Puheeni vihreiden puoluekokouksessa

Näin olin suun­nitel­lut puhu­vani, mut­ta tiukan min­u­ut­ti­ra­jan vuok­si jouduin kar­si­maan puhet­ta ronskisti

Suo­ma­laiset ja kaik­ki euroop­palaiset arvosta­vat yhteiskun­nal­lista tasa-arvoa ja pieniä tulo­ero­ja. Tämä näkyy siinä, että aika ajoin demar­it äänestetään suurel­la rum­munpäristyk­sel­lä vas­taan jos­sain päin Euroop­paa. Sit­ten karu käytän­tö osoit­taa, ettei val­taan päässyt vasem­mis­to­hal­li­tus pysty lunas­ta­maan lupauk­si­aan. Seu­raavis­sa vaaleis­sa on edessä kun­non selkäsauna. Ran­skas­sa pres­i­dent­ti Hol­lande ymmär­si olla aset­tumat­ta edes ehdokkaaksi.

Poli­it­tis­ten liikkei­den tulisi suh­tau­tua tavoit­teisi­in ide­ol­o­gis­es­ti ja keinoi­hin prag­maat­tis­es­ti. Puo­lus­taes­saan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta demar­it ovat jämähtäneet van­hen­tuneisi­in ja tehon­sa menet­täneisi­in keinoi­hin ja ovat sik­si häviämässä itse tavoitteen.

Sik­si vihrei­den on otet­ta­va vas­tuu hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­tamis­es­ta ja tehtävä se nykyaikaisin tosi­asi­at tun­nus­tavin keinoin.

Sosialidemokraatit ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ovat pyrki­neet suo­jele­maan heikoimpia työ­markki­noil­la työelämän jäykkyyk­sien avul­la. Päämäärä on jalo ja se toi­mi vielä teol­lisu­usy­hteiskun­nan aikana. Nyt se toimii itseään vas­taan ja syr­jäyt­tää ihmisiä työmarkkinoilta.

 Tekoä­ly saat­taa pahen­taa tilan­net­ta edelleen. Yhä use­ampi menet­tää van­han ammat­tin­sa ja samal­la kun joidenkin arvokaskin osaami­nen menet­tää arvonsa. 

Täl­laises­sa maail­mas­sa on tärkeätä panos­taa paljon lisää koulu­tuk­seen. Perusk­oulun ja toisen asteen oppi­sisältöjä on kehitet­tävä esimerkik­si vuorovaiku­tus­taito­ja pain­ot­tavaan suun­taan. Vielä tärkeäm­pää on tehdä aikuisk­oulu­tuk­sen refor­mi, kos­ka nuore­na opitut tiedot ja taidot tarvit­se­vat jatku­vaa päiv­i­tys­tä. Sen sijaan että puhumme oppivelvol­lisu­usiän nos­tamis­es­ta 18 vuo­teen pitäisi puhua sen nos­tamis­es­ta 65 vuo­teen niin että jokainen suo­ma­lainen saisi osaamis­taan päivit­tävää koulu­tus­ta viikon vuodessa. 

Paras­ta apua työt­tömille on tar­jo­ta heille sopi­vaa koulu­tus­ta, kos­ka mon­en työ­markki­nakelpoisu­us kohen­tu­isi oikean­laisel­la koulu­tuk­sel­la – ei kuitenkaan mil­laisel­la koulu­tuk­sel­la hyvän­sä vaan kun­nol­lisel­la. Ei riitä, että vaa­di­taan sank­tion uhal­la koulu­tuk­seen osal­lis­tu­mista. Koulu­tus­ta pitäisi olla myös tarjolla.

On varaudut­ta­va siihen, että joidenkin työ­markki­na-ase­ma heikke­nee niin, ettei heille löy­dy työtä, jos­ta kan­nat­taa mak­saa niin paljon, että työl­lä tulee toimeen.

Tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja, jot­ka tule­vat avuk­si sil­loin, kun palk­ka ei riitä ja tarvi­taan jär­jestelmä, joka takaa, että työtä kan­nat­taa aina ottaa vastaan.

Tarvi­taan siis perustuloa.

Viime aikoina keskustelu on men­nyt merkit­täväsi kohden perus­tu­loa. esimerkik­si Uni­ver­sal cred­it ‑malli ja demarien negati­ivi­nen tulovero sisältävät molem­mat merkit­täviä ele­ment­te­jä perustulosta. 

Ne kuitenkin perus­tu­vat vastik­keel­lisu­u­teen, eli siihen, että tar­jot­tu työ on otet­ta­va vastaan.

Näis­sä olois­sa saatamme jäädä aika yksin tar­joa­maan vastik­kee­ton­ta perustuloa.

Tässä työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­udessa ei sinän­sä ole juuri järkeä. Nykyaikana kukaan ei palkkaa ketään, joka tulee vas­ten­tah­tois­es­ti karenssin pakot­ta­mana. Ja on hyvä, että voi kieltäy­tyä aivan kur­jista työe­hdoista. Perus­tu­lo tekee joka tapauk­ses­sa työn vas­taan­ot­tamisen kan­nat­tavak­si, joten ei siihen luulisi tarvit­ta­van pakkoa.

