Pohdintoja korkeakoulujen sisäänotosta

Juu­tu­in Twit­ter-väit­te­lyyn yliopis­to­jen pääsykokeista huo­mautet­tuani, että on epälo­ogista väit­tää, että Helsin­gin eli­it­tilukioiden lau­datur-hir­mut val­taisi­vat aloi­tu­s­paikat, jos sisäänot­to perus­tu­isi yliop­pi­laskir­joituk­si­in eikä pääsykokeisi­in. Ei heitä yksinker­tais­es­ti riitä ja vaikka­pa oikik­seen nämä kyl­lä pää­si­sivät halutes­saan nytkin, mut­ta eivät kaik­ki halua.

Keskustelus­sa sinkosi niin paljon väit­teitä, ettei niitä voin­ut kom­men­toi­da 140 merkin vas­tauk­sil­la. Sik­si teen yhteenve­don esite­ty­istä väitteistä.

Lähtöko­htani on se, että on sinän­sä tärkeätä vali­ta korkeak­oului­hin niitä, joil­la on parhaat edel­ly­tyk­set men­estyä opin­nois­sa. On esitet­ty sel­l­ais­takin, että opiske­li­jat pitäisi vali­ta ”demokraat­tisem­min” niin, että huono­jakin men­estyjiä valit­taisi­in, mut­ta tähän en oikein löy­dä perusteita.

Oikei­den opiske­li­joiden val­in­ta on niin tärkeätä, että se saa vähän mak­saakin – joko rahaa tai opiske­li­joiden aikaa. Niin­pä, jos voitaisi­in osoit­taa, että pääsykokei­den validi­teet­ti on selvästi parem­pi, kan­nat­taisin pääsykokei­ta, mut­ta tästä ei ole kukaan esit­tänyt mitään näyttöä.

Tämä vielä julkaise­ma­ton tutkimus osoit­taa – niin tutk­i­jat ainakin  väit­tävät – että yliop­pi­las­tutk­in­to ennus­taa opin­nois­sa men­estymistä parem­min kuin pääsyko­keet. Kun tutkimus ensi kuus­sa julka­istaan, tiedämme tästäkin enemmän.

Jos tuo väite pääsykokei­den kehnoud­es­ta pitää paikkansa, asian pitäisi olla selvä. Jos koe­jär­jeste­ly on kallis, vie opiske­li­joiden aikaa kohtu­ut­tomasti, johtaa tilanteeseen, jos­sa pääsee sisään vas­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen, ja kaiken tämän rum­ban jäl­keen testi on huonom­pi kuin yliop­pi­laskir­joi­tus, en näe jär­jeste­lyis­sä jär­jen hiventäkään.

Niiden, jot­ka väit­tävät pääsykokei­den val­it­se­van opiske­li­jat parem­min, pitäisi tuo­da jotain tutkit­tua tietoa väit­teen­sä pohjaksi.

On selvä, että teat­teriko­rkeak­oulu­un ja Sibelius-akatemi­aan kan­nat­taa vali­ta oppi­laat toisin ja ehkä myös arkkite­hdik­si opiskele­viksi. Voi olla joitain muitakin alo­ja, jos­sa kan­nat­taisi mita­ta sovel­tuvu­ut­ta työsken­nel­lä alal­la. Lääkik­sen opiske­li­javal­in­toi­hin täl­laista sovel­tuvu­ustestiä ei tietääk­seni kuu­lu, vaik­ka ehkä pitäisi. Juris­tik­si valmis­tuneet sijoit­tuvat niin eri­laisi­in tehtävi­in, ettei mitään yleis­pätevää sovel­tuvu­uskoet­ta voi olla, joten opin­nois­sa men­estymi­nen on paras­ta, mitä voimme mitata.

Pääsyko­keet eivät lisää aloituspaikkoja

Moni kir­joit­ta­ja on ker­tonut, että hän ei olisi päässyt min­nekään surkean yliop­pi­las­todis­tuk­sen­sa perus­teel­la, mut­ta men­estyi pääsykokeis­sa. Se ei kuitenkaan tuonut opiske­li­japaikko­ja lisää, joten hän pudot­ti jonkun toisen pois. On inhimil­listä pitää omaa etu­aan mui­ta tärkeäm­pänä, mut­ta päät­täjät eivät voi näin ajatel­la. Pitäisi tietää, mik­si hänen pääsemisen­sä opiskele­maan tärkeämpi asia kuin sen toisen, jon­ka hän pudotti?

