Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Ener­giatuotan­non opti­moin­ti­in ja säätämiseen on tar­jol­la val­ta­va määrä mah­dol­lisuuk­sia alka­en koti­talouk­sien pakas­timien kulu­tuk­sen ohjaamis­es­ta eri­laisi­in sähkö- ja läm­pö­varas­toi­hin. Tämä toimii vain automaat­tis­es­ti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tun­ti­hin­taa ja panee pakastin­ta päälle ja pois.

Tämä ei toi­mi mitenkään, jos hin­ta ei ole oikein. Nyt hin­tamekanis­mia sotke­taan monel­la taval­la, mikä johtaa vääri­in päätök­si­in. Syöt­tö­tar­if­fi (tai tarkem­min val­tion hin­tatakuu) on hin­tamekanis­min kannal­ta aivan turmiollinen.

Sähkön tun­ti­hin­noit­telus­ta on tehtävä nor­mi. Se ei tarkoi­ta, että mökin mum­mo, joka ei osaa säätää kulu­tuk­ses­taan, jou­tu­isi mak­samaan enem­män. Jos sähkön hin­ta on kiin­teä, se on keskimäärin kuitenkin yhtä korkea tai jopa korkeampi kuin tuntitariffi.

Kun sähkö on hal­paa, sen on olta­va hal­paa myös sen käyt­täjälle. Sik­si siir­tomak­su­jen tulee olla kiin­teitä (euroa/vuosi) ja sähköveron – jos sitä jatkos­sa yhä tarvi­taan – pitää olla pros­en­tu­aa­li­nen sähkön tun­ti­hin­nas­ta niin, että jos hin­ta on nol­la, on verokin nolla.

Kun sähkö on hal­paa, siitä kan­nat­taa tehdä jopa kaukoläm­pöä. Jos näin tehtäisi­in, sta­biloisi se sähkön hin­taa huo­mat­tavasti, jol­loin voimalaitosten rak­en­t­a­mi­nen ei olisi niin kan­nat­tam­a­ton­ta kuin se nyt on.

Tan­skas­sa on tästä syys­tä päätet­ty, että kaukoläm­mön tekemiseen käytet­tävä sähkö on vero­ton­ta. Tämä on hyvin ymmär­ret­tävää tuulisähkön suuren osu­u­den vuok­si. Näin pitäisi meil­läkin tehdä.

Tehos­ta en tois­taisek­si mak­saisi, vaan ole­tan, että kysyn­täjous­tot, jot­ka siis alen­ta­vat korkeimpia ja nos­ta­vat alimpia hin­to­ja, pitäi­sivät huol­ta voimalaitosin­vestoin­tien kan­nat­tavu­ud­es­ta. Voi olla, että joudun tark­ista­maan tätä kantaa.

Pitäisi päästä siihen, että ilmastopoli­ti­ikkaa ohjataan yhdel­lä keinol­la eli hiilid­iok­sidin hin­nal­la. Päästöoikeu­den hin­nalle on saata­va lat­ti­ahin­ta myös sik­si, että kaik­ki ilmas­ton­pelas­tamisalalle tule­vat yrit­täjät voisi­vat luot­taa siihen, että toim­inta pysyy kannattavana.

Minus­ta on jok­seenkin hölmöä, että läm­mi­tys ja liikenne ovat päästökau­pan ulkop­uolel­la. Mik­si ei yksinker­tais­es­ti pan­na polt­toaineen myyjä osta­maan päästöoikeuksia?

Lat­ti­ahin­ta on perustel­tu myös teo­reet­tis­es­ti. Jos päästöoikeudel­la suo­jeltaisi­in rajat­tua järveä rehevöi­tymiseltä, riit­tää, että päästöjä vähen­netään tarpeek­si eikä turhaan pienen­tämiseen kan­na­ta käyt­tää rahaa. Sik­si hin­nan tulee laskea, kun päästöt pienevät.

Ilmas­ton osalta ei ole riskiä, että hiilid­iok­sidipäästöjä pienen­netään liikaa.