On san­ot­tu, ettei kan­nustin­loukuista pääse eroon. Jos työtön saa kelvol­lista työt­tömyysko­r­vaus­ta ja pieni­palkkaisen tulot jäävät yhtä mata­lik­si kuin nyt, väli­in jää kovin vähän mikä tarkoit­taa, että efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero nousee korkeak­si. Pieni­palkkaisen työn vas­taan­ot­ta­mi­nen ei ole kovin kan­nat­tavaa. On hyväksyt­tävä se, että pieni­palkkaisten ase­ma para­nee, mikä tietysti merk­it­see rahan­menoa joillekin. Mut­ta se lisää yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja paran­taa työl­lisyyt­tä.  Sitä kaut­ta osa rahoista tulee takaisin.

Vaik­ka työn vas­taan­ot­tamisen on olta­va vapaae­htoista, mei­dän kan­nat­taa harki­ta koulu­tuk­seen osal­lis­tu­misen pakol­lisu­ut­ta. Velvoit­taa­han mei­dänkin perus­tu­lo­ma­llimme maa­han­muut­ta­jia osal­lis­tu­maan kotout­tamis­palvelui­hin vastik­keena perus­tu­losta. Perus­tu­lon tarkoituk­se­na ei ole edis­tää syrjäytymistä.

33 vastausta artikkeliin “Puheeni vihreiden puoluekokouksessa”

  1. Vaik­ka maini­tus­ta syys­tä työn vas­taan­ot­tamisen pakol­lisu­us voi olla lais­sa kuol­lut tai prag­maat­tises­sa mielessä turha kir­jain, niin voiko sil­lä silti olla sym­bol­ista arvoa motivoimas­sa niitä net­tomak­sajia? Se kun nyt vaikut­taa ilmeiseltä, että syn­nyt­tää hel­posti kitkaa sys­teemin ylläpitäjis­sä jos vaikut­taa siltä, että reis­us­sa on vapaa­matkus­ta­jia. Tämä taas las­kee moti­vaa­tio­ta osal­lis­tua sen yhteisen yhteiskun­nan pyörit­tämiseen, mikä sit­ten voi purkau­tua eri tavoil­la, kuten veronkier­tona. Kum­minkin yhteiskun­ta ei ole vain työt­tömiä varten, vaan mak­sa­jatkin pitäisi saa­da motivoitua ja vaku­utet­tua siitä, että sys­teemin ylläpi­to kannattaa.

    1. Bena:
      Vaik­ka maini­tus­ta syys­tä työn vas­taan­ot­tamisen pakol­lisu­us voi olla lais­sa kuol­lut tai prag­maat­tises­sa mielessä turha kir­jain, niin voiko sil­lä silti olla sym­bol­ista arvoa motivoimas­sa niitä net­tomak­sajia? Se kun nyt vaikut­taa ilmeiseltä, että syn­nyt­tää hel­posti kitkaa sys­teemin ylläpitäjis­sä jos vaikut­taa siltä, että reis­us­sa on vapaa­matkus­ta­jia. Tämä taas las­kee moti­vaa­tio­ta osal­lis­tua sen yhteisen yhteiskun­nan pyörit­tämiseen, mikä sit­ten voi purkau­tua eri tavoil­la, kuten veronkier­tona. Kum­minkin yhteiskun­ta ei ole vain työt­tömiä varten, vaan mak­sa­jatkin pitäisi saa­da motivoitua ja vaku­utet­tua siitä, että sys­teemin ylläpi­to kannattaa. 

      Työn “vas­taan­ot­tamises­sa” on aina kysymys sopimuk­ses­ta työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan välil­lä. Mikäli kum­matkin eivät ole tyy­tyväisiä toisen tar­joa­maan ehdo­tuk­seen, ei sopimus­ta syn­ny. Mik­si siis rankaista työn­tek­i­jää siitä, että työ­nan­ta­jalle ei kel­van­nut työn­tek­i­jän ehdotus?

      1. Mik­si rankaista työssäkäyviä ja yrit­täjiä siitä, että joku muu ei onnis­tu löytämään töitä tai muuten halua tehdä niitä?

      2. Tuo pitää tot­ta kai paikkaansa, jos työn­tek­i­jäl­lä on jo työ­paik­ka. Mut­ta työt­tömäl­lä on oikeus jatkaa toimet­tumuut­ta tap­pi­in saak­ka, jos ei saa halu­a­maansa määrää rahaa?

  2. ns. akti­ivi­malli 1.0 jon­ka sip­ilän hal­li­tus päästi läpi. vas­tus­tan sitä ja vieläkin mut­ta yksi asia jäi jurp­pi­maan. kun ay-liike teki mie­le­nil­mauk­sen muka­mas sol­i­daarisu­ud­es­ta akti­ivi­mallista niin kyl­lä ay-liik­keen ja demarei­den sol­i­daarisu­us työt­tömistä tiede­tään. annetaan just sen ver­ran että työt­tömät ei pur­naa mut­ta ei kuitenkaan tehdä jous­tavu­ut­ta joka voisi oikeasti helpot­taa työt­tömiä. siinä oli tai on tilanne jos­sa hal­li­tus on surkea ja demar­it vieläkin surkeampia.

