Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä. Säätiö halusi tulita tulosta niin, että puheet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä kannattaa lopettaa, koska enemmistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa.
Minä luen tutkimusta aivan eri tavalla: tiivistämistä suosivat asenteet ovat voimistuneet nopeasti. Muutos neljässä vuodessa on ollut merkittävä.
Väitettä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna vastaajista 22 % ja vuonna 2017 31 %. Siis peräti puoli miljoonaa aiempaa enemmän neljässä vuodessa!
Väitettä “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuki vuonna 2013 28 % ja nyt 35 %. Tämä 35 % on kaksi miljoonaa. Se on monta kertaa enemmän kuin se mitä urbaania elinympäristöä on Suomessa tarjolla. Siksi ratikkakaupungissa asuntojen hinnat jatkavat nousuaan.
Miten Kunnallisalan kehittämissäätiö onnistuikin tiedotteessaan vaikenemaan tästä nopeasta mielten muutoksesta!
Eikö jokaiselle pitäisi tarjota sellaista asumista, jota hän haluaa, eikä kaikille sitä, mitä enemmistö haluaa. Urbaani asumista halutaan moninkertaisesti enemmän kuin sit on tarjolla.
Kun mietimme Helsingin kaavoitusta, ei kannata kiinnittää huomiota siihen, miten ihmiset muualla Suomessa haluavat asumisensa järjestää vaan sitä, miten pääkaupunkiseudun asukkaat mieluiten asuisivat. Seuraavassa taulukossa on mieluisin ja toiseksi mieluisin asumismuoto. Tästä ei valitettavasti ole vertailutietoa vuodelta 2013. Sääli myös, ettei annettu mahdollisuutta haluta asua lähiössä.
Kaupungin keskusta 19 % + 19 %
Kerrostaloalue lähellä keskustaa 21 % + 24 %
Pientaloalue lähellä keskustaa 30 % + 19 %
Pientaloalue kauempana keskustasta 12 % + 8 %
Kuntakeskus tai muu taajama lähellä kaupunkia 4 % + 15 %
Kuntakeskus tai muu taajama kauempana kaupungista 3 % + 1 %
Maaseudun haja-asutusalue lähellä kaupunkia 9 % + 10 %
Maaseudun haja-asutusalue kaukana kaupungista 2 % + 4 %
Tuo suosituin pientaloalue lähellä keskustaa on näitä ongelmallisia vastauksia. Minä asuisin mielelläni pientalossa Kruununhaassa, jos se pientaloalue olisi vain yksi kortteli niin, että Kruununhaka olisi muuten vanha hyvä Kruununhaka. Hyvin pieni joukko voi asua pientaloalueella keskustan tuntumassa, koska jos keskusta muutettaisiin pientaloalueeksi, se ei olisi enää keskusta vaan keskusta olisi jossain muualla.
Tämä ristiriita käy erinomaisesti ilmi tutkimuksen johtopäätöksestä:
Tulosten mukaan suomalaiset haluaisivat asua lähellä kaupungin keskustaa, mieluiten pientalossa, rauhallisella alueella.