Saadaan motivoituneimpia opiskelijoita

Pääsykokei­den puoles­ta on san­ot­tu, että kun sisään ei pääse vain ilmoit­tau­tu­mal­la ‚vaan on osoitet­ta­va moti­vaa­tion­sa valmis­tau­tu­mal­la kokeisi­in, saadaan motivoituneem­pia opiske­li­joi­ta, jot­ka eivät keskeytä opin­to­jaan niin herkästi. Jos on tarkoi­tus mita­ta vain moti­vaa­tio­ta, pääsykoe voidaan kor­va­ta puhe­lin­luet­telon opet­telul­la ulkoa tai muu­ra­hais­pesässä istu­misel­la, ja sitä eräät pääsykokeista muistuttavatkin.

Aika hyvin moti­vaa­tio­ta mit­taa sekin, että val­it­see juuri tämän alan kaik­ista niistä aloista, joi­hin voisi päästä.

Kun osaan korkeak­ouluista vaa­di­taan tätä puhe­lin­luet­telon ulkoa oppimista ja osaan pääsee suo­raan pape­rien perus­teel­la, sil­loin tietysti jälkim­mäiset saa­vat vähän huonom­min motivoitunei­ta, mut­ta ei, jos kaikkialle pääsee suo­raan paperei­den perusteella.

Nykyjär­jestelmä tuot­taa paljon opin­to­jen keskeyt­tämisiä esimerkik­si kemi­an laitok­sel­la, jonne lääkik­sen sisään­pääsykokeis­sa epäon­nis­tuneet tule­vat vuodek­si pyrk­iäk­seen uud­estaan lääkik­seen. Se ei itse asi­as­sa ole mitenkään huonos­ti käytet­tyä aikaa, mut­ta tätä ei olisi, jos lääkik­seen otet­taisi paperei­den perus­teel­la. Tätä ei siis voi käyt­tää argu­ment­ti­na sen puoles­ta, että pääsykokei­den kaut­ta tule­vat keskeyt­tävät opin­to­jaan harvemmin.

Ei tarvitse taktikoida

Jos korkeak­oului­hin haet­taisi­in paperei­den eikä työläi­den pääsykokei­den perus­teel­la, voisi hakea mon­een paikkaa yhtä aikaa. Nyt joutuu hake­maan käytän­nössä vain yhteen, joten joutuu tak­tikoimaan: tuonne halu­aisin, mut­ta on epä­var­maa, pääsenkö, joten varminta hakea tuonne. Tämä johtaa epäop­ti­maal­isi­in valintoihin.

Opin­not voivat alkaa heti

Toinen argu­ment­ti yliop­pi­las­todis­tuk­sen puoles­ta on se, että jos val­i­taan paperei­den perus­teel­la, melkein kaik­ki voivat aloit­taa opiskelun heti lukios­ta päästyään. Jotkut jäävät sakkok­ier­rokselle paran­taak­seen yliop­pi­las­todis­tus­ta, mut­ta jos lukio-opin­not ovat ker­ran jääneet vähän kesken, on aivan ratio­naal­ista lukea lukio lop­pu­un sen sijaan, että haaskaa aikaa muu­ra­hais­pesässä istu­miseen tai puhe­lin­luet­telon ulkoa oppimiseen. Mitään lisäope­tus­ta ei tarvitse antaa. Kir­jo­ja on osat­ta­va lukea, jos ker­ta on tarkoi­tus opiskel­la korkeakoulussa.

Yliop­pi­las­tutk­in­to suosii nopeam­min kehit­tyviä tyttöjä 

Tämä on koko koulu­jär­jestelmämme ongel­ma. Se on pahim­mil­laan lukioon pyrkimisen vai­heessa, kos­ka pojil­la on siinä vai­heessa mur­rosikä vielä vähän kesken. Olen ehdot­tanut ennenkin ja ehdotan taas: tyt­tö­jen pitäisi aloit­taa koulu puoli vuot­ta poikia nuoremp­ina – siis niin, että ikälu­ok­ka pan­taisi­in poik­ki heinäku­un alus­ta ja pojil­la tam­miku­un alusta.

Poikien hitaampi kyp­symi­nen on syy pain­ot­taa yliop­pi­las­tutk­in­toa eikä lukion päästö­todis­tus­ta, kos­ka yliop­pi­las­tutk­in­to mit­taa osaamista lukion lopus­sa ja päästö­todis­tus koko lukion aikana. En sinän­sä ymmär­rä, mik­si vaikka­pa englan­ninkie­len arvosanaan vaikut­taa se, kuin­ka hyvin osasi englan­tia jo lukion ensim­mäisel­lä. Eikö sen pitäisi mita­ta sitä, kuin­ka hyvin osaa englan­tia lukion lopus­sa. Ei juok­suk­il­pailus­sakaan anneta mitalei­ta väli­aiko­jen perus­teel­la vaan siitä, mikä on sijoi­tus maalissa.