    itse veikkaan että jos rin­teestä tulee päämin­is­teri niin hän kehit­telee akti­ivi­malli 2.0:n joka on vieläkin ylim­ielisem­pi, rankai­se­vampi, alis­tavampi, jäyk­istävämpi ja byrokraat­tisem­pi kuin 1.0.

    joku kom­men­toi­da kir­joit­ti täl­läkin sivus­tol­la että ay-liik­keet enem­män edus­taa van­hempia ikäpolvia kuin nuorem­pia, ainakin näkyy poli­ti­ikas­sa. ay-liike jos­ta min­ul­la on viha/rakkaus-suhde, duu­nar­it taval­laan mak­saa melkein kaikin yhteiskun­nas­sa joten niil­lä olisi suuri yleinen intres­si sen kehit­tämisessä. tun­tuu siltä että ay-liik­keet aja­vat tiet­tyä etu­joukon etua.

    itse olen huo­maav­ina että vasemis­toa tarvi­taan enem­män kuin koskaan mut­ta enim­mäk­seen demar­it on lin­noit­tunut jon­nekin poteroon pätemään ehkä 1970-lukua. tämä potero tak­ti­ik­ka takaa oikeis­tolle joku vuosi makei­ta valtavuosia.

  3. “Sosialidemokraatit ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ovat pyrki­neet suo­jele­maan heikoimpia työ­markki­noil­la työelämän jäykkyyk­sien avulla.”

    En ymmär­rä, mihin blo­gisti perus­taa vil­jelemän­sä väit­tämän Suomen työ­markki­noiden jäykkyy­destä. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun OECD tote­si Suomen työ­markki­nat yhdek­si Euroopan jous­tavim­mista. Tältä osin blo­gistin ajat­telu on jo lähtöko­hdil­taan pielessä.

    Pienen palkan täy­den­tämi­nen yhtei­sistä varoista tarkoit­taa, että veron­mak­sa­jat mak­sa­vat osan palka­s­ta yri­tyk­sen puoles­ta. Selkok­ielel­lä kyse on yri­tystues­ta. Eikös niitä ennem­min pitänyt karsia?

    1. Pien­ten palkko­jen tukem­i­nen­han on vain hait­tako­r­vaus siitä, että työ­markki­nat on sotket­tu työt­tömyysko­r­vauk­sil­la, sosi­aal­i­tu­il­la ja yleis­si­tovil­la työehtosopimuksilla.

      Jos työt­tömyysko­r­vauk­sia ei mak­set­taisi, niin ihmis­ten työl­listymisin­sen­ti­iv­it oli­si­vat paljon paremmat.

      1. Sepi: Jos työt­tömyysko­r­vauk­sia ei mak­set­taisi, niin ihmis­ten työl­listymisin­sen­ti­iv­it oli­si­vat paljon paremmat. 

        Tai sit­ten insen­ti­iv­it tehdä jotain muu­ta. Esimerkik­si sosial­isti­nen vallankumous.

      2. Tom­mi Uschanov: Tai sit­ten insen­ti­iv­it tehdä jotain muu­ta. Esimerkik­si sosial­isti­nen vallankumous.

        Voimme var­maan kaik­ki olla yhtä mieltä siitä, että ainakin ihmisil­lä olisi kovat kan­nus­teet aktivoitua.

      3. Tom­mi Uschanov: Tai sit­ten insen­ti­iv­it tehdä jotain muu­ta. Esimerkik­si sosial­isti­nen vallankumous.

        Eikö sosial­isti kek­si mitään muu­ta kuin vallankumouksen?

        Sosial­istien toimes­ta yli sata miljoon­aa ihmistä menet­ti henken­sä viime vuosisadalla.

      4. Future Mat­ters: Eikö sosial­isti kek­si mitään muu­ta kuin vallankumouksen? 

        Eikö kom­men­toi­ja kek­si mitään muu­ta seli­tys­tä sille, että totean neu­traal­isti asian X luo­van insen­ti­ivin tehdä asia Y, kuin sen, että kan­natan henkilöko­htais­es­ti asi­aa Y (ja siten kaiken jär­jen mukaan myös asi­aa X)?

        Mis­sä ja mil­loin olen sanonut kan­nat­ta­vani asi­aa X eli työt­tömyysko­r­vausten lopettamista?

      5. Tom­mi Uschanov: Tai sit­ten insen­ti­iv­it tehdä jotain muu­ta. Esimerkik­si sosial­isti­nen vallankumous.

        Tässä on koh­ta sata vuot­ta saatu turhaan odot­taa sosial­is­tista val­lanku­mous­ta USAssa.

      6. antti: Tässä on koh­ta sata vuot­ta saatu turhaan odot­taa sosial­is­tista val­lanku­mous­ta USAssa. 

        Mil­loin siel­lä muka on lakat­tu mak­samas­ta työttömyyskorvausta?

    2. En ymmär­rä, mihin blo­gisti perus­taa vil­jelemän­sä väit­tämän Suomen työ­markki­noiden jäykkyy­destä. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun OECD tote­si Suomen työ­markki­nat yhdek­si Euroopan joustavimmista. 

      Eihän tässä ole ris­tiri­itaa. On täysin mah­dol­lista, että Suomes­sa on liian jäykät työ­markki­nat — ja että Suomen työ­markki­nat ovat yhdet Euroopan joustavimmista.

