Näin olin suunnitellut puhuvani, mutta tiukan minuuttirajan vuoksi jouduin karsimaan puhetta ronskisti
Suomalaiset ja kaikki eurooppalaiset arvostavat yhteiskunnallista tasa-arvoa ja pieniä tuloeroja. Tämä näkyy siinä, että aika ajoin demarit äänestetään suurella rummunpäristyksellä vastaan jossain päin Eurooppaa. Sitten karu käytäntö osoittaa, ettei valtaan päässyt vasemmistohallitus pysty lunastamaan lupauksiaan. Seuraavissa vaaleissa on edessä kunnon selkäsauna. Ranskassa presidentti Hollande ymmärsi olla asettumatta edes ehdokkaaksi.
Poliittisten liikkeiden tulisi suhtautua tavoitteisiin ideologisesti ja keinoihin pragmaattisesti. Puolustaessaan hyvinvointivaltiota demarit ovat jämähtäneet vanhentuneisiin ja tehonsa menettäneisiin keinoihin ja ovat siksi häviämässä itse tavoitteen.
Siksi vihreiden on otettava vastuu hyvinvointivaltion puolustamisesta ja tehtävä se nykyaikaisin tosiasiat tunnustavin keinoin.
Sosialidemokraatit ja ammattiyhdistysliike ovat pyrkineet suojelemaan heikoimpia työmarkkinoilla työelämän jäykkyyksien avulla. Päämäärä on jalo ja se toimi vielä teollisuusyhteiskunnan aikana. Nyt se toimii itseään vastaan ja syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilta.
Tekoäly saattaa pahentaa tilannetta edelleen. Yhä useampi menettää vanhan ammattinsa ja samalla kun joidenkin arvokaskin osaaminen menettää arvonsa.
Tällaisessa maailmassa on tärkeätä panostaa paljon lisää koulutukseen. Peruskoulun ja toisen asteen oppisisältöjä on kehitettävä esimerkiksi vuorovaikutustaitoja painottavaan suuntaan. Vielä tärkeämpää on tehdä aikuiskoulutuksen reformi, koska nuorena opitut tiedot ja taidot tarvitsevat jatkuvaa päivitystä. Sen sijaan että puhumme oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen pitäisi puhua sen nostamisesta 65 vuoteen niin että jokainen suomalainen saisi osaamistaan päivittävää koulutusta viikon vuodessa.
Parasta apua työttömille on tarjota heille sopivaa koulutusta, koska monen työmarkkinakelpoisuus kohentuisi oikeanlaisella koulutuksella – ei kuitenkaan millaisella koulutuksella hyvänsä vaan kunnollisella. Ei riitä, että vaaditaan sanktion uhalla koulutukseen osallistumista. Koulutusta pitäisi olla myös tarjolla.
On varauduttava siihen, että joidenkin työmarkkina-asema heikkenee niin, ettei heille löydy työtä, josta kannattaa maksaa niin paljon, että työllä tulee toimeen.
Tarvitaan täydentäviä tulonsiirtoja, jotka tulevat avuksi silloin, kun palkka ei riitä ja tarvitaan järjestelmä, joka takaa, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan.
Tarvitaan siis perustuloa.
Viime aikoina keskustelu on mennyt merkittäväsi kohden perustuloa. esimerkiksi Universal credit ‑malli ja demarien negatiivinen tulovero sisältävät molemmat merkittäviä elementtejä perustulosta.
Ne kuitenkin perustuvat vastikkeellisuuteen, eli siihen, että tarjottu työ on otettava vastaan.
Näissä oloissa saatamme jäädä aika yksin tarjoamaan vastikkeetonta perustuloa.
Tässä työn vastaanottovelvollisuudessa ei sinänsä ole juuri järkeä. Nykyaikana kukaan ei palkkaa ketään, joka tulee vastentahtoisesti karenssin pakottamana. Ja on hyvä, että voi kieltäytyä aivan kurjista työehdoista. Perustulo tekee joka tapauksessa työn vastaanottamisen kannattavaksi, joten ei siihen luulisi tarvittavan pakkoa.
On sanottu, ettei kannustinloukuista pääse eroon. Jos työtön saa kelvollista työttömyyskorvausta ja pienipalkkaisen tulot jäävät yhtä mataliksi kuin nyt, väliin jää kovin vähän mikä tarkoittaa, että efektiivinen marginaalivero nousee korkeaksi. Pienipalkkaisen työn vastaanottaminen ei ole kovin kannattavaa. On hyväksyttävä se, että pienipalkkaisten asema paranee, mikä tietysti merkitsee rahanmenoa joillekin. Mutta se lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaa työllisyyttä. Sitä kautta osa rahoista tulee takaisin.
Vaikka työn vastaanottamisen on oltava vapaaehtoista, meidän kannattaa harkita koulutukseen osallistumisen pakollisuutta. Velvoittaahan meidänkin perustulomallimme maahanmuuttajia osallistumaan kotouttamispalveluihin vastikkeena perustulosta. Perustulon tarkoituksena ei ole edistää syrjäytymistä.