Tekoälystä

Har­va osasi ennus­taa, että auto­jen valmis­t­a­mi­nen tuot­taa eniten miljonääre­jä kiin­teistöalalle, kos­ka auto mullisti yhdyskun­tarak­en­teen tehden kokon­aan uusista alueista arvokas­ta raken­nus­maa­ta. Tekoä­ly merk­it­see poten­ti­aalis­es­ti val­tavaa mullis­tus­ta. Paljon on tehty tekoä­lyn vaiku­tuk­sista ennustei­ta, mut­ta suurim­mat vaiku­tuk­set tule­vat silti ole­maan yllätyksiä.

Tekoä­ly tulee pois­ta­maan suuren määrän nyky­isiä työ­paikko­ja, mut­ta tuskin se kuitenkaan tulee määrässä ja nopeudessa lyömään ver­to­ja työ­paikko­jen pois­tu­miselle 1960-luvul­la maanvil­jelyssä tai metsänkorjuussa.

Moot­torisa­han ja moni­toimikoneen kor­van­neet met­surit siir­tyivät ajan myötä parem­min palkat­tui­hin töi­hin. Muu­toinkin automaa­tio kor­vasi aluk­si lähin­nä suorit­tavaa ja melko mata­la­palkkaista työtä, jol­loin yleinen tulota­so nousi.

Tekoä­ly tunkeu­tuu myös hyvin palkat­tu­ja asiantun­ti­ja-aloille. Lääkärin töistä ekoä­ly kor­vaa eri­tyis­es­ti niitä töitä, joi­ta lääkäri tekee poti­las­ta näkemät­tä – esimerkik­si radi­olo­gin työtä.  Yhä use­am­min käy niin, että moni työ­paikkansa menet­tänyt joutuu tyy­tymään aiem­paa pieni­palkkaisem­paan työhön, vaik­ka keskimäärin tuot­tavu­u­den kasvu lisää yleistä ansiotasoa.

Tähä­nas­ti­nen automaa­tio on nos­tanut rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä osaamisvi­nouman kaut­ta. Kun yksinker­taisia töitä on automa­ti­soitu, jäl­jelle jäävis­sä vaa­timus­ta­so on nous­sut nopeam­min kuin työvoiman osaamis­ta­so. Vähän koulute­tu­ille ei riitä töitä ja vaa­tivimpi­in töi­hin ei riitä tek­i­jöitä. Niin san­ot­tu tas­apain­o­työt­tömyys on nous­sut 1980-luvun lop­un 2,5 pros­en­tista 7,5 pros­ent­ti­in. Se on suuri sosi­aa­li­nen onnet­to­muus ja tulee kalli­ik­si julkiselle taloudelle.

Tekoä­lyn ennuste­taan jatka­van tätä kehi­tys­tä, mut­ta tähän pää­su­un­taan on hah­motet­tavis­sa akan­vir­ta. Jotkut työt muut­tuvat selvästi yksinker­taisem­mik­si, kos­ka teknolo­gia muut­tuu help­pokäyt­töisem­mäk­si. Kaivinkone teki hin­telästäkin ojankaiva­jas­ta vah­van. Tekoä­ly voi kor­va­ta työssä kog­ni­ti­ivisia kykyjä niin, että sen käyt­täjän kyvykkyys nousee.

Kuin­ka isok­si tämä akan­vir­ta kehit­tyy, sitä voi vain arvail­la. Yleinen käsi­tys kuitenkin on, että töi­den keskimääräi­nen vaa­tivu­us­ta­so nousee. Ehkä vaa­tivu­us­ta­so polar­isoituu niin, että vaa­ti­vam­mat työt muut­tuvat entistä vaa­ti­vam­mik­si ja yksinker­taiset entistä yksinkertaisemmiksi.

Vaa­tivu­u­den polar­isoi­tu­mi­nen voi johtaa myös palk­ka-asteikon polar­isoi­tu­miseen – tai jos pieni­palkkai­sista töistä yritetään tehdä parem­pi­palkkaisia, rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kas­vamiseen edelleen.  Dystopi­ana nähdään yhteiskun­ta, jos­sa etuoikeutetun kog­ni­ti­ivisen eli­itin tulota­so nousee nopeasti ja taval­lisen työväen­lu­okan ansio­ta­so pol­kee paikallaan tai jopa las­kee. Täl­lä voi olla vaiku­tus­ta sosi­aaliseen koheesioon, jol­la taas voi olla vaiku­tus­ta jopa vaal­i­t­u­lok­si­in, mikä on nähty niin Brexi­tis­sä kuin Yhdys­val­tain pres­i­dentin vaaleissa.

