Puheeni vihreiden puoluekokouksessa

Näin olin suun­ni­tel­lut puhu­va­ni, mut­ta tiu­kan minuut­ti­ra­jan vuok­si jou­duin kar­si­maan puhet­ta ronskisti

Suo­ma­lai­set ja kaik­ki euroop­pa­lai­set arvos­ta­vat yhteis­kun­nal­lis­ta tasa-arvoa ja pie­niä tuloe­ro­ja. Tämä näkyy sii­nä, että aika ajoin dema­rit äänes­te­tään suu­rel­la rum­mun­pä­ris­tyk­sel­lä vas­taan jos­sain päin Euroop­paa. Sit­ten karu käy­tän­tö osoit­taa, ettei val­taan pääs­syt vasem­mis­to­hal­li­tus pys­ty lunas­ta­maan lupauk­si­aan. Seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa on edes­sä kun­non sel­kä­sau­na. Rans­kas­sa pre­si­dent­ti Hol­lan­de ymmär­si olla aset­tu­mat­ta edes ehdokkaaksi.

Poliit­tis­ten liik­kei­den tuli­si suh­tau­tua tavoit­tei­siin ideo­lo­gi­ses­ti ja kei­noi­hin prag­maat­ti­ses­ti. Puo­lus­taes­saan hyvin­voin­ti­val­tio­ta dema­rit ovat jämäh­tä­neet van­hen­tu­nei­siin ja tehon­sa menet­tä­nei­siin kei­noi­hin ja ovat sik­si häviä­mäs­sä itse tavoitteen.

Sik­si vih­rei­den on otet­ta­va vas­tuu hyvin­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­mi­ses­ta ja teh­tä­vä se nyky­ai­kai­sin tosi­asiat tun­nus­ta­vin keinoin.

Sosia­li­de­mo­kraa­tit ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ovat pyr­ki­neet suo­je­le­maan hei­koim­pia työ­mark­ki­noil­la työ­elä­män jäyk­kyyk­sien avul­la. Pää­mää­rä on jalo ja se toi­mi vie­lä teol­li­suusyh­teis­kun­nan aika­na. Nyt se toi­mii itse­ään vas­taan ja syr­jäyt­tää ihmi­siä työmarkkinoilta.

 Teko­ä­ly saat­taa pahen­taa tilan­net­ta edel­leen. Yhä useam­pi menet­tää van­han ammat­tin­sa ja samal­la kun joi­den­kin arvo­kas­kin osaa­mi­nen menet­tää arvonsa. 

Täl­lai­ses­sa maa­il­mas­sa on tär­keä­tä panos­taa pal­jon lisää kou­lu­tuk­seen. Perus­kou­lun ja toi­sen asteen oppi­si­säl­tö­jä on kehi­tet­tä­vä esi­mer­kik­si vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja pai­not­ta­vaan suun­taan. Vie­lä tär­keäm­pää on teh­dä aikuis­kou­lu­tuk­sen refor­mi, kos­ka nuo­re­na opi­tut tie­dot ja tai­dot tar­vit­se­vat jat­ku­vaa päi­vi­tys­tä. Sen sijaan että puhum­me oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­ses­ta 18 vuo­teen pitäi­si puhua sen nos­ta­mi­ses­ta 65 vuo­teen niin että jokai­nen suo­ma­lai­nen sai­si osaa­mis­taan päi­vit­tä­vää kou­lu­tus­ta vii­kon vuodessa. 

Paras­ta apua työt­tö­mil­le on tar­jo­ta heil­le sopi­vaa kou­lu­tus­ta, kos­ka monen työ­mark­ki­na­kel­poi­suus kohen­tui­si oikean­lai­sel­la kou­lu­tuk­sel­la – ei kui­ten­kaan mil­lai­sel­la kou­lu­tuk­sel­la hyvän­sä vaan kun­nol­li­sel­la. Ei rii­tä, että vaa­di­taan sank­tion uhal­la kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mis­ta. Kou­lu­tus­ta pitäi­si olla myös tarjolla.

On varau­dut­ta­va sii­hen, että joi­den­kin työ­mark­ki­na-ase­ma heik­ke­nee niin, ettei heil­le löy­dy työ­tä, jos­ta kan­nat­taa mak­saa niin pal­jon, että työl­lä tulee toimeen.

Tar­vi­taan täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja, jot­ka tule­vat avuk­si sil­loin, kun palk­ka ei rii­tä ja tar­vi­taan jär­jes­tel­mä, joka takaa, että työ­tä kan­nat­taa aina ottaa vastaan.

Tar­vi­taan siis perustuloa.

Vii­me aikoi­na kes­kus­te­lu on men­nyt mer­kit­tä­vä­si koh­den perus­tu­loa. esi­mer­kik­si Uni­ver­sal cre­dit ‑mal­li ja dema­rien nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro sisäl­tä­vät molem­mat mer­kit­tä­viä ele­ment­te­jä perustulosta. 

Ne kui­ten­kin perus­tu­vat vas­tik­keel­li­suu­teen, eli sii­hen, että tar­jot­tu työ on otet­ta­va vastaan.

Näis­sä olois­sa saa­tam­me jää­dä aika yksin tar­joa­maan vas­tik­kee­ton­ta perustuloa.

Täs­sä työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suu­des­sa ei sinän­sä ole juu­ri jär­keä. Nyky­ai­ka­na kukaan ei palk­kaa ketään, joka tulee vas­ten­tah­toi­ses­ti karens­sin pakot­ta­ma­na. Ja on hyvä, että voi kiel­täy­tyä aivan kur­jis­ta työ­eh­dois­ta. Perus­tu­lo tekee joka tapauk­ses­sa työn vas­taa­not­ta­mi­sen kan­nat­ta­vak­si, joten ei sii­hen luu­li­si tar­vit­ta­van pakkoa.