      Koko (län­ti­nen) Euroop­pa kär­sii jäyk­istä työ­markki­noista. Sokei­den val­takun­nas­sa silmäpuoli on kuningas. Se ei kuitenkaan auta jäyk­istä työ­markki­noista kär­siviä työt­tömiä, että mon­es­sa paikas­sa asi­at ovat vielä huonommin…

      1. Suomes­sa on help­po irti­sanoa taloudel­li­sista ja tuotan­nol­li­sista syistä. Tämä saa monel­la mit­tar­il­la työ­markki­namme vaikut­ta­maan vähem­män jäyk­iltä. Sen sijaan kaik­ki muu jous­tavu­us on vähäistä, mikä taas johtaa korkeaan rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen ja yli 50-vuo­ti­aiden ja muuten vain ter­vey­deltään heikko­jen syr­jin­tään työhönotossa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomes­sa on help­po irti­sanoa taloudel­li­sista ja tuotan­nol­li­sista syistä. Tämä saa monel­la mit­tar­il­la työ­markki­namme vaikut­ta­maan vähem­män jäyk­iltä. Sen sijaan kaik­ki muu jous­tavu­us on vähäistä, mikä taas johtaa korkeaan rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen ja yli 50-vuo­ti­aiden ja muuten vain ter­vey­deltään heikko­jen syr­jin­tään työhönotossa.

        Amen! Henkilöko­htai­sista syistä on kovin vaikeaa irti­sanoa, ellei ole valmis mak­samaan 3–12 kk palkko­ja kor­vauk­se­na aikanaan oikeudessa (mikä on kyl­lä usein ihan järkevä veto, kos­ka huono työn­tek­i­jä pysyy huonona vuodes­ta toiseen).

        Mui­ta suo­ma­laisia ongelmia ovat mm:
        — sama­palkkaisu­us: vaik­ka toinen duunareista olisi parem­pi, innokkaampi, kehi­tyskelpoisem­pi, henkilönä miel­lyt­tävämpi, ei tälle saa mak­saa eri palkkaa kuin toiselle
        — takaisinot­tovelvol­lisu­us: jos irti­san­ot, et voi sen jäl­keen palkata vuo­teen, tai sin­un on otet­ta­va töi­hin takaisin juuri ne tyyp­it, jot­ka eivät ole työl­listyneet irti­sanomisen jälkeen
        — yleis­si­to­vat työ­sopimuk­set: koko alan on toimit­ta­va sään­nöil­lä, joi­ta vain osa alas­ta on päässyt päät­tämään, johtaen tyyp­il­lis­es­ti isoille yri­tyk­sille hel­posti selätet­tävään byrokratiaan

      3. Krtek:
        Amen! Henkilöko­htai­sista syistä on kovin vaikeaa irti­sanoa, ellei ole valmis mak­samaan 3–12 kk palkko­ja kor­vauk­se­na aikanaan oikeudessa (mikä on kyl­lä usein ihan järkevä veto, kos­ka huono työn­tek­i­jä pysyy huonona vuodes­ta toiseen). 

        Määrit­tele huono työn­tek­i­jä, On ole­mas­sa koeai­ka jona aikana työ­nan­ta­jan pitäisi pystyä päät­tämään onko henkilö hyvä vai huono. 

        Krtek:
        Mui­ta suo­ma­laisia ongelmia ovat mm:
        – sama­palkkaisu­us: vaik­ka toinen duunareista olisi parem­pi, innokkaampi, kehi­tyskelpoisem­pi, henkilönä miel­lyt­tävämpi, ei tälle saa mak­saa eri palkkaa kuin toiselle 

        Miten niin ei saa? Kaikissa ainakin yksi­tyisen sek­torin työ­paikois­sa mak­se­taan kehi­tyskelpoisem­mille enem­män, ja tar­jo­taan ylen­nyk­siä, mut­ta muille vain taulukkopalkkaa. 

        Krtek:
        – takaisinot­tovelvol­lisu­us: jos irti­san­ot, et voi sen jäl­keen palkata vuo­teen, tai sin­un on otet­ta­va töi­hin takaisin juuri ne tyyp­it, jot­ka eivät ole työl­listyneet irti­sanomisen jälkeen 

        Tätäkin sään­töä kier­rretään määrit­tämäl­lä työte­htäviä ja niiden vaa­timuk­sia uudelleen

  4. Vii­sai­ta ja hyvin perustel­tu­ja sano­ja uuden­lais­es­ta koulu­tuk­ses­ta! Lupaav­il­ta vaikut­ta­vat esimerkik­si Omn­ian ja yliopis­to­jen viime aiko­jen avaukset.

    Mis­tähän muuten saisi koo­tusti tietoa työvoimapoli­it­tis­ten koulu­tusten toimivu­ud­es­ta aloit­tain? Olisi mie­lenki­in­toista nähdä. Koke­muk­seni ohjelmis­toke­hi­tysalan pienehkönä työ­nan­ta­jana ovat olleet hyvin häh­mäisiä. Paljon mielu­um­min sitä palkkaa koke­mat­tomam­paakin väkeä (suo­raan koea­jan turvin) ihan nor­maalei­hin työ­suhteisi­in. Ris­ki tun­tuu huo­mat­tavasti pienem­mältä kuin määräaikaisi­in koulu­tuk­si­in sitou­tu­mal­la ja työn­tek­i­jäkin saa ihan oikeaa palkkaa alus­ta asti.