Työt eivät peri­aat­teessa lopu koskaan juuri kenenkään osalta, mut­ta jäl­jelle jäävät työt voivat sel­l­aisia, ettei niistä markki­nae­htois­es­ti mak­set­ta­va palk­ka voi olla kovin korkea. Jos näin käy valit­ta­vana on joko sen hyväksymi­nen, että alim­mat palkat laske­vat tai että rak­en­teelli­nen työt­tömyys nousee.

Sosi­aa­li­nen koheesio, työl­lisyy­destä huole­htimi­nen ja tulo­ero­jen pitämi­nen pien­inä voi edel­lyt­tää pien­impi­en palkko­jen tukemista täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

Työn­jako ja insti­tu­tion­aaliset esteet

Uusi teknolo­gia tekee peri­aat­teessa mah­dol­lisek­si jär­jestää työt taval­la, joka lisää alen­taa kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi, mut­ta tämä voi tör­mätä työn­sä tai ase­mansa menet­tävien vas­tus­tuk­seen. Tämä ei koske vain sitä, että kul­je­tusalan ammat­ti­jär­jestöt kavah­ta­vat ilman miehistöä kulke­via laivo­ja tai robotin kul­jet­tamia rekkoja.

Lääkärit tuskin katso­vat hyväl­lä sitä, että osa hei­dän töistään siir­ret­täisi­in hoito­henkilökun­nalle, vaik­ka sairaan­hoita­ja pär­jäisi tekoä­lyn avus­ta­mana suures­ta osas­ta lääkärille nyt kuu­lu­vista tehtävistä.

On halu­ja var­jel­la kiel­loil­la työ­paikko­ja tekoä­lyltä, mut­ta tämä ei voi men­estyä pitkään. Kaik­ki maat eivät kiel­toi­in yhdy ja kil­pailu pakot­taa muut seuraamaan.

Muut­tu­va työelämä luo painei­ta lisätä jous­to­ja työe­hdois­sa ja palkois­sa. Jos tämä ei onnis­tu, voi käy­dä niin, että yhä use­ampi ohit­taa sään­nöt ryhtymäl­lä yrit­täjik­si. Tässä vah­vat pär­jäävät mut­ta heikot jäävät ilman suojaa.

Alus­tat­alous tulee tuot­ta­maan paljon tilantei­ta, jois­sa on vaikea sanoa, onko tek­i­jä työn­tek­i­jä vai yrit­täjä. Jonkin­lainen lain­säädän­tö itsen­sä työl­listäjän oikeuk­sista ja velvol­lisuuk­sista tarvi­taan viimeistään nyt.

Tieto­suo­jalain­säädän­tö antaa yhdys­val­ta­laisille yri­tyk­sille merkit­tävän edun

Uuden teknolo­gian sal­lim­i­nen mah­dol­lisuuk­sien kahlit­sem­i­nen kansal­lisel­la lain­säädän­nöl­lä on muutenkin vaikea­ta. Jos Face­book tai Google oli­si­vat olleet suo­ma­laisia yhtiöitä, mon­et niiden toim­intata­vat olisi kiel­let­ty yksi­ty­isyy­den suo­jaan vedoten. Ne ovat kuitenkin muo­dosta­neet omat sään­tön­sä eikä olisi mah­dol­lista kieltää niiden toim­intaa Suomessa.

Näin on syn­tynyt tilanne, jos­sa toim­inta, joka on kiel­let­ty suo­ma­laisil­ta yri­tyk­siltä, on sal­lit­tua Suomes­sa toimiville ulko­maisille yrityksille.

Kulut­ta­jille suun­na­tus­sa alus­tat­aloudessa, joka on paljolti voit­ta­ja vie kaiken ‑sään­nön alaista, englan­ninkieli­sis­sä mais­sa toimivil­la yri­tyk­sil­lä on muutenkin vah­va etulyöntiasema.

Onkin esitet­ty, että suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­nat­taisi nos­taa kädet pystyyn kulut­ta­ja­markki­noil­la ja keskit­tyä b to b –palvelui­hin. Onnek­si kukaan ei ole ker­tonut tätä suo­ma­laisille pelialan yhtiöille.

Ter­veysti­eto­jen käyt­töä varten Suomes­sa on kehitet­ty hyvää ja tietoru­val­lista lain­säädän­töä, joka voi antaa maallemme hyvän etu­lyön­ti­ase­man mon­een muuhun maa­han, myös ja eri­tyis­es­ti Yhdys­val­toi­hin ver­rat­tuna. Tämä on alus­ta pitäen hyvin hoidet­tu hanke.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu TEM:n yri­tyskat­sauk­ses­sa nro 2/2017 tekoä­lyä käsit­televässä teemanumerossa.