On sanot­tu, ettei kan­nus­tin­lou­kuis­ta pää­se eroon. Jos työ­tön saa kel­vol­lis­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja pie­ni­palk­kai­sen tulot jää­vät yhtä mata­lik­si kuin nyt, väliin jää kovin vähän mikä tar­koit­taa, että efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro nousee kor­keak­si. Pie­ni­palk­kai­sen työn vas­taa­not­ta­mi­nen ei ole kovin kan­nat­ta­vaa. On hyväk­syt­tä­vä se, että pie­ni­palk­kais­ten ase­ma para­nee, mikä tie­tys­ti mer­kit­see rahan­me­noa joil­le­kin. Mut­ta se lisää yhteis­kun­nal­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja paran­taa työl­li­syyt­tä.  Sitä kaut­ta osa rahois­ta tulee takaisin.

Vaik­ka työn vas­taa­not­ta­mi­sen on olta­va vapaa­eh­tois­ta, mei­dän kan­nat­taa har­ki­ta kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sen pakol­li­suut­ta. Vel­voit­taa­han mei­dän­kin perus­tu­lo­mal­lim­me maa­han­muut­ta­jia osal­lis­tu­maan kotout­ta­mis­pal­ve­lui­hin vas­tik­kee­na perus­tu­los­ta. Perus­tu­lon tar­koi­tuk­se­na ei ole edis­tää syrjäytymistä.

33 vastausta artikkeliin “Puheeni vihreiden puoluekokouksessa”

  1. Vaik­ka mai­ni­tus­ta syys­tä työn vas­taa­not­ta­mi­sen pakol­li­suus voi olla lais­sa kuol­lut tai prag­maat­ti­ses­sa mie­les­sä tur­ha kir­jain, niin voi­ko sil­lä sil­ti olla sym­bo­lis­ta arvoa moti­voi­mas­sa nii­tä net­to­mak­sa­jia? Se kun nyt vai­kut­taa ilmei­sel­tä, että syn­nyt­tää hel­pos­ti kit­kaa sys­tee­min yllä­pi­tä­jis­sä jos vai­kut­taa sil­tä, että rei­sus­sa on vapaa­mat­kus­ta­jia. Tämä taas las­kee moti­vaa­tio­ta osal­lis­tua sen yhtei­sen yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­seen, mikä sit­ten voi pur­kau­tua eri tavoil­la, kuten veron­kier­to­na. Kum­min­kin yhteis­kun­ta ei ole vain työt­tö­miä var­ten, vaan mak­sa­jat­kin pitäi­si saa­da moti­voi­tua ja vakuu­tet­tua sii­tä, että sys­tee­min yllä­pi­to kannattaa.

    1. Bena:
      Vaik­ka mai­ni­tus­ta syys­tä työn vas­taa­not­ta­mi­sen pakol­li­suus voi olla lais­sa kuol­lut tai prag­maat­ti­ses­sa mie­les­sä tur­ha kir­jain, niin voi­ko sil­lä sil­ti olla sym­bo­lis­ta arvoa moti­voi­mas­sa nii­tä net­to­mak­sa­jia? Se kun nyt vai­kut­taa ilmei­sel­tä, että syn­nyt­tää hel­pos­ti kit­kaa sys­tee­min yllä­pi­tä­jis­sä jos vai­kut­taa sil­tä, että rei­sus­sa on vapaa­mat­kus­ta­jia. Tämä taas las­kee moti­vaa­tio­ta osal­lis­tua sen yhtei­sen yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­seen, mikä sit­ten voi pur­kau­tua eri tavoil­la, kuten veron­kier­to­na. Kum­min­kin yhteis­kun­ta ei ole vain työt­tö­miä var­ten, vaan mak­sa­jat­kin pitäi­si saa­da moti­voi­tua ja vakuu­tet­tua sii­tä, että sys­tee­min yllä­pi­to kannattaa. 

      Työn “vas­taa­not­ta­mi­ses­sa” on aina kysy­mys sopi­muk­ses­ta työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan välil­lä. Mikä­li kum­mat­kin eivät ole tyy­ty­väi­siä toi­sen tar­joa­maan ehdo­tuk­seen, ei sopi­mus­ta syn­ny. Mik­si siis ran­kais­ta työn­te­ki­jää sii­tä, että työ­nan­ta­jal­le ei kel­van­nut työn­te­ki­jän ehdotus?

      1. Mik­si ran­kais­ta työs­sä­käy­viä ja yrit­tä­jiä sii­tä, että joku muu ei onnis­tu löy­tä­mään töi­tä tai muu­ten halua teh­dä niitä?

      2. Tuo pitää tot­ta kai paik­kaan­sa, jos työn­te­ki­jäl­lä on jo työ­paik­ka. Mut­ta työt­tö­mäl­lä on oikeus jat­kaa toi­met­tu­muut­ta tap­piin saak­ka, jos ei saa halua­maan­sa mää­rää rahaa?

  2. ns. aktii­vi­mal­li 1.0 jon­ka sipi­län hal­li­tus pääs­ti läpi. vas­tus­tan sitä ja vie­lä­kin mut­ta yksi asia jäi jurp­pi­maan. kun ay-lii­ke teki mie­le­nil­mauk­sen muka­mas soli­daa­ri­suu­des­ta aktii­vi­mal­lis­ta niin kyl­lä ay-liik­keen ja dema­rei­den soli­daa­ri­suus työt­tö­mis­tä tie­de­tään. anne­taan just sen ver­ran että työt­tö­mät ei pur­naa mut­ta ei kui­ten­kaan teh­dä jous­ta­vuut­ta joka voi­si oikeas­ti hel­pot­taa työt­tö­miä. sii­nä oli tai on tilan­ne jos­sa hal­li­tus on sur­kea ja dema­rit vie­lä­kin surkeampia.

    itse veik­kaan että jos rin­tees­tä tulee pää­mi­nis­te­ri niin hän kehit­te­lee aktii­vi­mal­li 2.0:n joka on vie­lä­kin yli­mie­li­sem­pi, ran­kai­se­vam­pi, alis­ta­vam­pi, jäy­kis­tä­väm­pi ja byro­kraat­ti­sem­pi kuin 1.0.