    1. Ilari:
      Vii­sai­ta ja hyvin perustel­tu­ja sano­ja uuden­lais­es­ta koulu­tuk­ses­ta! Lupaav­il­ta vaikut­ta­vat esimerkik­si Omn­ian ja yliopis­to­jen viime aiko­jen avaukset.

      Mis­tähän muuten saisi koo­tusti tietoa työvoimapoli­it­tis­ten koulu­tusten toimivu­ud­es­ta aloit­tain? Olisi mie­lenki­in­toista nähdä. Koke­muk­seni ohjelmis­toke­hi­tysalan pienehkönä työ­nan­ta­jana ovat olleet hyvin häh­mäisiä. Paljon mielu­um­min sitä palkkaa koke­mat­tomam­paakin väkeä (suo­raan koea­jan turvin) ihan nor­maalei­hin työ­suhteisi­in. Ris­ki tun­tuu huo­mat­tavasti pienem­mältä kuin määräaikaisi­in koulu­tuk­si­in sitou­tu­mal­la ja työn­tek­i­jäkin saa ihan oikeaa palkkaa alus­ta asti.

      On surkuhu­paisaa, että Suomes­sa on lähdet­ty yhdis­tämään yliopis­to­ja ammattikouluihin.

      Pitäisi tehdä päin­vas­toin: irroit­taa yliopis­toista tutkimuk­sen kannal­ta turhat osat ja yhdis­tää nämä osat ammattikouluihin.

      Emme me tarvitse työelämäpro­fes­sor­e­i­ta tai mas­sat­utk­in­to­tuotan­toa yliopistoihin.

      Yliopis­to­jen pitäisi keskit­tyä vain ja ain­oas­taan tutkimuk­seen ja antaa ammat­tik­oulu­jen tuot­taa yri­tyk­sille työvoimaa.

      Yliopis­to­jen varainkeru­us­sa on toivom­isen varaa, mut­ta opiske­li­jamäärien pudot­ta­mi­nen tasaisi tilan­net­ta olen­nais­es­ti. Nimit­täin kun ei tarvit­sisi ohja­ta enää pro gradu­ja elämään­sä totaalisen kyl­lästyneille opiske­li­joille, niin jäisi aikaa oikeasti poten­ti­aal­is­ten tutk­i­joiden kas­vat­tamiseen ja kouluttamiseen.

      Nykyisel­lään suo­ma­lai­sista yliopis­toista puuhataan bol­she­vikki­talon­poikaisyri­tys­ten vapaae­htoista tuotekehitysvirastoa.

      Luon­non­ti­eteet heit­etään romukop­paan ja uusis­sa yliopis­tois­sa ylis­tetään her­raa gos­be­lin sävelin kohti seu­raavaa suur­ta uskon­so­taa. Aivan kuten Turkin dik­taat­torin märässä unessa.

      1. Future Mat­ters:
        Emme me tarvitse työelämäpro­fes­sor­e­i­ta tai mas­sat­utk­in­to­tuotan­toa yliopistoihin.

        Työelämäpro­fes­sorien osalta min­ulle ei ole selvin­nyt mitään muu­ta syytä sel­l­ais­ten pro­fes­su­urien luomiseen kuin että kyseiset pro­fes­su­u­rit on yleen­sä rahoitet­tu työelämän varoin. Suurin osa tietämistäni työelämäpro­fes­sor­eista ei tee yliopis­tossa tutkimus­ta eikä myöskään jär­jestä yhtään opin­to­jak­soa, eikä myöskään juurikaan luen­noi tai muil­la tavoin ope­ta muiden jär­jestämil­lä kurs­seil­la. Hei­dän näkyvin roolin­sa on usein antaa lehdis­tölausun­to­ja, työelämäpro­fes­sori­tit­teliä hyö­dyn­täen, ja näin peri­aat­teessa yliopis­tolle mainet­ta tuot­taen, ja näkymät­tömämpi rooli on osal­lis­tua yliopis­to­jen eri­laisi­in työryh­mi­in ja kehit­tämis­toimi­in, joiden hyö­ty ei aina ole ihan selvää. Ongel­mana lausun­nois­sa kuitenkin toisi­naan on se, että lausun­not eivät perus­tu tutkit­tuun tietoon, kos­ka kaik­ki työelämäpro­fes­sorit eivät tee tutkimus­ta, eivätkä vält­tämät­tä edes seu­raa uus­in­ta tutkimus­ta sitä lukemalla.

  5. Vaik­ka työn vas­taan­ot­tamisen on olta­va vapaae­htoista, mei­dän kan­nat­taa harki­ta koulu­tuk­seen osal­lis­tu­misen pakollisuutta.

    Minä muo­toil­isin vastik­keel­lisu­u­den osalta jonkin­laise­na kom­pro­missiehdo­tuk­se­na niin, että “perus­tu­loon” olisi oikeus jos:

    - on tehnyt edes tun­nin pal­ka­llista työtä viimeisen puolen vuo­den aikana.
    — opiskelee (on saanut opin­to­suorituk­sia viimeisen puolen vuo­den aikana)
    — on pieniä lapsia
    — toimii vapaae­htoise­na valikoiduis­sa kol­man­nen sek­torin vapaaehtoistehtävissä
    — on yli 60 vuot­ta vanha.

