Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (2) Miksi ARA-asuntoja Jätkäsaareen

Seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen on tärkeä tavoite. Sen merk­i­tyk­sen huo­maa, kun ver­taa Helsin­gin kehi­tys­tä kaupunkei­hin, jois­sa seg­re­gaa­tio­ta ei ole yhtä tehokkaasti tor­jut­tu – Tukhol­maan, Pari­isi­in tai vaik­ka Turkuun.

VATT:in tutk­i­jat Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saari­maa ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että Helsin­ki rak­en­taa ARA-asun­to­ja myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, esimerkik­si Jätkäsaareen.

On vähän makua­sia, kuin­ka paljon tukea ARA-asun­to saa Jätkäsaa­res­sa – Paa­vo Arhin­mäen mukaan ei lainkaan ¬– mut­ta käytetään nyt vaik­ka arvio­ta 500 €/asunto, kos­ka suun­nilleen noin paljon alem­pia ARA-vuokrat ovat kuin markki­navuokrat. Kaupun­ki ei tästä mak­sa menetet­tynä tulona kuin osan. Pääosa siitä jää muiden ARA-asukkaiden mak­set­tavak­si vuokran­tasauk­sen kaut­ta. Jos halu­aisi kam­pan­joi­da sitä vas­taan, että Jätkäsaa­reen tulee ARA-asun­to­ja, kan­nat­taisi kam­pan­joi­da Itä-Helsin­gin vuokrataloalueilla.
Asun­to-ohjel­man mukaan Jätkäsaa­reen pitäisi tul­la kaikki­aan 1500 ARA-asun­toa. Täl­löin tuki niille olisi 9 M€/vuosi. Aivan näin paljon ARA-asun­to­ja sinne ei näytä tulevan.

VATT:n tutk­i­jat esit­tävät, että kokeil­taisi­in, miten noi­hin ARA-asun­toi­hin val­i­tut onnekkaat reago­isi­vat kysymyk­seen, paljonko heille pitäisi mak­saa, jos muut­taisi­vat halvem­malle alueelle. Moni var­maan muut­taisi pienem­pää kor­vaus­ta vas­taan kuin 500 €/kk, joten edun anta­mi­nen asun­tona Jätkäsaa­res­sa on haaskausta.

Näin se var­maankin olisi, jos asia rajoit­tuisi yksilö­ta­soon. Kyse on kuitenkin myös kaupun­gin sosi­aalis­es­ta tas­apain­os­ta. Tämän näköko­hdan määrälli­nen mit­taami­nen on vaikea­ta, mut­ta sel­l­aista päät­telysään­töä ei ole, että ilmiötä, jota ekon­o­mistit eivät osaa mita­ta, ei ole ole­mas­sa. Näyt­tö seg­re­gaa­tion haitallisu­ud­es­ta on vaku­ut­tavaa. Silti tähän asi­aan kan­nat­taisi paneu­tua tutkimuk­sen keinoin oikein kun­nol­la, kos­ka nyt poli­ti­ikkaa tehdään lähin­nä intu­ition ohjaamana.

Kuin­ka onnis­tunut­ta tämä Jätkäsaaren sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen lop­ul­ta on, jää nähtäväk­si. Val­tu­us­to on päät­tänyt, että kaik­ki asun­not ARA-asun­to­ja luku­un otta­mat­ta muut­tuvat kovan rahan asun­noik­si 30 vuo­den kulut­tua, kun Hitas-asun­not myy­dään eniten tar­joav­ille. Sil­loin alueel­la on vain kovan­ra­han asun­to­ja ja ARA-asun­to­ja, mut­ta ei mitään siltä väliltä. Jos alueesta tulee niin halut­tu kuin usko­taan, alueel­la asuu vain hyvin varakkai­ta ja ”kiin­tiököy­hiä”. Toimi­va sosi­aa­li­nen rakenne edel­lyt­täisi keski­t­u­loisia siihen väliin.

ARA-asun­to­ja sekoit­ta­mal­la voidaan tor­jua yksipuolis­es­ti rikkaiden aluei­ta, mut­ta ei yksipuolis­es­ti köy­hien aluei­ta. Tämä jälkim­mäi­nen kuitenkin taitaa olla se ongel­ma, jota piti tor­jua. Kehi­tys vapail­la markki­noil­la viit­taa sel­l­aiseen hin­take­hi­tyk­seen, joka tulee voimis­ta­maan asuinaluei­den eriy­tymistä hyvä- ja huonotuloisiin.

Siihen tep­sii vain se, että ei raken­neta huonoa min­nekään. Jos jon­nekin raken­netaan huonoa, siitä tulee lop­ul­ta huono-osais­ten asuinalue.

Toinen tärkeä asia on pitää huol­ta siitä, että mis­sään ei ole huono­ja koulu­ja. Suo­ma­lainen ei yleen­sä hätkähdä, vaik­ka kadul­la tulee vas­taan ei-suo­ma­laiselta näyt­täviä, mut­ta jos lapsen koul­u­lu­okas­sa on niin paljon muun kielisiä, ettei opet­ta­jal­ta riitä huomio­ta per­heen oma­lle muku­lalle, sil­loin aja­tus pois muut­tamis­es­ta tulee mieleen. Sik­si on ole­mas­sa posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion bud­jet­ti. Koulut saa­vat PD-rahaa sen mukaan, kuin­ka haas­ta­va oppi­la­saines niil­lä on. Ongel­man merk­it­sevyy­teen näh­den PD-raha on aivan liian pieni. Se on paljon pienem­pi kuin on se tuki, jon­ka Jätkäsaaren ARA-asukkaat saavat.

On mielestäni selvää, että miljoona euroa tor­juisi parem­min seg­re­gaa­tio­ta käytet­tynä posi­ti­iviseen diskrim­i­naa­tioon. Ei kuitenkaan ole mekanis­mia, jol­la Jätkäsaaren ARA-asukkaiden tuki muutet­taisi­in PD-rahak­si Kon­tu­las­sa. Sitä tukea­han ei mak­sa kaupun­ki vaan toiset ARA-asukkaat. Sitä pait­si, vaik­ka PD-raha on tehokkaam­paa, ei se tarkoi­ta, että ARA-poli­ti­ik­ka olisi teho­ton­ta. Molem­pia voidaan käyt­tää rinnan.

VATT:n tutk­i­joiden kuisal­lisi­in havain­toi­hin kuu­luu, että ARA-asun­not tuot­ta­vat enem­män seg­re­gaa­tio­ta kuin kovan rahan vuokra-asun­tokan­ta. Muinoin vuokra-asun­not keskitet­ti­in voimakkaasti joi­hinkin kaupungi­nosi­in. Tämä seu­rauk­se­na ARA-asun­nos­sa asu­va pien­i­t­u­loinen asuu toden­näköisem­min pien­i­t­u­loisel­la asuinalueel­la kuin markki­navuokraa asum­istuen turvin mak­sa­va pien­i­t­u­loinen. Tähän vaikut­taa myös se, että ymmär­ret­tävistä syistä parhail­la paikoil­la ole­vis­sa ARA-asun­nois­sa asuu enem­män yli­t­u­loisia kuin huonoil­la paikoil­la olevilla.