    joku kom­men­toi­da kir­joit­ti täl­lä­kin sivus­tol­la että ay-liik­keet enem­män edus­taa van­hem­pia ikä­pol­via kuin nuo­rem­pia, aina­kin näkyy poli­tii­kas­sa. ay-lii­ke jos­ta minul­la on viha/­rak­kaus-suh­de, duu­na­rit taval­laan mak­saa mel­kein kai­kin yhteis­kun­nas­sa joten niil­lä oli­si suu­ri ylei­nen int­res­si sen kehit­tä­mi­ses­sä. tun­tuu sil­tä että ay-liik­keet aja­vat tiet­tyä etu­jou­kon etua.

    itse olen huo­maa­vi­na että vase­mis­toa tar­vi­taan enem­män kuin kos­kaan mut­ta enim­mäk­seen dema­rit on lin­noit­tu­nut jon­ne­kin pote­roon päte­mään ehkä 1970-lukua. tämä pote­ro tak­tiik­ka takaa oikeis­tol­le joku vuo­si makei­ta valtavuosia.

  3. Sosia­li­de­mo­kraa­tit ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ovat pyr­ki­neet suo­je­le­maan hei­koim­pia työ­mark­ki­noil­la työ­elä­män jäyk­kyyk­sien avulla.”

    En ymmär­rä, mihin blo­gis­ti perus­taa vil­je­le­män­sä väit­tä­män Suo­men työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyy­des­tä. Ei ole pit­kä­kään aika sii­tä, kun OECD tote­si Suo­men työ­mark­ki­nat yhdek­si Euroo­pan jous­ta­vim­mis­ta. Täl­tä osin blo­gis­tin ajat­te­lu on jo läh­tö­koh­dil­taan pielessä.

    Pie­nen pal­kan täy­den­tä­mi­nen yhtei­sis­tä varois­ta tar­koit­taa, että veron­mak­sa­jat mak­sa­vat osan pal­kas­ta yri­tyk­sen puo­les­ta. Sel­ko­kie­lel­lä kyse on yri­tys­tues­ta. Eikös nii­tä ennem­min pitä­nyt karsia?

    1. Pien­ten palk­ko­jen tuke­mi­nen­han on vain hait­ta­kor­vaus sii­tä, että työ­mark­ki­nat on sot­ket­tu työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la, sosi­aa­li­tuil­la ja yleis­si­to­vil­la työehtosopimuksilla.

      Jos työt­tö­myys­kor­vauk­sia ei mak­set­tai­si, niin ihmis­ten työl­lis­ty­mi­sin­sen­tii­vit oli­si­vat pal­jon paremmat.

      1. Sepi: Jos työt­tö­myys­kor­vauk­sia ei mak­set­tai­si, niin ihmis­ten työl­lis­ty­mi­sin­sen­tii­vit oli­si­vat pal­jon paremmat. 

        Tai sit­ten insen­tii­vit teh­dä jotain muu­ta. Esi­mer­kik­si sosia­lis­ti­nen vallankumous.

      2. Tom­mi Uscha­nov: Tai sit­ten insen­tii­vit teh­dä jotain muu­ta. Esi­mer­kik­si sosia­lis­ti­nen vallankumous.

        Voim­me var­maan kaik­ki olla yhtä miel­tä sii­tä, että aina­kin ihmi­sil­lä oli­si kovat kan­nus­teet akti­voi­tua.

      3. Tom­mi Uscha­nov: Tai sit­ten insen­tii­vit teh­dä jotain muu­ta. Esi­mer­kik­si sosia­lis­ti­nen vallankumous.

        Eikö sosia­lis­ti kek­si mitään muu­ta kuin vallankumouksen?

        Sosia­lis­tien toi­mes­ta yli sata mil­joo­naa ihmis­tä menet­ti hen­ken­sä vii­me vuosisadalla.

      4. Futu­re Mat­ters: Eikö sosia­lis­ti kek­si mitään muu­ta kuin vallankumouksen? 

        Eikö kom­men­toi­ja kek­si mitään muu­ta seli­tys­tä sil­le, että totean neut­raa­lis­ti asian X luo­van insen­tii­vin teh­dä asia Y, kuin sen, että kan­na­tan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti asi­aa Y (ja siten kai­ken jär­jen mukaan myös asi­aa X)?

        Mis­sä ja mil­loin olen sano­nut kan­nat­ta­va­ni asi­aa X eli työt­tö­myys­kor­vaus­ten lopettamista?

      5. Tom­mi Uscha­nov: Tai sit­ten insen­tii­vit teh­dä jotain muu­ta. Esi­mer­kik­si sosia­lis­ti­nen vallankumous.

        Täs­sä on koh­ta sata vuot­ta saa­tu tur­haan odot­taa sosia­lis­tis­ta val­lan­ku­mous­ta USAssa.

      6. ant­ti: Täs­sä on koh­ta sata vuot­ta saa­tu tur­haan odot­taa sosia­lis­tis­ta val­lan­ku­mous­ta USAssa. 

        Mil­loin siel­lä muka on lakat­tu mak­sa­mas­ta työttömyyskorvausta?

    2. En ymmär­rä, mihin blo­gis­ti perus­taa vil­je­le­män­sä väit­tä­män Suo­men työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyy­des­tä. Ei ole pit­kä­kään aika sii­tä, kun OECD tote­si Suo­men työ­mark­ki­nat yhdek­si Euroo­pan joustavimmista. 

      Eihän täs­sä ole ris­ti­rii­taa. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että Suo­mes­sa on lii­an jäy­kät työ­mark­ki­nat — ja että Suo­men työ­mark­ki­nat ovat yhdet Euroo­pan joustavimmista.