Minus­ta hin­nan pitäisi olla 50 €/tonni ja tämän voisi tehdä tarvit­taes­sa vain pohjo­is­mais­sa ja Bal­ti­as­sa, jot­ka nyt muo­dosta­vat kohta­laisen sul­je­tun alueen. Sak­san sähkö­markki­nat ovat joka tapauk­ses­sa niin sekaisin, ettei ole kovin suur­ta hait­taa, vaik­ka he eivät olisi mukana. Parem­pi tietysti olisi, jos se toteutet­taisi­in koko EU:n alueel­la, mut­ta en jäisi odot­ta­maan Puolan kyp­symistä asian kannalle.

Keskustelin asi­as­ta For­tu­min toim­i­tusjo­hta­ja Pekka Lund­markin kanssa. Hän kan­nat­ti vähän kohtu­ullisem­paa lat­ti­ahin­taa, 30 €, ja edel­lyt­ti, että se toteutetaan koko EU:n alueel­la, jos siitä ei saa­da maailmanlaajuista.

Lat­ti­ahin­ta on nyt muun muas­sa Bri­tan­ni­as­sa ja on tulos­sa myös Hol­lan­ti­in. Myös Ran­skan Emmanuel Macron on ehdot­tanut päästöoikeuk­sille lattiahintaa.

Viime viikol­la EU:ssa on päästy sop­u­un päästökau­pan ter­ve­hdyt­tämis­es­tä. Jos tämä toimii, eril­liset vapaae­htoiset toimet päästö­jen vähen­tämisek­si muut­tuvat täysin hyödyt­tömik­si. Jos me tuemme tuulivoimaa, saamme tuulivoimaa, mut­ta hyö­ty menee sak­salaisille ja puo­lalaisille hiilivoimaloille.

On hyvin turmi­ol­lista, että kaupunkei­hin kohdis­tu­va kateus on johtanut CHP-voimaloiden verosyr­jin­tään: jos meil­lä on sata ton­nia kivi­hi­iltä ja teemme siitä sähköä ja läm­pöä joko CHP-laitok­ses­sa tai erik­seen lauhde­voimalas­sa ja läm­pökat­ti­las­sa, jälkim­mäistä verote­taan vähem­män kuin edel­listä. Vaik­ka kuin­ka poltet­taisi­in puu­ta, sekin kan­nat­taa polt­taa mielu­um­min CHP-laitok­ses­sa kuin erik­seen läm­pökeskuk­sis­sa ja lauhde­voimalas­sa. Mut­ta nyt kaupunkien kaukoläm­pövoimaloi­ta aje­taan alas.

On aika kyseenalaista, kan­nat­taako voimalaitok­sis­sa polt­taa myöskään bio­mas­saa, kos­ka sitä tarvi­taan joka tapauk­ses­sa esimerkik­si laivois­sa. Tieli­ikenne siir­tyy toivon mukaan kohta­laisen nopeasti sähköön. Tämän opin Green­pea­cen edustajalta

Kivi­hi­ilestä, turpeesta ja rusko­hi­ilestä pitää päästä eroon, mut­ta järkev­in­tä olisi tehdä se aja­mal­la nämä laitok­set kan­nat­ta­mat­tomik­si korkeal­la päästöoikeu­den hinnalla.

Van­hat ydin­voimalat ovat noin sata ker­taa vaar­al­lisem­pia kuin uudet. Ne pitää sulkea, kos­ka ne ovat vaar­al­lisia ja kos­ka uusi Fukushi­ma johtaa myös uusien ydin­voimalaitosten sulkemiseen.

Aurinkosähkö tulee ole­maan jo Espan­jas­sa paljon halvem­paa kuin mikään sähkö Suomes­sa. On selvää, että ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy kohti etelää.

On jok­seenkin tolku­ton­ta, että verosäädök­si­in ohjataan hyvin tehot­tomaan osaop­ti­moin­ti­in aurinkoen­er­gian käytössä – että aurinkosähkö pitää käyt­tää itse, vaik­ka sähkön siirtämi­nen jos mikä on helppoa.

Pitääkö sähköä ylipään­sä enää verot­taa? Jos päästöoikeudet mak­saisi­vat 50 €/tonni, ne tulot voisi­vat kor­va­ta sähköveron. Mil­lä perustel­laan päästöt­tömän sähkön verot­tamista? Ainakin se aurinkosähkö pitäisi siirtää vero­tuk­sen ulkop­uolelle. Käytän­nössä tämä tehtäisi­in niin, että aurinkosähkön myymistä verkkoon sub­ven­toitaisi­in sähköveron verran.