Toinen syy käyt­tää nimeno­maan yliop­pi­las­todis­tus­ta on siinä, että arvostelu­asteikko eri kouluis­sa on aivan eri­lainen – perusk­ouluis­sa vaa­timus­ta­son ero voi olla jopa kak­si arvosanaa niin, että osaami­nen, jol­la yhdessä koulus­sa saa kasin saa toises­sa koulus­sa kutosen. Jos sisään otet­taisi­in opet­ta­jan anta­man arvosanan perus­teel­la ilman tasokokei­ta, syn­ty­isi numeroin­flaa­tio, jos­sa kaik­ki saisi­vat vain hyviä arvosanoja.

Mik­si uskon­non arvosanan pitäisi vaikut­taa sisään pääsyyn

Ei pitäisikään. (Se on jopa uskon­non­va­pau­den vas­taista, mut­ta tämä on oma tari­nansa.) Korkeak­ouluil­la on oikeus ja jopa velvol­lisu­us vähän miet­tiä, mitä yliop­pi­las­todis­tuk­sen arvosano­ja ne pain­ot­ta­vat. Teknil­lisille aloille pyrit­täessä var­maankin kan­nat­taisi pain­ot­taa matem­ati­ikan, fysi­ikan ja kemi­an arvosano­ja – aivan oikein, lukios­sa pitäisi vähän miet­tiä, mitä siel­lä opiskelee, jot­ta ope­tus korkeak­ouluis­sa ei jou­tu­isi alka­maan aivan alusta.

Lukios­sa on omat kurssin­sa vaa­ti­valle ja yksinker­tais­te­tulle matem­ati­ikalle. Niiden arvosano­ja ei tietenkään pidä ver­ra­ta suo­raan toisi­in­sa. Lyhyen matem­ati­ikan lau­datur vas­taa korkein­taan pitkän matem­ati­ikan cumua, jos sitäkään.

(Sinän­sä on pieni ongel­ma, että matem­ati­ikan arvosano­ja on vain yksi, kun kieli­taitoa mitataan use­al­la eri kokeel­la niin, että jokaises­ta kielestä saa oman arvosanan. Toden­näköisyys­lasken­ta esimerkik­si on aivan eri asia kuin inte­graalilasken­ta, ainakin enem­män eri asia kuin espan­ja ja ran­s­ka. Matem­ati­ikan kokeen mata­la infor­maa­tioar­vo on yksi peruste mita­ta lukion matem­ati­ikan osaami­nen uud­estaan pääsykokeis­sa vähän detaljoidummin.)

Se mitä ainei­ta korkeak­oulu­jen sisään­pääsyssä pain­ote­taan, vaikut­taa tietysti siihen, mitä ainei­ta kan­nat­taa lukios­sa lukea. Joku voi pitää tätä ongel­mana, mut­ta minus­ta sen, joka aikoo luke­maan teknill­stä fysi­ikkaa, on syytäkin lukea matemaat­tisia ainei­ta ja luon­non­ti­eteitä lukiossa.

Nuoret ovat liian nuo­ria val­it­se­maan uraansa

Mikä näis­sä suo­ma­lai­sis­sa luki­o­lai­sis­sa on niin nössöä? Muis­sa mais­sa suun­taudu­taan jo lukios­sa tiety­ille urille ja meil­läkin ammat­tik­oul­u­laiset joutu­vat heti perusk­oulun jäl­keen päät­tämään, koulut­tau­tu­vat kam­paa­jik­si vai autonasen­ta­jik­si. Mik­si luki­o­laiset ovat epäkypsem­piä kuin ammattikoululaiset?

Sinän­sä olen sitä mieltä, että alan vai­h­t­a­mi­nen kesken opin­to­jen pitäisi olla help­poa ja suo­tavaa. Oman elämänu­ran hah­mot­tumi­nen sujuu aiko­maansa alaa opiskellen parem­min kuin välivuot­ta bile­pain­ot­teis­es­ti viettäen.

Pitää olla uusi mahdollisuus

Moni kai­h­taa sitä, että yliopis­toon pääsy olisi ker­ras­ta poik­ki ja tun­neta­sol­la ymmär­rän tämän hyvin. Mietitään­pä tilan­net­ta, jos­sa johonkin ote­taan 400 oppi­las­ta vuodessa arpo­ma­l­la. Kos­ka on aivan kohtu­u­ton­ta, että yksi arpomi­nen ratkaisee kaiken, on olta­va mah­dol­lisu­us uuteen arvon­taan. Hyvä, ote­taan vuosilu­okas­ta ensim­mäisel­lä ker­ral­la arpo­ma­l­la 200. Vuo­den kulut­tua samas­ta ikälu­okas­ta ote­taan 100 lisää ja jot­ta tämäkään ei olisi lop­ullista, seu­raavak­si 50, sit­ten 25 ja niin edelleen. Mil­lä taval­la tämä olisi parempi.