      Koko (län­ti­nen) Euroop­pa kär­sii jäy­kis­tä työ­mark­ki­nois­ta. Sokei­den val­ta­kun­nas­sa sil­mä­puo­li on kunin­gas. Se ei kui­ten­kaan auta jäy­kis­tä työ­mark­ki­nois­ta kär­si­viä työt­tö­miä, että mones­sa pai­kas­sa asiat ovat vie­lä huonommin…

      1. Suo­mes­sa on help­po irti­sa­noa talou­del­li­sis­ta ja tuo­tan­nol­li­sis­ta syis­tä. Tämä saa monel­la mit­ta­ril­la työ­mark­ki­nam­me vai­kut­ta­maan vähem­män jäy­kil­tä. Sen sijaan kaik­ki muu jous­ta­vuus on vähäis­tä, mikä taas joh­taa kor­ke­aan raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen ja yli 50-vuo­tiai­den ja muu­ten vain ter­vey­del­tään heik­ko­jen syr­jin­tään työhönotossa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­mes­sa on help­po irti­sa­noa talou­del­li­sis­ta ja tuo­tan­nol­li­sis­ta syis­tä. Tämä saa monel­la mit­ta­ril­la työ­mark­ki­nam­me vai­kut­ta­maan vähem­män jäy­kil­tä. Sen sijaan kaik­ki muu jous­ta­vuus on vähäis­tä, mikä taas joh­taa kor­ke­aan raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen ja yli 50-vuo­tiai­den ja muu­ten vain ter­vey­del­tään heik­ko­jen syr­jin­tään työhönotossa.

        Amen! Hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä on kovin vai­ke­aa irti­sa­noa, ellei ole val­mis mak­sa­maan 3–12 kk palk­ko­ja kor­vauk­se­na aika­naan oikeu­des­sa (mikä on kyl­lä usein ihan jär­ke­vä veto, kos­ka huo­no työn­te­ki­jä pysyy huo­no­na vuo­des­ta toiseen).

        Mui­ta suo­ma­lai­sia ongel­mia ovat mm:
        — sama­palk­kai­suus: vaik­ka toi­nen duu­na­reis­ta oli­si parem­pi, innok­kaam­pi, kehi­tys­kel­poi­sem­pi, hen­ki­lö­nä miel­lyt­tä­väm­pi, ei täl­le saa mak­saa eri palk­kaa kuin toiselle
        — takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus: jos irti­sa­not, et voi sen jäl­keen pal­ka­ta vuo­teen, tai sinun on otet­ta­va töi­hin takai­sin juu­ri ne tyy­pit, jot­ka eivät ole työl­lis­ty­neet irti­sa­no­mi­sen jälkeen
        — yleis­si­to­vat työ­so­pi­muk­set: koko alan on toi­mit­ta­va sään­nöil­lä, joi­ta vain osa alas­ta on pääs­syt päät­tä­mään, joh­taen tyy­pil­li­ses­ti isoil­le yri­tyk­sil­le hel­pos­ti selä­tet­tä­vään byrokratiaan

      3. Krtek:
        Amen! Hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä on kovin vai­ke­aa irti­sa­noa, ellei ole val­mis mak­sa­maan 3–12 kk palk­ko­ja kor­vauk­se­na aika­naan oikeu­des­sa (mikä on kyl­lä usein ihan jär­ke­vä veto, kos­ka huo­no työn­te­ki­jä pysyy huo­no­na vuo­des­ta toiseen). 

        Mää­rit­te­le huo­no työn­te­ki­jä, On ole­mas­sa koe­ai­ka jona aika­na työ­nan­ta­jan pitäi­si pys­tyä päät­tä­mään onko hen­ki­lö hyvä vai huono. 

        Krtek:
        Mui­ta suo­ma­lai­sia ongel­mia ovat mm:
        – sama­palk­kai­suus: vaik­ka toi­nen duu­na­reis­ta oli­si parem­pi, innok­kaam­pi, kehi­tys­kel­poi­sem­pi, hen­ki­lö­nä miel­lyt­tä­väm­pi, ei täl­le saa mak­saa eri palk­kaa kuin toiselle 

        Miten niin ei saa? Kai­kis­sa aina­kin yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­kois­sa mak­se­taan kehi­tys­kel­poi­sem­mil­le enem­män, ja tar­jo­taan ylen­nyk­siä, mut­ta muil­le vain taulukkopalkkaa. 

        Krtek:
        – takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus: jos irti­sa­not, et voi sen jäl­keen pal­ka­ta vuo­teen, tai sinun on otet­ta­va töi­hin takai­sin juu­ri ne tyy­pit, jot­ka eivät ole työl­lis­ty­neet irti­sa­no­mi­sen jälkeen 

        Tätä­kin sään­töä kierr­re­tään mää­rit­tä­mäl­lä työ­teh­tä­viä ja nii­den vaa­ti­muk­sia uudelleen

  4. Vii­sai­ta ja hyvin perus­tel­tu­ja sano­ja uuden­lai­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta! Lupaa­vil­ta vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si Omnian ja yli­opis­to­jen vii­me aiko­jen avaukset.

    Mis­tä­hän muu­ten sai­si koo­tus­ti tie­toa työ­voi­ma­po­liit­tis­ten kou­lu­tus­ten toi­mi­vuu­des­ta aloit­tain? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä. Koke­muk­se­ni ohjel­mis­to­ke­hi­ty­sa­lan pie­neh­kö­nä työ­nan­ta­ja­na ovat olleet hyvin häh­mäi­siä. Pal­jon mie­luum­min sitä palk­kaa koke­mat­to­mam­paa­kin väkeä (suo­raan koea­jan tur­vin) ihan nor­maa­lei­hin työ­suh­tei­siin. Ris­ki tun­tuu huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mäl­tä kuin mää­rä­ai­kai­siin kou­lu­tuk­siin sitou­tu­mal­la ja työn­te­ki­jä­kin saa ihan oike­aa palk­kaa alus­ta asti.

    1. Ila­ri:
      Vii­sai­ta ja hyvin perus­tel­tu­ja sano­ja uuden­lai­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta! Lupaa­vil­ta vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si Omnian ja yli­opis­to­jen vii­me aiko­jen avaukset.

      Mis­tä­hän muu­ten sai­si koo­tus­ti tie­toa työ­voi­ma­po­liit­tis­ten kou­lu­tus­ten toi­mi­vuu­des­ta aloit­tain? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä. Koke­muk­se­ni ohjel­mis­to­ke­hi­ty­sa­lan pie­neh­kö­nä työ­nan­ta­ja­na ovat olleet hyvin häh­mäi­siä. Pal­jon mie­luum­min sitä palk­kaa koke­mat­to­mam­paa­kin väkeä (suo­raan koea­jan tur­vin) ihan nor­maa­lei­hin työ­suh­tei­siin. Ris­ki tun­tuu huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mäl­tä kuin mää­rä­ai­kai­siin kou­lu­tuk­siin sitou­tu­mal­la ja työn­te­ki­jä­kin saa ihan oike­aa palk­kaa alus­ta asti.

      On sur­ku­hu­pai­saa, että Suo­mes­sa on läh­det­ty yhdis­tä­mään yli­opis­to­ja ammattikouluihin.

      Pitäi­si teh­dä päin­vas­toin: irroit­taa yli­opis­tois­ta tut­ki­muk­sen kan­nal­ta tur­hat osat ja yhdis­tää nämä osat ammattikouluihin.

      Emme me tar­vit­se työ­elä­mä­pro­fes­so­rei­ta tai mas­sa­tut­kin­to­tuo­tan­toa yliopistoihin.

      Yli­opis­to­jen pitäi­si kes­kit­tyä vain ja ainoas­taan tut­ki­muk­seen ja antaa ammat­ti­kou­lu­jen tuot­taa yri­tyk­sil­le työvoimaa.

      Yli­opis­to­jen varain­ke­ruus­sa on toi­vo­mi­sen varaa, mut­ta opis­ke­li­ja­mää­rien pudot­ta­mi­nen tasai­si tilan­net­ta olen­nai­ses­ti. Nimit­täin kun ei tar­vit­si­si ohja­ta enää pro gra­du­ja elä­mään­sä totaa­li­sen kyl­läs­ty­neil­le opis­ke­li­joil­le, niin jäi­si aikaa oikeas­ti poten­ti­aa­lis­ten tut­ki­joi­den kas­vat­ta­mi­seen ja kouluttamiseen.

      Nykyi­sel­lään suo­ma­lai­sis­ta yli­opis­tois­ta puu­ha­taan bols­he­vik­ki­ta­lon­poi­kais­yri­tys­ten vapaa­eh­tois­ta tuotekehitysvirastoa.

      Luon­non­tie­teet hei­te­tään romu­kop­paan ja uusis­sa yli­opis­tois­sa ylis­te­tään her­raa gos­be­lin säve­lin koh­ti seu­raa­vaa suur­ta uskon­so­taa. Aivan kuten Tur­kin dik­taat­to­rin märäs­sä unessa.

      1. Futu­re Mat­ters:
        Emme me tar­vit­se työ­elä­mä­pro­fes­so­rei­ta tai mas­sa­tut­kin­to­tuo­tan­toa yliopistoihin.

        Työ­elä­mä­pro­fes­so­rien osal­ta minul­le ei ole sel­vin­nyt mitään muu­ta syy­tä sel­lais­ten pro­fes­suu­rien luo­mi­seen kuin että kysei­set pro­fes­suu­rit on yleen­sä rahoi­tet­tu työ­elä­män varoin. Suu­rin osa tie­tä­mis­tä­ni työ­elä­mä­pro­fes­so­reis­ta ei tee yli­opis­tos­sa tut­ki­mus­ta eikä myös­kään jär­jes­tä yhtään opin­to­jak­soa, eikä myös­kään juu­ri­kaan luen­noi tai muil­la tavoin ope­ta mui­den jär­jes­tä­mil­lä kurs­seil­la. Hei­dän näky­vin roo­lin­sa on usein antaa leh­dis­tö­lausun­to­ja, työ­elä­mä­pro­fes­so­ri­tit­te­liä hyö­dyn­täen, ja näin peri­aat­tees­sa yli­opis­tol­le mai­net­ta tuot­taen, ja näky­mät­tö­mäm­pi roo­li on osal­lis­tua yli­opis­to­jen eri­lai­siin työ­ryh­miin ja kehit­tä­mis­toi­miin, joi­den hyö­ty ei aina ole ihan sel­vää. Ongel­ma­na lausun­nois­sa kui­ten­kin toi­si­naan on se, että lausun­not eivät perus­tu tut­kit­tuun tie­toon, kos­ka kaik­ki työ­elä­mä­pro­fes­so­rit eivät tee tut­ki­mus­ta, eivät­kä vält­tä­mät­tä edes seu­raa uusin­ta tut­ki­mus­ta sitä lukemalla.

  5. Vaik­ka työn vas­taa­not­ta­mi­sen on olta­va vapaa­eh­tois­ta, mei­dän kan­nat­taa har­ki­ta kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sen pakollisuutta.

    Minä muo­toi­li­sin vas­tik­keel­li­suu­den osal­ta jon­kin­lai­se­na kom­pro­mis­sieh­do­tuk­se­na niin, että “perus­tu­loon” oli­si oikeus jos:

    - on teh­nyt edes tun­nin pal­kal­lis­ta työ­tä vii­mei­sen puo­len vuo­den aikana.
    — opis­ke­lee (on saa­nut opin­to­suo­ri­tuk­sia vii­mei­sen puo­len vuo­den aikana)
    — on pie­niä lapsia
    — toi­mii vapaa­eh­toi­se­na vali­koi­duis­sa kol­man­nen sek­to­rin vapaaehtoistehtävissä
    — on yli 60 vuot­ta vanha.

