(Esityslistaan tästä)
Kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma 2018–20
Minulla on tähän peruserimielisyys siitä, että haluaisin nopeuttaa kaupungin asuntotuotantoa olennaisesti enemmän kuin tässä nyt pohjana oleva. En kuitenkaan aio tästä äänestyttää – varsinkin, kun vastaehdotuksen laatiminen ei olisi aivan yksinkertaista – koska jos on päätetty alemmasta tuotantotavoitteesta, sitä noudatettakoon.
Yksittäisistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupungin puistojen kunnostamiseen osoitetaan liian vähän rahaa, mikä alentaa kaupunkiympäristön laatua. Pikku raha ja iso harmi. Vapaavuoren esityksessä kaupungin strategiaksi pyritään lisäämään kunnallisveron tuottoa asukasta kohden naapurikaupunkeja enemmän – siis houkutella hyviä veronmaksajia. Silloin pitäisi pitää paikat kunnossa.
Huolestuttavalta kuulostaa se, että kaupungin omistamat sillat ovat vielä huonommassa kunnossa kuin valtion sillat. Vähän niin kuin Amerikan meininkiä.
Lausunto kaupunginhallitukselle Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta
Koska on kyse yhteisestä yleiskaavasta, me annamme vain lausunnon. Kaava on laadittu viranomaisten yhteistyönä, jota luottamusmiehet eivät ole päässeet häiritsemään. Ylikunnallisuus on aina epädemokraattista, ellei se tarkoita maakuntahallintoa valittuine valtuutettuineen.
Tässä on tarkoitus avata kokonaan uusi metroon perustuva kasvusuunta Helsingin metropolialueelle. Asukkaita kaavaillaan vuonna 2060 olevan jotain 80 000 – 100 000. Sen päälle tulevat vielä Sipoon kaavailut Sibbesborgin alueesta.
Metro, joka aiemmissa kaavailuissa mutkitteli hyvien asuinalueiden kautta, menee nyt suoraan. Salmenkallion alue, joka on kaupungin omistuksessa ja joka maaperältään on todella hyvää rakennusmaata, on jätetty selvitysalueeksi, koska rakentamisen siellä arvioidaan vaarantavan liiaksi viereisen Natura-alueen tilannetta. Vastaavasti muiden alueiden tehokkuutta on lisätty lisäämällä kerrostaloja ja vähentämällä pientaloja – ne kun eivät enää ole niin suosittuja. Kysymysmerkkinä ovat kaupunkipientalot (suomeksi townhouse), jotka ovat Keski-Euroopassa suosittuja, mutta eivät ainakaan vielä Suomessa kovin vetovoimaisia.
Kaavataloudellisesti alue on todella heikoilla – noin miljardi miinuksella. Siis kaupungilta vaadittavat investoinnit ylittävät miljardilla eurolla odotettavat tontinluovutustulot. Kun paljon edullisempia ja haluttavampia alueita on yleiskaavassa tarjolla, on vaikea veikata tämän nopeaa edistymistä. Ilman raideyhteyttä sitä ei saa rakentaa (maakuntakaava) eikä rahaa metroon löydy oikein mistään. Yleiskaavan pikaratikkainvestoinnit ovat olennaisesti kannattavampia.
Alunperin oli tarkoitus tarjota toimivaa pientaloasumista raideliikenteen varrella vastapainona kehyskuntien irrallisille pientalolämpäreille, mutta pientaloasumisen suosio on laskenut jyrkästi.
Länsi-Käpylän tarkistettu asemakaavaehdotus
Tämä Puu-Käpylän suojelukaava oli meillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.9.2016. Lausuntojen johdosta siihen on tehty vähäisiä muutoksia.
Lausuntoja aloitteista
Näistä mainittakoon pöydälle pannut aloitteet Lapinlahden sairaalasta (Suzan Ikävalko) ja Tuomas Rantasen aloite Puhoksen, Vallilan konepaja-alueen ja Tukkutorin kehittämisestä. Näitä esittelin viikko sitten.
Tonttien vuokraus ja myynti Herttoniemessä
En tee tästä ehdotusta, koska linjanmuutosta ei voi tehdä kesken jonkin asian käsittelyn. Minusta Helsingin pitää harkita tontin vuokrien ja myyntihintojen suhdetta. Nyt korkokanta, siis reaalikorkokanta on tontista riippuen (ilmeisesti?) neljä tai kolme prosenttia. Kovan rahan vuokratontti myydään omistajalle hinnalla, joka on 25-kertainen vuosivuokraan nähden. Kun ensin vuokra määräytyy lähinnä markkinaperusteisesti, vuokrasta johdettu myyntihinta on näin aivan liian halpa. Pitkän ajan reaalikorkona voi pitää korkeintaan kahta prosenttia.