Pääsyko­keet eivät kuitenkaan ole arpomista. Näi­den liian myöhään miehistynei­den – palaut­teen perus­teel­la sukupuolit­tunut ilmaisu näyt­tää perustel­lul­ta – on saata­va uusi tilaisu­us. Ehkäpä näin. Mik­si he eivät voisi vain paran­nel­la sitä yliop­pi­las­tutk­in­toaan.  Mut­ta tämä on jonkin­lainen argu­ment­ti sen puoles­ta, että vaik­ka pääosa otet­taisi­in heti lukios­ta yliop­pi­las­tutkin­non perus­teel­la, osa voitaisi­in ottaa pääsykokeilla.

Monipuolisem­paa joukkoa

Korkeak­oului­hin tarvi­taan monipuolisem­paa poukkoa. Sama testi kaikille tuot­taa liian saman­laisia osaa­jia. Tämä on minus­ta hyvä argu­ment­ti. Tosin pääsykokeis­sa on sama ongel­ma. Nekin suo­si­vat kovin saman­laisia, kos­ka on vain yksi testi eikä mon­ta rinnakkaista.

Siitä papereil­la sisään ottamis­es­takin voidaan tehdä mon­imuo­toisem­paa. Tehdään täl­lainen kuvit­teelli­nen esimerk­ki, että jokin korkeak­oulu päät­täisi ottaa suo­raan päältä ne, joil­la on lau­datur matem­ati­ikas­sa, fysi­ikas­sa, his­to­ri­as­sa tai äidinkielessä, mis­sä tahansa näistä. Sil­loin sisään tulisi eri taval­la hyviä kuin siinä tapauk­ses­sa, että nois­sa neljässä aineessa las­ket­taisi­in puoltoäänet yhteen.

Ote­taan 75 % paperei­den perus­teel­la, lop­ut pääsykokeilla. 

Harkin­na­nar­voinen kom­pro­mis­si voisi olla, että ote­taan 75% opiske­li­joi­ta yliop­pi­laskir­joi­tusten perus­teel­la ja lop­ut pääsykokeil­la., Sil­loin val­taosa pää­sisi opiskele­maan suo­raan lukios­ta. He voisi­vat tak­tikoimat­ta hakea mihin halu­a­vat eikä heille tulisi välivu­osia lukion ja korkeak­oulu­opin­to­jen välille, mut­ta olisi taka­port­ti noille ”eri­laisille oppi­joille”. Kos­ka jokin väylä pitäisi olla myös ammat­tik­ouluista, tämä pääsyko­eväylä voisi sopia myös heille.

Lah­jakku­ustestit?

Työ­paikka­haas­tat­teluis­sa käytetään yht­enä kri­teer­inä palikkat­este­jä. Se on siis hyväksyt­tävää työhön oto­ssa. Hal­li­tuk­sen mukaan korkeak­oulu­jen pääsykokei­ta on kehitet­tävä sel­l­aisik­si, ettei niihin voi valmis­tau­tua. Mitä muu­ta se voi tarkoit­taa kuin lahjakkuustestejä?

Enem­män sisään?

Aika moni kom­men­toi­ja tun­tuu ajat­tel­e­van, että sisään­pääsykri­teere­itä pitäisi muut­taa niin, että hän itse tai joku lähisuku­lainen pää­sisi. Tämä onnis­tuu vain, jos sisään­pääsyä lisätään.

Aloi­tu­s­paikko­ja pitäisi tehdä. Suomes­sa koulute­taan mui­ta mai­ta vähem­män kan­de­ja – olemme jäämässä koulu­tus­ta­sos­sa jäl­keen ­– mut­ta vas­taavasti mui­ta enem­män mais­tere­i­ta. Otet­takoon siis sisään enem­män, mut­ta kar­sit­takoon opin­tomen­estyk­sen perus­teel­la puo­let pois mais­terivai­heessa. Sil­loin val­tion on kyl­lä muutet­ta­va kelpoisu­use­hto­jaan niin, että kandin paper­itkin kel­paa­vat sil­loin, kun mais­terinopin­to­ja ei tosi­asi­as­sa tarvita.

Jos sään­töjä muute­taan niin, että yhä use­ampi pääsee korkeak­oului­hin suo­raan lukios­ta, pitää sisäänot­toa joka tapauk­ses­sa lisätä tilapäis­es­ti, sil­lä muuten meille tulee kohort­ti, joka ei pääse sisään juuri lainkaan.

Aivan olen­naista on tutkia sitä, mikä ennus­taa opin­tomen­estys­tä. Pääsyko­keet vai yliop­pi­laskir­joi­tusten arvosanat ja jos yliop­pi­laskir­joi­tusten arvosanat, mitkä niistä mis­säkin opinnoissa.