    1. - on työkyvytön
      — on sairaana
      — on kuntoutuksessa

      Vali­tet­ta­vas­ti kaik­ki emme ole ter­vei­tä ja hyväkuntoisia.

  6. Hyvin puhut­tu.

    Kou­lu­tuk­sen laa­dus­ta oli­si aihet­ta kes­kus­tel­la enem­män­kin. Sitä tar­vit­tai­siin niin sini- kuin val­ko­kau­lus­töis­sä­kin. Mikä on rele­vant­ti lisä­kou­lu­tus lähi­hoi­ta­jal­le, mikä metal­li­mie­hel­le? Jos­kus kyse voi olla rele­van­teis­ta it-tai­dois­ta (sai­raa­lan it-jär­jes­tel­mä, CNC-koneen ohjel­moin­ti), jos­kus yleis­kou­lu­tuk­ses­ta (kie­li­tai­to, esim. maa­han­muut­ta­jien kie­let ter­veys­pal­ve­luis­sa). The Eco­no­mist muis­tut­ti vii­me vuon­na jat­ko­kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sien ole­van nyky­ään huo­mat­ta­vas­ti val­ko­kau­luk­sil­le painotettuja.

    Kes­ki-ikäi­se­nä tek­no­lo­gia-ammat­ti­lai­se­na olen huo­man­nut var­si­nais­ten tek­no­lo­gis­ten tai­to­je­ni ole­van jo vii­me vuo­si­tu­han­nen osaa­mis­ta (eri­tyi­ses­ti ohjel­moin­ti­puo­lel­la), mut­ta työ­teh­tä­vis­sä olen jo eden­nyt yleis­joh­toon joten ylei­sym­mär­rys riit­tää. Ongel­ma on, että yri­tyk­sen joh­to­teh­tä­viin minul­la ei tek­nii­kan toh­to­ri­na­kaan ole kou­lu­tus­ta, jos­kin koke­mus toki kertynyt. 

    Täl­lai­siin teh­tä­viin on toki tar­jol­la esim. itse mak­set­ta­via eMBA-tut­kin­to­ja, mut­ta nii­den vero­koh­te­lu on sanal­la sanoen mie­len­kiin­tois­ta. On aika­moi­nen arpa­jai­nen mak­saa itsel­leen lop­pu-ural­le tär­keä kou­lu­tus tie­tä­mät­tä etu­kä­teen onko se vero­vä­hen­nys­kel­poi­nen meno. Ylei­ses­ti näyt­tää sil­tä, että jos työ­paik­kaa jou­tuu syys­tä tai toi­ses­ta (yri­tyk­ses­tä tai itses­tä joh­tu­vas­ta syys­tä) vaih­ta­maan, kulu voi muut­tua vero­vä­hen­nys­kel­vot­to­mak­si jäl­ki­kä­teen. Nykyi­sen työ­teh­tä­vän suo­ri­tus­ky­kyyn vai­kut­ta­va kou­lu­tus kun on työ­ku­lu­vä­hen­net­tä­vis­sä, mut­ta tule­vaan työ­teh­tä­vään kou­lut­tau­tu­mi­nen ei. Oli­si­ko täs­sä korjattavaa?

    Sit­ten on toki eri­lai­sia, mak­sul­li­sia, pika­kou­lu­tuk­sia yli­opis­toil­la ja ammat­ti­kor­kea­kou­luil­la, mut­ta pika­kou­lu­tuk­sen ver­tai­lu­kel­poi­suus kan­sain­vä­li­ses­ti on huo­no. Tämä ver­tai­lu­kel­poi­suus on val­ko­kau­lusam­ma­teis­sa usein hyvin­kin tärkeä.

  7. Yli­pää­tään myös vasem­mis­to­lais­ten puo­luei­den kuten Vasem­mis­ton, SDP:n, Sinis­ten, Kes­kus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten tuli­si herä­tä nykyi­syy­teen. Heil­lä ei ole min­kään­lais­ta ymmär­rys­tä vapau­des­ta, eikä mark­ki­na­ta­lou­des­ta, mut­ta ei myös­kään hyvinvointiyhteiskunnasta.

    Heil­le kaik­ki kai­kes­sa on polit­by­roon ohjaa­ma kirk­ko­kuo­ro, jota dik­taat­to­ri joh­taa koval­la kädellä.

    Eivät he halua vapaut­ta vaan kahleita.

    1. Futu­re Mat­ters:
      Yli­pää­tään myös vasem­mis­to­lais­ten puo­luei­den kuten Vasem­mis­ton, SDP:n, Sinis­ten, Kes­kus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten tuli­si herä­tä nykyi­syy­teen. Heil­lä ei ole min­kään­lais­ta ymmär­rys­tä vapau­des­ta, eikä mark­ki­na­ta­lou­des­ta, mut­ta ei myös­kään hyvinvointiyhteiskunnasta.

      Heil­le kaik­ki kai­kes­sa on polit­by­roon ohjaa­ma kirk­ko­kuo­ro, jota dik­taat­to­ri joh­taa koval­la kädellä.

      Eivät he halua vapaut­ta vaan kahleita.

      Unoh­dit sijoit­taa bols­he­vik­ki­ta­lon­poi­kaa tähän tarinaan.

  8. Soi­nin­vaa­ra toteaa:

    Täs­sä työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suu­des­sa ei sinän­sä ole juu­ri jär­keä. Nyky­ai­ka­na kukaan ei palk­kaa ketään, joka tulee vas­ten­tah­toi­ses­ti karens­sin pakot­ta­ma­na… Vaik­ka työn vas­taa­not­ta­mi­sen on olta­va vapaa­eh­tois­ta, mei­dän kan­nat­taa har­ki­ta kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sen pakollisuutta.”