    1. - on työkyvytön
      — on sairaana
      — on kuntoutuksessa

      Valitet­tavasti kaik­ki emme ole ter­veitä ja hyväkuntoisia.

  6. Hyvin puhut­tu.

    Koulu­tuk­sen laadus­ta olisi aihet­ta keskustel­la enem­mänkin. Sitä tarvit­taisi­in niin sini- kuin valkokaulustöis­säkin. Mikä on rel­e­vant­ti lisäk­oulu­tus lähi­hoita­jalle, mikä met­al­lim­iehelle? Joskus kyse voi olla rel­e­van­teista it-taidoista (sairaalan it-jär­jestelmä, CNC-koneen ohjel­moin­ti), joskus yleisk­oulu­tuk­ses­ta (kieli­taito, esim. maa­han­muut­ta­jien kielet ter­veyspalveluis­sa). The Econ­o­mist muis­tut­ti viime vuon­na jatkok­oulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien ole­van nykyään huo­mat­tavasti valkokauluk­sille painotettuja.

    Kes­ki-ikäisenä teknolo­gia-ammat­ti­laise­na olen huo­man­nut varsi­nais­ten tek­nol­o­gis­ten taito­jeni ole­van jo viime vuosi­tuhan­nen osaamista (eri­tyis­es­ti ohjel­moin­tipuolel­la), mut­ta työte­htävis­sä olen jo eden­nyt yleisjo­htoon joten yleisym­mär­rys riit­tää. Ongel­ma on, että yri­tyk­sen johtote­htävi­in min­ul­la ei tekni­ikan tohtori­nakaan ole koulu­tus­ta, joskin koke­mus toki kertynyt. 

    Täl­laisi­in tehtävi­in on toki tar­jol­la esim. itse mak­set­tavia eMBA-tutk­in­to­ja, mut­ta niiden veroko­htelu on sanal­la sanoen mie­lenki­in­toista. On aikamoinen arpa­jainen mak­saa itselleen lop­pu-uralle tärkeä koulu­tus tietämät­tä etukä­teen onko se verovähen­nyskelpoinen meno. Yleis­es­ti näyt­tää siltä, että jos työ­paikkaa joutuu syys­tä tai tois­es­ta (yri­tyk­ses­tä tai itses­tä johtu­vas­ta syys­tä) vai­h­ta­maan, kulu voi muut­tua verovähen­nyskelvot­tomak­si jälkikä­teen. Nykyisen työte­htävän suori­tuskykyyn vaikut­ta­va koulu­tus kun on työku­lu­vähen­net­tävis­sä, mut­ta tule­vaan työte­htävään koulut­tau­tu­mi­nen ei. Olisiko tässä korjattavaa?

    Sit­ten on toki eri­laisia, mak­sullisia, pikak­oulu­tuk­sia yliopis­toil­la ja ammat­tiko­rkeak­ouluil­la, mut­ta pikak­oulu­tuk­sen ver­tailukelpoisu­us kan­sain­välis­es­ti on huono. Tämä ver­tailukelpoisu­us on valkokaulusam­mateis­sa usein hyvinkin tärkeä.

  7. Ylipäätään myös vasem­mis­to­lais­ten puoluei­den kuten Vasem­mis­ton, SDP:n, Sin­is­ten, Keskus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten tulisi herätä nyky­isyy­teen. Heil­lä ei ole minkään­laista ymmär­rystä vapaud­es­ta, eikä markki­na­t­aloud­es­ta, mut­ta ei myöskään hyvinvointiyhteiskunnasta.

    Heille kaik­ki kaikessa on polit­by­roon ohjaa­ma kirkkokuoro, jota dik­taat­tori johtaa koval­la kädellä.

    Eivät he halua vapaut­ta vaan kahleita.

    1. Future Mat­ters:
      Ylipäätään myös vasem­mis­to­lais­ten puoluei­den kuten Vasem­mis­ton, SDP:n, Sin­is­ten, Keskus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten tulisi herätä nyky­isyy­teen. Heil­lä ei ole minkään­laista ymmär­rystä vapaud­es­ta, eikä markki­na­t­aloud­es­ta, mut­ta ei myöskään hyvinvointiyhteiskunnasta.

      Heille kaik­ki kaikessa on polit­by­roon ohjaa­ma kirkkokuoro, jota dik­taat­tori johtaa koval­la kädellä.

      Eivät he halua vapaut­ta vaan kahleita.

      Uno­hdit sijoit­taa bol­she­vikki­talon­poikaa tähän tarinaan.

  8. Soin­in­vaara toteaa:

    “Tässä työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­udessa ei sinän­sä ole juuri järkeä. Nykyaikana kukaan ei palkkaa ketään, joka tulee vas­ten­tah­tois­es­ti karenssin pakot­ta­mana… Vaik­ka työn vas­taan­ot­tamisen on olta­va vapaae­htoista, mei­dän kan­nat­taa harki­ta koulu­tuk­seen osal­lis­tu­misen pakollisuutta.”

