Tekoäly tulee, oletko valmis 

Vielä vähän aikaa sit­ten taksinkul­jet­ta­jak­si päästäk­seen Helsingis­sä piti läpäistä vaa­ti­va osoitekoe. Piti tietää vaikka­pa, että Pietilän­tie sijait­see Ala-Malmil­la. Kaik­ki eivät sitä läpäis­seet, enkä minäkään olisi.

Nav­i­gaat­torit tekivät tämän kaiken tarpeet­tomak­si. Taksin ei tarvitse osa­ta kaikkia osoit­tei­ta eikä reit­te­jä, kos­ka nav­i­gaat­tori osaa.

Samal­la taval­la kuin kaivinkone teki jokaises­ta ojankaiva­jas­ta vah­van, tekoä­ly tekee sen käyt­täjistä paljon osaavampia. Moni vaa­ti­va ammat­ti yksinker­tais­tuu ja helpot­tuu – ja tasa-arvois­tuu, kos­ka use­ampi ihmi­nen täyt­tää työn edellytykset. 

Tähän asti teol­lisu­usautomaa­tio on kor­van­nut ihmisiä lähin­nä suorit­tavas­sa työssä. Tämä on tuot­tanut työ­markki­noil­la eri­ar­voisu­ut­ta syn­nyt­tävän osaamisvi­nouman, kun ruti­in­i­työn­tek­i­jöistä on yli­tar­jon­taa ja luo­vista osaa­jista pysyvää puutetta.

Tekoä­ly kor­vaa tasa-arvois­es­ti myös vaa­ti­vaa asiantun­ti­jatyötä. Täl­lä voi olla merkit­täviä yhteiskun­nal­lisia seurauksia.

IBM:n tekoä­ly­ohjel­ma Dr. Wat­son esimerkik­si on varsin taita­va tekemään diag­noose­ja lääkärin apuna. On kiis­tan­laista, kumpi on taitavampi, ihmi­nen vai Wat­son, mut­ta kisan lop­ullis­es­ta voit­ta­jas­ta ei ole epäilystäkään Lääkärinkin oppii virheistään, mut­ta dr. Wat­son oppii kaik­ista virheistään kaikkial­la maail­mas­sa, eikä uno­h­da niistä yhtäkään. Sen muis­til­la ei ole ylärajaa.

Tois­taisek­si ihmis­lääkäri ja dr. Wat­son ovat yhdessä parem­pia kuin kumpikaan erik­seen – tai niin se ainakin halu­taan nähdä.

Mut­ta samal­la taval­la kuin taksinkul­jet­ta­jasi kel­paa vähem­mänkin osoit­tei­ta ulkoa pän­tän­nyt, sairaan­hoita­ja voisi tekoä­lyn avul­la pätevöi­tyä hoita­maan monia niistä töistä, jot­ka nyt on säädet­ty lääkärin yksi­noikeudek­si. Vas­taavasti yleis­lääkäri tarvit­sisi paljon harvem­min erikois­lääkärin konsultointiapua.

Tämä tek­isi mah­dol­lisek­si merkit­tävän työn­jaon muu­tok­sen ter­vey­den­hoi­dos­sa, alen­taisi kus­tan­nuk­sia ja säästäisi lääkärien aikaa ruti­initöistä. Ei tarvitse olla oraakke­li ennus­taak­seen, että nousee val­ta­va revi­ir­i­tais­telu, jos joku edes ehdot­taa tällaista.

Tekoä­ly kor­vaa ihmistyötä – tai nos­taa ihmisen tuot­tavu­ut­ta val­tavasti, miten sen nyt vain halu­aa sanoa – myös mon­es­sa muus­sa vaa­ti­vana pide­tyssä amma­tis­sa. Tekoä­ly tekee asun­to­lainapäätök­set pank­in­jo­hta­jaa halvem­mal­la ja tas­a­puolisem­min. Se huole­htii myös mon­es­ta juristin työstä. Myös näis­sä ammateis­sa työn­jako eri ammat­tiryh­mien välil­lä voi muut­tua paljon – ja muut­tuukin, kos­ka sen tiel­lä ei ole yhtä vahvo­ja ammat­tikun­tara­jo­ja kuin terveydenhuollossa.

