Asumisen tukeminen

Juho Saaren työryh­mä esit­ti, että asumisen tukem­i­nen eriytetään toimeen­tu­lotues­ta ja asum­ista tuet­taisi­in vain asum­istuen kaut­ta. Asum­istues­sa nou­datet­ta­vat vuokraka­tot eivät olisi kun­tako­htaisia vaan samat koko työssäkäyn­tialueel­la,  siis esimerkik­si Helsin­gin seudul­la. Rapor­tis­sa ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pien­i­t­u­loiset siir­ty­i­sivät Helsin­gin kalli­ista asun­noista ympäryskun­tien kohtu­uhin­taisem­pi­in asun­toi­hin. Olen pitkään odot­tanut, että tuo ehdo­tus tulee jostain, mut­ta en silti olet­tanut, että se tulisi Juho Saaren ryhmältä.

Asum­is­tu­ki ei kom­pen­soi korkeam­paa vuokraa, mut­ta kan­nus­taa muut­ta­maan Helsinkiin

Vaik­ka julk­isu­udessa on pöyris­tel­ty asum­is­tuki­meno­ja nopeaa kasvua ja san­ot­tu asum­istuen nos­ta­van vuokria, todel­lisu­udessa val­tion asum­is­tu­ki ei ole syylli­nen vuokrata­son nousu­un. Ei ole, kos­ka toimeen­tu­lotuen jäljiltä vuokra­markki­nois­sa ei ole jäl­jel­lä mitään tuhottavaa.

Asum­is­tu­ki ei nos­ta vuokria siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että tuki on käytän­nössä riip­puma­ton siitä, kuin­ka korkeaa vuokraa asianomainen mak­saa. Mak­simivuokrat ovat niin matalia, ettei sitä alem­pia vuokria ole kuin suku­lais­ten väli­sis­sä vuokra­sopimuk­sis­sa. Asum­istuen mak­simivuokrat olen liit­tänyt tämän kir­joituk­sen loppuun.

Jos asum­is­tu­ki olisi sitä suurem­pi, mitä korkeam­paa vuokraa mak­saa, tilanne olisi täysin toinen.

Tietysti asum­is­tu­ki lisää vuokran­mak­sukykyä, mut­ta siltä osin se ei poikkea työ­markki­nat­ues­ta tai palkanko­ro­tuk­ses­ta. Onko joku vaat­in­ut työt­tömyyspäivära­haa tai palkko­ja alen­net­tavak­si, jot­ta vuokrat aleni­si­vat? Jos kaik­ki asu­isi­vat vuokral­la, emme targvit­sisi asum­is­tukea, vaan mak­saisimme työ­markki­nat­uen korkeam­pana. Nyt näin ei voi­da tehdä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sista asuu velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa, ja heille perus­tur­va muo­dos­tu­isi pas­sivoivan korkeaksi.

Vaik­ka asum­is­tu­ki ei kom­pen­soi korkeam­paa vuokraa mitenkään, se kom­pen­soi muut­tamista kehyskun­nista Pääkaupunkiseudulle ja Espoos­ta ja Van­taal­ta Helsinki­in. Tätä Juho Saaren työryh­mä siis esit­tää korjattavaksi.

Samas­ta syys­tä asum­is­tuki­menot eivät ole nousseet sen takia, että vuokrat ovat nousseet. Ne ovat nousseet, kos­ka työt­tömiä on enem­män ja kos­ka yhä use­ampi asuu vuokral­la. Juki­nen talous on hyö­tynyt tästä muu­tok­ses­ta, vaik­ka asum­is­tuki­menot ovatkin kas­va­neet, kos­ka vuokral­la asum­i­nen tuot­taa vero­tu­lo­ja joi­ta omis­tusasum­i­nen ei tuota.

Toimeen­tu­lo­tu­ki on tuhon­nut vuokra­markki­nat täydellisesti

Toimeen­tu­lo­tu­ki on toinen tapa kor­va­ta asum­is­meno­ja. Siinä enim­mäisvuokra on Helsingis­sä yksi­na­su­val­ta 675 € ja se kor­vataan kokon­aan. Niin­pä toimeen­tu­lo­tukea saa­va ei hyödy sent­tiäkään siitä, että hänen vuokransa on alle 675 €. Yritin arvioi­da, kuin­ka suuri osa vuokral­la asu­via saa Helsingis­sä toimeen­tu­lo­tukea ja päädyin, että noin neljännes nos­taa sitä ainakin osan vuot­ta.   Tämä päässälasku saat­taa tuot­taa aivan väärän tulok­sen. Tämän takia kaik­ki vuokrat on korotet­tu toimeen­tu­lotuen sal­li­maan mak­simi­in ja vähän sen ylikin.

Yritimme kor­ja­ta asi­aa joskus kauan sit­ten lait­ta­mal­la myös toimeen­tu­lo­tu­keen pienen omavas­tu­un vuokras­ta, mut­ta tätä pidet­ti­in niin hirveänä, että se poistettiin.

Kun vuokrat ovat aina olleet vähän yli toimeen­tu­lotuen mak­saman enim­mäisvuokran, sosi­aalilau­takun­ta on nos­tanut enim­mäisvuokraa, vuokranan­ta­jat ovat kiit­täneet ja nos­ta­neet vuokria koro­tuk­sen ver­ran. Tämä asun­tosi­joit­ta­jien tuk­i­jär­jestelmä on todel­la syytä purkaa.

Edelleen olen sitä mieltä, että olisi järkevää nos­taa toimeen­tu­lo­tukea 130 eurol­la ja pan­na vuokraan 20 %:n omavas­tu­un omavas­tuu niin, että tuen koro­tus olisi keskimäärin mak­sanut omavas­tu­un.  On kuitenkin kuulem­ma väärin, että sille, joka asuu halvem­mas­sa asun­nos­sa, jää käteen enem­män rahaa.

Juho Saaren työryh­män esi­tys toteutues­saan tietysti hoitaa tämän ongel­man päiviltä ker­ral­la, mutta…

Pin­ta-alat pois asum­istuen ehdoista

Olen ollut myötä­vaikut­ta­mas­sa kah­teen asum­is­tukea koske­vaan muu­tok­seen. Sata-komite­as­sa esitimme asum­istuen muut­tamista niin, että kaik­ki asun­non kokoon liit­tyvät seikat pois­tet­ti­in siitä. Ennen asun­non piti olla oikean kokoinen – ei liian pieni eikä liian suuri – jot­ta sai mak­si­maalisen asum­istuen. Kaiken kukku­rak­si uuteen raken­nuk­seen Kon­tu­las­sa sai isom­man asum­istuen kuin van­haan asun­toon Kru­u­nun­haas­sa. Tämä oli ilmeis­es­ti jäänne edel­lisen vuosi­tuhan­nen puolel­la sovel­letus­ta vuokrasään­nöstelystä.   Sata-komitea esit­ti tämän muut­tamista niin, että asum­istuen mak­si­mi riip­puu vain siitä, mon­tako henkeä asun­nos­sa asuu. Saa siis ihan itse vali­ta, asuuko mielu­um­min isos­sa asun­nos­sa lähiössä vai pienessä asun­nos­sa kan­takaupungis­sa. Tämä esi­tys tuli kan­nustin­jaos­tol­ta, jota johti Veron­aksajien Teemu Lehti, mut­ta en edes yritä vält­tää vas­tu­u­tani ideasta.

Tämä on saat­tanut myötä­vaikut­taa siihen, että yksiöi­den vuokrat ovat nousseet suh­teessa isom­pi­in asun­toi­hin. Tosin väitän, että pääsyy tähänkin on toimeen­tu­lotues­sa. Lisäk­si opiske­li­joiden asum­istuen muuttues­sa yleisek­si asum­istuek­si kat­sot­ti­in viisaak­si ran­gaista kimp­pakämp­is­sä asu­via ja ohja­ta opiske­li­jat asumaan yksiössä, mikä tietysti lik­säsi yksiöi­den kysyn­tää. Tästä en kan­na mitään vas­tu­u­ta. Se oli aivan hölmöä. Ilmeis­es­ti asi­aa on nyt ohjeis­tet­tu uud­estaan niin, että kimp­pakämp­is­sä asu­vien asum­is­tu­ki ei enää riipu kaverin tuloista, jos osaa kir­joit­taa vuokra­sopimuk­sen oikein.