    En nyt ymmär­tä­nyt täy­sin tätä logiik­kaa. Ensin­nä­kin: kyl­lä nykyä­ai­ka­na moni on pal­kan­nut ihmi­siä, jot­ka ovat hake­neet töi­hin vas­ten­tah­toi­ses­ti karens­sin pakot­ta­ma­na. Osa vas­ten­tah­toi­sis­ta haki­jois­ta on löy­tä­nyt itsen­sä­kin yllä­tyk­sek­si muka­van työyh­tei­sön, ja muut­tu­nut vähi­tel­len moti­voi­tu­neek­si työn­te­ki­jäk­si. Var­sin­kin sil­loin, jos ei ole kos­kaan töis­sä ollut, ensim­mäis­ten työ­paik­ko­jen hank­ki­mi­nen voi olla hyvin­kin vas­ten­tah­tois­ta. Kyse on vie­raas­ta tilan­tees­ta, jos­sa pitäi­si astua täy­sin uuteen kult­tuu­ri­pii­riin, uusien ihmis­ten pariin, jos­sa ihmis­ten lisäk­si teh­tä­vät­kin ovat uusia. Sel­lais­ta moni ihmi­nen luon­tai­ses­ti vie­ras­taa ja välttelee.

    Toi­sek­seen: mik­si vas­ten­tah­toi­nen osal­lis­tu­mi­nen kou­lu­tuk­seen oli­si hyö­dyl­lis­tä, jos vas­ten­tah­toi­nen työ­elä­mään tutus­tu­mi­nen ei voi­si olla jär­ke­vää? Tar­koi­tan sitä, että jos ihmi­nen ei ole yhtään moti­voi­tu­nut opis­ke­le­maan, onko opis­ke­lus­ta sil­loin hyö­tyä? Itse vas­tai­sin, että isol­la osal­la väes­tös­tä kou­lu­tuk­ses­ta on yleen­sä hyö­tyä, vaik­ka moti­vaa­tio­ta opis­ke­luun ei kau­heas­ti oli­si­kaan. Joil­lain sii­tä ei ole hyö­tyä, vaan osal­le se on ajan­huk­kaa, jos moti­vaa­tio­ta ei ole.

  9. Kou­lu­tuk­sen lisää­mi­nen pus­kee Suo­mes­sa jo satu­raa­tio­ra­jo­ja vas­taan. Mei­dän pitää kat­soa mui­ta tapo­ja ehos­taa ihmi­siä ja hei­dän työllistettävyyttään.

    Yksi ilmei­nen suun­ta on mutaa­tio­kuor­man pie­nen­tä­mi­nen ite­roi­dul­la alkio­va­lin­nal­la tai gee­nien suo­ral­la muok­kauk­sel­la. Euroo­pan unio­nin perus­oi­keus­kir­ja kiel­tää mei­tä käyt­tä­mäs­tä näi­tä, mut­ta kiel­tää­kö se kiinalaisia?

  10. Jotenk­jin 80-luvul­la asioi­ta osat­tiin hoi­taa aivan eri tavalla.Esim tek­no­lo­gi­na mur­ros oli sil­loin­kin val­ta­va. Aloi­tin telea­lan työ­uraa­ni 60–70-lukujen tait­tees­sa kokoa­mal­la ja huol­ta­mal­la käsikeskuksia. 

    Insi­nöö­rio­pin­not van­he­ni­vat jo 70-luvun lopul­la ja alkoi mit­ta­va uudel­leen­kou­lu­tus . Minä tosin opis­ke­lin kuten ennen­kin itseo­pis­ke­le­mal­la ja mene­mäl­lä mukaan uuruusprojekteihin.

    Nopeas­ti tuli uusia tek­nii­koi­ta, kaa­pe­li-tv, satel­liit­ti-tv, NMT , Valo­kaa­pe­li, digi­taa­li­nen siir­to ja väli­tys, data­lii­ken­ne, GSM ja lopul­ta IP teknologia.

    Se vaa­ti mit­ta­van kou­lu­tuk­sen asen­ta­jien kou­lu­tus, asen­ta­jas­ta tek­ni­kok­si, tek­ni­kos­ta insi­nöö­rik­si, insi­nöö­ris­tä diplo­mi-insi­nöö­rik­si etc.. Opis­ke­lu oli omaeh­tois­ta eli tapah­tui omal­la ajal­la, opis­ke­luun sai hie­man tukea työ­nan­ta­jal­ta eli kurs­si­mak­su­ja ja mat­ko­ja kor­vat­tiin, jon­kin ver­ran pal­kal­lis­ta vapaata.
    Val­tio mak­soi opet­ta­jil­le palkan.

    Mut­ta läh­tö­koh­ta oli opis­ke­li­jan halu opiskella.

    Tun­tuu oudol­ta, että nyt ei kye­tä samaan

    Minun­kin työ­ura­ni on sisäl­tä­nyt 6–7 tek­no­lo­gian muu­ros­ta , ei teko­ä­ly mitään uut­ta ole murrosmielessä.
    Se on vain työ­nan­ta­jien käsi­kas­sa­ra, jol­la pelo­tel­laan työn­te­ki­jöi­tä hil­jai­sik­si ja nöyriksi

    Suo­mes­sa tuot­ta­vuu­den nousu ja tek­no­lo­gian muu­tok­set syö­vät vuo­des­sa n 120000 työ­paik­kaa ja onnek­si uudet tek­no­lo­giat ja kulu­tuk­sen kas­vu luo­vat saman ver­ran uusia. Tämä on ollut tren­di jo kym­me­niä vuo­sia eikä teko­ä­ly sitä mik­si­kään muuta

    1. Lii­an van­ha: Minun­kin työ­ura­ni on sisäl­tä­nyt 6–7 tek­no­lo­gian muu­ros­ta , ei teko­ä­ly mitään uut­ta ole murrosmielessä.
      Se on vain työ­nan­ta­jien käsi­kas­sa­ra, jol­la pelo­tel­laan työn­te­ki­jöi­tä hil­jai­sik­si ja nöyriksi

      Olen samaa miel­tä teko­ä­löys­tä, mut­ta täy­sin eri miel­tä tuos­ta loppupäätelmästäsi.

      Täs­sä maas­sa työ­elä­mäl­lä pelot­te­lee vasem­mis­to ja ay-lii­ke. Näi­den puhei­ta kun kuun­te­lee, työs­sä ei ole mitään muu­ta kuin riis­toa. Kukaan ei pää­se mihin­kään töi­hin ja jos pää­see­kin, siel­lä vain hui­ja­taan työntekijöitä. 

      Yli­pää­tän­sä työ­elä­mä on sur­kea­ta, epä­var­maa ja kur­jaa ja edel­li­nen muka­va het­ki oli havait­ta­vis­sa ehkä jos­kus 70-luvun lop­pu­puo­lis­kol­la. Sii­tä eteen­päin on men­ty vain alas­päin, työ­elä­mä on koko ajan huo­non­tu­nut ja kaik­ki muu­kin. Ja kapi­ta­lis­ti nau­raa par­taan­sa, eriar­voi­suus kas­vaa ja tuloe­rot laa­je­nee, oli­pa nousu­kausi taik­ka taantuma. 

      Kyl­lä jämp­ti on niin!

  11. Perus­kou­lun ja toi­sen asteen oppi­si­säl­tö­jä on kehi­tet­tä­vä esi­mer­kik­si vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja pai­not­ta­vaan suuntaan.

    Ymmär­rän, että lyhyes­sä puhees­sa pitää tur­vau­tua täm­möi­siin litur­gi­siin viit­tauk­siin, mut­ta näi­hin todel­la pitäi­si jos­sain koh­taa lisä­tä kon­kre­ti­aa ja perus­te­lu­ja. Mikä on se puu­te tai­dois­sa, jota pitää kohen­taa, ja mik­si? Mitä vir­kaa on vuo­ro­vai­ku­tus­tai­doil­la, jos ei osaa itse asi­aa? Siis nyt vaik­ka esi­mer­kik­si lukea ja kir­joit­taa, ja las­kea jopa prosenttilaskuja.

    1. Mik­ko H: Ymmär­rän, että lyhyes­sä puhees­sa pitää tur­vau­tua täm­möi­siin litur­gi­siin viit­tauk­siin, mut­ta näi­hin todel­la pitäi­si jos­sain koh­taa lisä­tä kon­kre­ti­aa ja perus­te­lu­ja. Mikä on se puu­te tai­dois­sa, jota pitää kohen­taa, ja mik­si? Mitä vir­kaa on vuo­ro­vai­ku­tus­tai­doil­la, jos ei osaa itse asi­aa? Siis nyt vaik­ka esi­mer­kik­si lukea ja kir­joit­taa, ja las­kea jopa prosenttilaskuja. 

      Suo­mes­sa osa­taan huo­nos­ti puhu­mis­ta, kes­kus­te­lua, ja väit­te­lyä. Oli­si hyvä osa­ta paremmin.
      Aika­naan amk:ssa vii­den minuu­tin ennal­ta val­mis­tel­lun vain puhet­ta sisäl­tä­vän esi­tyk­sen (ei kal­vo­ja, ei tau­lua) pitä­mi­nen oli monel­le lähes mahdotonta.
      Mitä aiem­min ope­tel­laan puhu­maan ylei­sön edes­sä, sitä parem­pi. Mitä aiem­min ope­tel­laan kes­kus­te­le­maan asias­ta, sitä parem­pi. Mitä aiem­min ope­tel­laan väit­te­lyä, sitä parem­pi. Ja mitä tehok­kaam­min osaa­mis­ta vah­vis­te­taan läpi kou­lu­tuk­sen, sitä parempi.
      Eli: jo esi­kou­lus­sa las­ten pitäi­si sään­nöl­li­ses­ti puhua ylei­söl­le ja kes­kus­tel­la jäsen­nel­lys­ti. Tähän muu­ten tar­vi­taan las­ten­tar­han­opet­ta­jia, ei rii­tä hoi­ta­ja. Puhu­mis­ta luo­kal­le, panee­li­kes­kus­te­lu­ja, ja väit­te­ly­jä pitää olla perus­kou­lus­sa sään­nöl­li­ses­ti, ja tähän pitää siis vara­ta aikaa joka vali­tet­ta­vas­ti on pois­sa jos­tain muus­ta. Mitä pidem­mäl­le men­nään, sitä moni­puo­li­sem­pia puhe‑, keskustelu‑, ja väit­te­ly­ti­lai­suuk­sia pitää olla.

  12. Koko työt­tö­myys on meil­lä täl­lä het­kel­lä raken­teis­ta eikä suh­dan­teis­ta joh­tu­vaa, eli ihmi­set, työ­pai­kat ja asun­not ovat vää­ris­sä pai­kois­sa. Tämä taas on seu­raus­ta koko 2. maa­il­man­so­dan jäl­kei­ses­tä, var­sinmkn­kin Kek­ko­sen aika­na har­joi­te­tus­ta haja­si­joit­ta­mis­po­li­tii­kas­ta, työ­paik­ko­ja ja yli­opis­to­ja ja viras­to­ja on haja­si­joi­tet­tu paik­koi­hin jos­sa ei ole toi­mi­via työ- eikä mui­ta markkinoita!
    Sen takia Suo­mes­ta ei saa­da Tans­kan kal­tais­ta jos­sa jokai­sel­la on max 100 km mat­ka lähim­pään yli 200.000 asuk­kaan kaupunkikeskittymään.
    Ihmi­sil­le jot­ka asu­vat vää­ris­sä pai­kois­sa on tar­jot­ta­va rahal­lis­ta apua että voi­vat muut­taa kas­vu­kes­kuk­siin ja tont­ti­va­ran­not on käyt­vä­vä läpi vähän bru­taa­lein­kin kei­noin että saa­daan maa­ta rasun­to­jen ja työ­paik­ko­jen raken­ta­mi­sel­le, tavit­taa­es­sa uhra­ten myös viheralueita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.