Tois­taisek­si tekoä­ly­ohjel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sille opet­ta­neet, mut­ta jatkos­sa on neu­roverkko­jen tavoin toimivia ohjelmia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toim­intaansa. Niiden suori­tuskykyä tulee tuot­ta­maan suuria, jopa mullis­tavia yllätyksiä.

= = =

Vähe­neekö eri­ar­voisu­us työelämässä? Vaikea sanoa, mut­ta ainakin se muut­tuu. Tois­taisek­si automaa­tio on vähen­tänyt työn kysyn­tää yksipuolis­es­ti ja johtanut kog­ni­ti­ivisen eli­itin yli­val­taan. Ihmisen omi­naisuuk­sista se, mitä ennen kut­sut­ti­in älykkyy­dek­si, on muo­dos­tunut ylivoimaisen tärkeäksi.

Tekoä­ly antaa työssä kaikille lisää kog­ni­ti­ivisia kykyjä samal­la taval­la kuin kaivinkoneen avul­la hin­telä ja rius­ka kaiva­vat ojaa yhtä nopeasti. Sik­si per­in­teisen määritel­lyn älykkyy­den kysyn­tä työ­markki­noil­la kor­vau­tuu sosi­aal­isil­la taidoil­la, yhteistyökyvy­il­lä ja miel­lyt­täväl­lä käytök­sel­lä – jopa edullisel­la ulkonäöl­lä. Nämä omi­naisu­udet erit­televät ihmisiä aivan yhtä tehokkaasti.

Huip­pukyky­jen tuot­tavu­us nousee entis­es­tään Se ei kuitenkaan vält­tämät­tä lisää huip­putu­lo­ja, jos huip­pukyvy­istä on riit­tävästi tar­jon­taa ja ne opi­taan seu­lo­maan esille. Ei met­sureis­takaan ole tul­lut miljonääre­jä, vaik­ka hei­dän tuot­tavuuten­sa on läh­es satakertaistunut.

Vaik­ka dr. Wat­son voit­taa lääkärin kyvyssä tehdä diag­noosi, lääkäri voit­taa koneen siinä, että on ihmisen. Lääkärinkin työssä ihmisenä olemisen merk­i­tys koros­tuu. Jos nyt jou­tu­isin val­it­se­maan ystäväl­lisen tai taita­van lääkärin välil­lä, val­it­sisin taita­van mut­ta jatkos­sa var­maankin ystäväl­lisen. Se on huono uuti­nen mon­elle lääkärille.

 

Lor­di Keynes ennusti 1930-luvul­la, että tek­isimme töitä enää noin kolme tun­tia päivässä, kos­ka koneet tek­i­sivät sen puolestamme. Mik­si työn tuot­tavu­u­den kasvu on otet­tu pääosin lisään­tyvänä kulu­tuk­se­na ja vain mar­gin­aalis­es­ti vapaa-aikana?

Keynes ei osan­nut ennus­taa, mitä kaikkea mie­lenki­in­toista vielä kek­sitään. Mut­ta on toinenkin syy siihen, että työaikaa on lyhen­net­ty niin vähän.

Jos koneet kor­vaa­vat joka kahdek­san­nen työ­markki­noil­la, on suuri yhteiskun­nalli­nen tarve kehit­tää uut­ta työtä työn­sä menet­täneille. Jos kaikkien työ tehos­tu­isi niin, että kahdek­san tun­nin työt saisi valmi­ik­si seit­semässä tun­nis­sa, lähdet­täisi vain töistä tun­tia aikaisem­min, eikä sur­taisi yhtään.

Osaamisvi­nouma on myös johtanut siihen, että vähiten kysyn­tää on niistä, joiden palkat ovat pien­im­mät – sik­si­hän palkat ovat pieniä. Täl­lä joukol­la ei ole varaa lyhen­tää työaikaansa. Se on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista vain niille, joiden työ­panos­ta eniten tarvitaan.

Kun teknologi­nen kehi­tys kohtelee tas­a­puolisem­min kaikkia väestöryh­miä, on helpom­paa ja loogisem­paa ottaa ainakin osa tuot­tavu­u­den nousus­ta lisään­tyvänä vapaa-aikana.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä