat rehellis­es­ti veron­sa huikeista tulois­taan. Kat­sokaa vain keski­t­u­lon nousua Jätkäsaaressa. 

Itse Super­cellin ohel­la poikkeuk­sel­lisen hyvät yhteisövero­tuo­tot johtu­vat japani­lais­es­ta yri­tyk­ses­tä, joka on investoin­ut Super­cel­li­in ja pie­neen toimis­toon Kalasa­ta­mas­sa. Yhtiö on tehnyt noin mil­jardin euron myyn­tivoiton Super­cellin osakkeil­la ja on mak­sanut siitä yhteisöveron Suomeen ja Helsinkiin. 

Ei Super­cell aina tee tuol­laista tulosta. Eikä tuo japani­lainen yri­tys kir­jaa joka vuosi tuol­laisia myyn­tivoit­toa. Tätä rahasadet­ta kestää yhteisövero­jen tili­tyskäytän­tö­jen vuok­si kolme vuot­ta ja sit­ten se loppuu.

Tämä tilapäi­nen rahat­ul­va kan­nat­taa käyt­tää investoin­tei­hin. Onhan meil­lä kor­jausvelkaa noin mil­jar­di. Ei kuitenkaan heti tänä vuon­na vaan pan­na rahat jem­maan ja investoi­da myöhem­min kahdes­ta syys­tä: 1) Investoin­nit kan­nat­taa suun­nitel­la ennen kuin ne toteutetaan, eikä suun­nitelmia ole ja 2) nyt raken­nusala on yliku­umen­tunut. Noususuh­danne ei kuitenkaan kestä kauan. Sik­si nyt kan­nat­taa suun­nitel­la nuo kor­jaus­in­vestoin­nit toteutet­tavak­si sit­ten kun laskusuh­danne taas onnis­tuu yllät­tämän talousennustajat. 

Mei­dän kan­nat­taa käyt­tää rahaa myös asuinympäristön kohen­tamiseen. Mui­hin vas­taavi­in kaupunkei­hin ver­rat­tuna Helsin­ki on rähjäi­nen. Eri­tyis­es­ti jalka­käytävät on päällystet­ty rumal­la paikat­ul­la asfaltil­la kun muual­la käytetään kau­nista laa­toi­tus­ta. Julkisen tilan kohen­t­a­mi­nen saat­taa hyvinkin mak­saa itsen­sä. En nyt perustele tätä sen enem­pää, jot­ta naa­purikaupun­git eivät älähtäisi ja syyt­täisi hyvien veron­mak­sajien rohmuamisesta.

Eräästä asi­as­ta halu­an sanoa kir­jan­pitokäytän­nöstämme, joka toki en tehty niin kuin kun­nan pitää tilin­päätök­sen­sä tehdä.

Kun me laa­jen­namme kaupunkia ja muu­tamme raaka­maa­ta tont­ti­maak­si, maan arvon nousu näkyy tulona, jos myymme ton­tin, mut­ta ei näy, jos vuokraamme ton­tin. Jos nos­taisimme maan arvoa tilin­päätök­sessä, kun sen arvo oikeasti nousee, asun­to­tuotan­toon suun­natut investoin­nit näyt­täi­sivät paljon kan­nat­tavam­mil­ta – ne näyt­täi­sivät niin kan­nat­tavil­ta kuin ne ovat.

Muuten olen sitä mieltä, että Helsin­gin kan­nat­taisi kiihdyt­tää asuntotuotantoa. 

 

 

Exit mobile version