    En nyt ymmärtänyt täysin tätä logi­ikkaa. Ensin­näkin: kyl­lä nykyäaikana moni on palkan­nut ihmisiä, jot­ka ovat hak­e­neet töi­hin vas­ten­tah­tois­es­ti karenssin pakot­ta­mana. Osa vas­ten­tah­toi­sista hak­i­joista on löytänyt itsen­säkin yllä­tyk­sek­si muka­van työy­hteisön, ja muut­tunut vähitellen motivoituneek­si työn­tek­i­jäk­si. Varsinkin sil­loin, jos ei ole koskaan töis­sä ollut, ensim­mäis­ten työ­paikko­jen han­kkimi­nen voi olla hyvinkin vas­ten­tah­toista. Kyse on vier­aas­ta tilanteesta, jos­sa pitäisi astua täysin uuteen kult­tuuripi­iri­in, uusien ihmis­ten pari­in, jos­sa ihmis­ten lisäk­si tehtävätkin ovat uusia. Sel­l­aista moni ihmi­nen luon­tais­es­ti vieras­taa ja välttelee.

    Toisek­seen: mik­si vas­ten­tah­toinen osal­lis­tu­mi­nen koulu­tuk­seen olisi hyödyl­listä, jos vas­ten­tah­toinen työelämään tutus­tu­mi­nen ei voisi olla järkevää? Tarkoi­tan sitä, että jos ihmi­nen ei ole yhtään motivoitunut opiskele­maan, onko opiskelus­ta sil­loin hyö­tyä? Itse vas­taisin, että isol­la osal­la väestöstä koulu­tuk­ses­ta on yleen­sä hyö­tyä, vaik­ka moti­vaa­tio­ta opiskelu­un ei kauheasti olisikaan. Joil­lain siitä ei ole hyö­tyä, vaan osalle se on ajan­hukkaa, jos moti­vaa­tio­ta ei ole.

  9. Koulu­tuk­sen lisäämi­nen pus­kee Suomes­sa jo sat­u­raa­tio­ra­jo­ja vas­taan. Mei­dän pitää kat­soa mui­ta tapo­ja ehostaa ihmisiä ja hei­dän työllistettävyyttään.

    Yksi ilmeinen suun­ta on mutaa­tiokuor­man pienen­tämi­nen iteroidul­la alkio­valin­nal­la tai gee­nien suo­ral­la muokkauk­sel­la. Euroopan union­in peru­soikeuskir­ja kieltää meitä käyt­tämästä näitä, mut­ta kieltääkö se kiinalaisia?

  10. Jotenkjin 80-luvul­la asioi­ta osat­ti­in hoitaa aivan eri tavalla.Esim teknologi­na mur­ros oli sil­loinkin val­ta­va. Aloitin telealan työu­raani 60–70-lukujen tait­teessa kokoa­mal­la ja huolta­mal­la käsikeskuksia. 

    Insinööri­opin­not van­heni­vat jo 70-luvun lop­ul­la ja alkoi mit­ta­va uudelleenk­oulu­tus . Minä tosin opiske­lin kuten ennenkin itseopiskele­mal­la ja men­emäl­lä mukaan uuruusprojekteihin.

    Nopeasti tuli uusia tekni­ikoi­ta, kaapeli-tv, satel­li­it­ti-tv, NMT , Val­okaapeli, dig­i­taa­li­nen siir­to ja väl­i­tys, datali­ikenne, GSM ja lop­ul­ta IP teknologia.

    Se vaati mit­ta­van koulu­tuk­sen asen­ta­jien koulu­tus, asen­ta­jas­ta teknikok­si, teknikos­ta insinöörik­si, insinööristä diplo­mi-insinöörik­si etc.. Opiskelu oli omae­htoista eli tapah­tui oma­l­la ajal­la, opiskelu­un sai hie­man tukea työ­nan­ta­jal­ta eli kurssi­mak­su­ja ja matko­ja kor­vat­ti­in, jonkin ver­ran pal­ka­llista vapaata.
    Val­tio mak­soi opet­ta­jille palkan.

    Mut­ta lähtöko­h­ta oli opiske­li­jan halu opiskella.

    Tun­tuu oudol­ta, että nyt ei kyetä samaan

    Min­unkin työu­rani on sisältänyt 6–7 teknolo­gian muurosta , ei tekoä­ly mitään uut­ta ole murrosmielessä.
    Se on vain työ­nan­ta­jien käsikas­sara, jol­la pelotel­laan työn­tek­i­jöitä hil­jaisik­si ja nöyriksi

    Suomes­sa tuot­tavu­u­den nousu ja teknolo­gian muu­tok­set syövät vuodessa n 120000 työ­paikkaa ja onnek­si uudet teknolo­giat ja kulu­tuk­sen kasvu luo­vat saman ver­ran uusia. Tämä on ollut tren­di jo kym­meniä vuosia eikä tekoä­ly sitä mik­sikään muuta

    1. Liian van­ha: Min­unkin työu­rani on sisältänyt 6–7 teknolo­gian muurosta , ei tekoä­ly mitään uut­ta ole murrosmielessä.
      Se on vain työ­nan­ta­jien käsikas­sara, jol­la pelotel­laan työn­tek­i­jöitä hil­jaisik­si ja nöyriksi

      Olen samaa mieltä tekoälöys­tä, mut­ta täysin eri mieltä tuos­ta loppupäätelmästäsi.

