Tilastokeskus on lopultakin saanut valmiiksi väestömuutosten ennakkotiedot tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.
Helsingin seudulla luonnollinen väestönlisäys sentään oli positiivinen 859 hengen verran. Kuolleisuus ylitti syntyvyyden vain kolmessa kunnassa, Pornaisilla, Kauniaisissa ja Hyvinkäällä. Vuosi sitten luonnollnen väestönlisäys oli lähes 300 suurempi, joten tahti on hidastumassa täälläkin.
Väkiluku laski kahdessa seudun kunnassa, Nurmijärvellä ja Keravalla. Näiden kahden ohella muuttotappiokuntiin kuului nipin napin myös Tuusula, mutta Tuusulassa syntyvyys piti väkiluvun kasvun niukasti positiivisena. Kymmenen vuotta sitten Nurmijärvi oli symboli yhdyskuntarakenteen hajautumiselle kehyskuntiin.
Helsingin seudun asukasluku kasvoi 4 296 hengellä. Viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen tässä on lisäystä 700 henkeä, eli muutto Helsingin seudulle on kiihtynyt selvästi.
Tästä kasvusta syntyvyyden enemmyyttä oli 859 henkeä, muuttovoittoa muualta Suomesta 1900 ja muuttovoittoa ulkomailta 1 537 henkeä.
Helsingin asuntotuotannon kiihtyminen näkyy väkiluvun kasvun nopeutumisena. Kolmessa kuukaudessa asukasluku kasvoi 2 247 hengellä, mikä on noin tuhat enemmän kun viime vuonna samaan aikaan. Tämä tietäisi tasaisen vauhdin taulukon mukaan noin 9 000 hengen väestön lisäystä vuodessa. Opiskelijat tulevat kuitenkin loppukesästä, joten näyttää siltä, että päästään ensimmäisen kerran yli kymmenen tuhannen hengen. Helsingin osalta väestön kasvun päälähde on muuttovoitto muualta Suomesta, 1 366 henkeä. Muuttovoitto ulkomailta on vain puolet tästä, 680 henkeä.
Yli puolet seudun väkiluvun kasvusta suuntautui siis Helsinkiin.
Helsingin yleiskaava tehtiin niin sanotun nopean väestönkasvun ennusteen mukaisesti. Nyt näyttää, että tämäkin ennuste oli aivan liian hidas.
Seudun kunnista suhteessa nopein kasvaja oli Järvenpää. Myös Vihdissä kerran jo pysähtynyt kasvu on käynnistynyt uudestaan.