Miten lisäsin asum­istuen meno­ja sadoil­la miljoonilla

Merkit­tävin kon­tribuu­tioni asum­is­tuki­meno­jen kasvu­un oli kuitenkin yhdessä Juhana Var­ti­aisen kanssa kir­joit­ta­mani raport­ti Lisää mata­la­palkkatyötä! Esitimme siinä, että asum­is­tu­keen tehtäisi­in 400 euron suo­jao­su­us ansio­tu­loille. (Suosi­tus nro e) Tämän tarkoituk­se­na oli lisätä työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta suh­teessa työt­tömyy­teen ja ylipään­sä tukea pieni­palkkaisia ihmisiä. En tiedä, vaikut­tiko tämä hal­li­tuk­sen toimi­in, mut­ta pian tämän jäl­keen tehty uud­is­tus muis­tut­ti kovasti sitä, mitä ehdo­timme. Tosin hal­li­tus nip­istä tästä satasen niin, että tuo etuoikeutet­tu tulo on sama 300 euroa kuin työt­tömyys­tur­vas­sa. Tämä lisäsi noin sadal­la eurol­la kuus­sa pieni­palkkaisten saa­maa asum­is­tukea. Yhdessä samanaikaises­ti toteu­tuneen sovitel­lun päivära­han suo­jao­su­u­den kanssa kau­pan osa-aikaisten työn­tek­i­jöi­den net­toan­siot nousi­vat noin 200 eurol­la. PAM ei ole päässyt ikinä tupo-pöy­dässä yhtä hyvään tulokseen.

Tämä tietysti lisäsi asum­is­tuki­meno­ja. Se oli jopa sen tarkoi­tus ja kaik­ki sitä säätämässä olleet aivan var­masti tiesivät mitä tekivät.  En häpeä lainkaan. Kysymys ei ollut asun­topoli­ti­ikas­ta vaan työn­teon kannustimista.

Kokon­aan toinen asia on, onko järkevää tukea pieni­palkkaisten ihmis­ten työn­tekoa Helsingis­sä. Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in, he eivät tulisi pal­ka­llaan toimeen. Mut­ta ei se tarkoit­taisi, että Helsingis­sä ei olisi kaupois­sa myyjiä eikä perushoita­jia sairaalois­sa. Se tarkoit­taisi, että heille pitäisi mak­saa enem­män palkkaa. Samal­la se tarkoit­taisi, että kovin vinksalleen men­nyt alue­poli­it­ti­nen tas­apaino vähän oikenisi. Tämä kysymys on kuitenkin hyvin laa­ja-alainen ja sisältää run­saasti ris­ti­in meneviä näköko­htia. Malt­takaa toukoku­uhun, niin lausun tästä enemmän!

Köy­hät siis kehyskuntiin?

Mut­ta takaisin tähän Juho Saaren työryh­män esi­tyk­seen. Aja­tus, että toimeen­tu­lo­tus­ta ei mak­set­taisi asum­is­meno­ja ainakaan pitkäaikaises­ti ja että omis­tusasun­non omis­ta­mat­to­muut­ta kom­pen­soitaisi­in koko Helsin­gin seudul­la samoin perustein tarkoit­taisi, etteivät köy­hät, pieni­palkkaiset ja työt­tömät pysty­isi enää asumaan Helsingis­sä vaan hakeu­tu­isi­vat seudul­la sinne, mis­sä asum­i­nen on halvem­paa. Näin­hän se muis­sa mais­sa onkin. Pari­isin työväen­lu­ok­ka asuu kaukana Seinen rannasta.

Ihan niin järisyt­tävä tuo ei olisi seu­raus­vaiku­tuk­sil­taan kuin ensi luulisi. Jos kymmenet tuhan­net yrit­täi­sivät muut­taa kehyskun­ti­in, vuokraerot tietysti tasoit­tuisi­vat. Mut­ta kyl­lä se seg­re­gaa­tio­ta voimis­taisi. Jos tähän men­nään, siihen pitää men­nä asteittain.

Arvotaan hal­val­la asujat?

Juho Saaren työryh­mä esit­tää, että toimen­piteen vaiku­tus­ta lieven­net­täisi­in sil­lä, että sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osu­ut­ta nos­tet­taisi­in uus­tuotan­nos­sa kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä, siis run­saal­la tuhan­nel­la asun­nol­la vuodessa. Tämä vaikut­taisi aika hitaasti, jos se ylipään­sä vaikut­taisi lainkaan.

En pysty mitenkään kumoa­maan Heik­ki Pur­si­ainen tästä esit­tämää ana­lyysia. https://www.mustread.fi/artikkelit/kohtuuhintainen-asuntotuotanto-osa-1-miksi-kohtuuhintainen-asuntotuotanto-on-huono-ajatus/ Se, että asun­tokan­nas­ta varataan osa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon, hyödyt­tää tietysti niitä onnekkai­ta, jot­ka onnis­tu­vat täl­laisen hal­van asun­non itselleen saa­maan, mut­ta heiken­täisi muiden tilan­net­ta, kos­ka muiden asum­i­nen muut­tuisi vas­taavasti kalli­im­mak­si. Suurimp­ina kär­si­jöinä oli­si­vat ne epäon­niset, jot­ka juuri ja juuri jäi­sivät tue­tu­ista asun­noista ulkop­uolelle. Heitä odot­taisi var­ma karko­tus kauas radan varteen.

Esi­tyk­set eivät myöskään saa­neet mak­saa mitään. Min­un on vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että menete­tyt tulot eivät mak­saisi mitään.  Helsin­gin kapun­ki investoi noin 300 M€ kaupun­gin kasvu­un vuosit­tain. Tämä rta­hoite­taan suurelta osin ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la. ARA-asun­to­jen ton­teista saa huo­mat­tavasti vähem­män, joten ne eivät osal­lis­tu kasvuin­vestoin­tien rahoit­tamiseen. Sik­si kaupun­ki luovut­taa tont­te­ja sitä vähem­män rak­en­tamiseen, mitä suurem­pi osa niistä on ARA-tont­te­ja. Tämä poli­ti­ik­ka siis vähen­tää asun­to­tuotan­toa ja siis pahen­taa asun­top­u­laa. ARA-asun­to­jen halpu­us ei kuitenkaan ole peräisin vain tästä vaan myös siitä, että asukkaat van­hois­sa ARA-asun­nois­sa sub­ven­toi­vat vuokrien tasauk­sen kaut­ta uusia ARA-asukkai­ta. Myl­ly­puro­laiset mak­sa­vat Jätkäsaaren ARA-asukkaiden kym­me­nien tuhan­sien euro­jen hitaiset parkkipaikatkin.

Mut­ta kos­ka tämä postaus on venymässä liian pitkäk­si, kir­joi­tan joskus toiste siitä, mitä tek­isin ARA-asun­to­jen sijas­ta, sil­lä ei tämä puh­taan markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ikkakaan kovin auvoiselta näytä.

Liite: Asum­istuen kor­vaa­mat enim­mäisvuokrat Helsin­gin seudulla

Asun­tokun­nan koko	Helsin­ki	Muu PKS	Kehyskun­nat
1	508 €/kk	492 €/kk	390 €/kk
2	735 €/kk	706 €/kk	570 €/kk
3	937 €/kk	890 €/kk	723 €/kk
4	1095 €/kk	1038€/kk	856 €/kk

 

Luvut ovat €/kk Asum­is­tu­ki on korkein­taan 80 % hyväksy­tys­tä maksimivuokrasta.

Asum­istuen saa­jat­alouk­sista val­taosa on yhden hen­gen talouk­sia. Hei­dän ja kah­den hen­gen talouk­sien osalta asum­is­meno on käytän­nössä vuokras­ta riip­puma­ton, kos­ka markki­noil­la edes yksiötä ei saa noil­la enim­mäisvuokria. Kol­men hen­gen talout­ta asum­is­tu­ki aut­taa muut­ta­maan yksiöstä kak­sioon, mikä vas­taa asum­istuen alku­peräistä tavoitet­ta paran­taa pien­i­t­u­lois­t­en asumisolosuhteita.

Sen sijaan asum­is­tu­ki palk­it­see kyl­lä muut­ta­mais­es­ta kehyskun­nista Pääkaupunkiseudulle ja Espoos­ta ja Van­taal­ta  Helsinki­in. Asum­is­tukea saa myös omis­tusasun­toi­hin. Yhtiö­vastik­keen osalta enim­mäisas­um­is­menot eivät tule vas­taan ihan heti, joten omis­tusasu­jia asum­is­tu­ki aut­taa asumaan ”lev­eästi”, mut­ta tämän käytän­nön merk­i­tys ei ole kovin suuri.