      Tässä maas­sa työelämäl­lä pelot­telee vasem­mis­to ja ay-liike. Näi­den puhei­ta kun kuun­telee, työssä ei ole mitään muu­ta kuin riis­toa. Kukaan ei pääse mihinkään töi­hin ja jos pääseekin, siel­lä vain hui­jataan työntekijöitä. 

      Ylipäätän­sä työelämä on surkea­ta, epä­var­maa ja kur­jaa ja edelli­nen muka­va het­ki oli havait­tavis­sa ehkä joskus 70-luvun lop­pupuoliskol­la. Siitä eteen­päin on men­ty vain alaspäin, työelämä on koko ajan huonon­tunut ja kaik­ki muukin. Ja kap­i­tal­isti nau­raa par­taansa, eri­ar­voisu­us kas­vaa ja tulo­erot laa­je­nee, oli­pa nousukausi taik­ka taantuma. 

      Kyl­lä jämp­ti on niin!

  11. Perusk­oulun ja toisen asteen oppi­sisältöjä on kehitet­tävä esimerkik­si vuorovaiku­tus­taito­ja pain­ot­tavaan suuntaan.

    Ymmär­rän, että lyhyessä puheessa pitää tur­vau­tua täm­möisi­in litur­gisi­in viit­tauk­si­in, mut­ta näi­hin todel­la pitäisi jos­sain kohtaa lisätä konkre­ti­aa ja perustelu­ja. Mikä on se puute taidois­sa, jota pitää kohen­taa, ja mik­si? Mitä virkaa on vuorovaiku­tus­taidoil­la, jos ei osaa itse asi­aa? Siis nyt vaik­ka esimerkik­si lukea ja kir­joit­taa, ja laskea jopa prosenttilaskuja.

    1. Mikko H: Ymmär­rän, että lyhyessä puheessa pitää tur­vau­tua täm­möisi­in litur­gisi­in viit­tauk­si­in, mut­ta näi­hin todel­la pitäisi jos­sain kohtaa lisätä konkre­ti­aa ja perustelu­ja. Mikä on se puute taidois­sa, jota pitää kohen­taa, ja mik­si? Mitä virkaa on vuorovaiku­tus­taidoil­la, jos ei osaa itse asi­aa? Siis nyt vaik­ka esimerkik­si lukea ja kir­joit­taa, ja laskea jopa prosenttilaskuja. 

      Suomes­sa osa­taan huonos­ti puhu­mista, keskustelua, ja väit­te­lyä. Olisi hyvä osa­ta paremmin.
      Aikanaan amk:ssa viiden min­uutin ennal­ta valmis­tel­lun vain puhet­ta sisältävän esi­tyk­sen (ei kalvo­ja, ei taulua) pitämi­nen oli mon­elle läh­es mahdotonta.
      Mitä aiem­min opetel­laan puhu­maan yleisön edessä, sitä parem­pi. Mitä aiem­min opetel­laan keskustele­maan asi­as­ta, sitä parem­pi. Mitä aiem­min opetel­laan väit­te­lyä, sitä parem­pi. Ja mitä tehokkaam­min osaamista vahvis­te­taan läpi koulu­tuk­sen, sitä parempi.
      Eli: jo esik­oulus­sa las­ten pitäisi sään­nöl­lis­es­ti puhua yleisölle ja keskustel­la jäsen­nellysti. Tähän muuten tarvi­taan las­ten­tarhanopet­ta­jia, ei riitä hoita­ja. Puhu­mista luokalle, panee­likeskustelu­ja, ja väit­te­lyjä pitää olla perusk­oulus­sa sään­nöl­lis­es­ti, ja tähän pitää siis vara­ta aikaa joka valitet­tavasti on pois­sa jostain muus­ta. Mitä pidem­mälle men­nään, sitä monipuolisem­pia puhe‑, keskustelu‑, ja väit­te­lyti­laisuuk­sia pitää olla.

  12. Koko työt­tömyys on meil­lä täl­lä het­kel­lä rak­en­teista eikä suh­dan­teista johtu­vaa, eli ihmiset, työ­paikat ja asun­not ovat vääris­sä paikois­sa. Tämä taas on seu­raus­ta koko 2. maail­man­so­dan jälkeis­es­tä, varsin­mknkin Kekkosen aikana har­joite­tus­ta hajasi­joit­tamis­poli­ti­ikas­ta, työ­paikko­ja ja yliopis­to­ja ja viras­to­ja on hajasi­joitet­tu paikkoi­hin jos­sa ei ole toimivia työ- eikä mui­ta markkinoita!
    Sen takia Suomes­ta ei saa­da Tan­skan kaltaista jos­sa jokaisel­la on max 100 km mat­ka lähim­pään yli 200.000 asukkaan kaupunkikeskittymään.
    Ihmisille jot­ka asu­vat vääris­sä paikois­sa on tar­jot­ta­va rahal­lista apua että voivat muut­taa kasvukeskuk­si­in ja tont­ti­varan­not on käytvävä läpi vähän bru­taaleinkin keinoin että saadaan maa­ta rasun­to­jen ja työ­paikko­jen rak­en­tamiselle, tavit­taaes­sa uhrat­en myös viheralueita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.