Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä

Kir­joituk­seni Mikael Jungner­in puolue­valin­nas­ta herät­ti niin paljon huomio­ta (luet­tu 18 000 ker­taa ) että on syytä jatkaa aihet­ta vähän syvemmälle.

Mis­tä tilaus kaupunki­maiselle puolueelle?

Mik­si tarvit­taisi­in kas­vavia kaupunke­ja edus­ta­va puolue vastapain­ok­si sille, että päämin­is­teripuolue vas­taavasti edus­taa Suomea kas­vavien kaupunkien ulkopuolella.

Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen sujuu onnahdellen ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huonos­sa hapes­sa. Kaik­ki tiedämme, että Suomen talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosi­asi­as­sa Ruotsin ero Suomeen johtuu jok­seenkin kokon­aan siitä, että kasvu Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut paljon nopeam­paa kuin Helsingissä.

Voimme tietysti kat­soa Helsingis­sä myös vähän peili­in, mut­ta aika suuri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mises­sa kaupungis­tu­miseen. Ruot­sis­sa se nähdään myön­teisenä ja val­tio osal­lis­tuu esimerkik­si Tukhol­man infrain­vestoin­tei­hin kym­menker­taisel­la sum­mal­la Suomeen ja Helsinki­in ver­rat­tuna. Suomes­sa kaupungis­tu­mista halu­taan edelleen rajoit­taa ja hidastaa.

Puolueet edus­ta­vat myös elinkeino­ja. Kasvu kaupungeis­sa tapah­tuu per­in­teis­ten elinkeino­jen ulkop­uolel­la – lähin­nä tieto­työssä ja urbaaneis­sa palveluis­sa. Kaupunke­ja edus­ta­va puolue edus­taisi myös kaupunki­maisia, kas­vavia elinkeino­ja. Kun vaikka­pa työlain­säädän­töä tarken­netaan, olisi ihan hyvä, kun mukana olisi muitakin kuin maat­alouden ja kui­h­tu­van teol­lisu­u­den ja edustajia.

Mik­si liberaali?

Sik­si että kaupungeis­sa nyt vain ollaan lib­er­aale­ja suh­teessa muuhun Suomeen ja kas­vavis­sa elinkeinois­sa eri­tyisen liberaaleja.

Kuka täyt­tää ekol­o­gisen lokeron?

Min­un käsi­tyk­seni mukaan urbaanille lib­er­aalil­la puolueelle on niin ilmi­selvä ekologi­nen lokero, että joku sen täyttää.

Kun­nal­lis­vaalien tulok­sen perus­teel­la kaupun­ki-puolueen tit­telistä kil­pail­e­vat käytän­nössä vain kokoomus ja vihreät. Dynaamisim­mis­sa kaupungeis­sa nämä ovat kak­si suur­in­ta puoluet­ta niin, että kokoomus on ykkö­nen ja vihreät kakko­nen – pait­si Mau­ri Pekkarisen Jyväskylässä jos­sa vihreät on ykkönen.

Merkit­täv­inä poikkeuk­se­na tästä kokoomuk­sen ja vihrei­den kak­sikos­ta ovat Van­taa ja Tam­pere ja tietysti Oulu. Tam­pereen demar­it val­it­si­vat pormes­tariehdokkaak­seen yksimielis­es­ti eläköi­tyneen SAK:n puheen­jo­hta­jan, Lau­ri Lylyn. Demarien kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, etteivät he val­in­taa tehdessään anta­neet puolueen edun häir­itä päätök­sen­tekoa. En tiedä, korkka­si­vatko paikalliset vihreät kuo­hu­vi­inip­ul­lon – syytä ainakin olisi ollut.

Suh­teessa vihreisi­in kokoomus on niskan­pääl­lä ja paran­si Jan Vapaavuorten ansios­ta ase­maansa suh­teessa vihreisi­in selvästi. Vihreät ovat kuitenkin vahvoil­la kas­vavis­sa elinkeinois­sa, joten kisaa ei ole vielä ratkaistu. Myöhem­min nähdään, pystyykö Vapaavuori pitämään kokoomuk­sen aika orig­inellin ryh­män lin­jal­laan. Jos pystyy, kokoomus haas­taa vah­vasti vihreät kaupunkilib­er­aali­na puolueena.

Vihrei­den heikkouk­sia tässä kisas­sa tuli Jungn­er-postauk­sen kom­menteis­sa val­ote­tuk­si niin perus­teel­lis­es­ti ja monipuolis­es­ti, että en ryhdy sitä tois­ta­maan. Tyy­dyn sanomaan, että suh­teessa selkein kaupunkipuolue, mut­ta pitää sitä heikkoute­naan sen sijaan että pitäisi sitä vahvuute­naan. Puolue on tosin tehnyt kaupunkipoli­it­tisen ohjel­man 13 vuot­ta sit­ten, mut­ta maaseudun ongelmien kanssa on oltu paljon aktiivisempia.

Entä vasem­mis­toli­it­to? Ilman pormes­tarik­isaa Vasem­mis­toli­it­to olisi Helsingis­sä toden­näköis­es­ti ohit­tanut demar­it. Puolueel­la on sama kak­si­jakoisu­u­den ongel­ma kuin RKP:lla. Helsin­gin punav­ihreät ovat kovin eri puus­ta veis­tet­ty kuin Pohjois-Suomen kor­pikom­mu­nis­tit. Jos muut puolueet halu­aisi­vat tehdä kiusaa RKP:lle, ne kul­jet­taisi­vat puolueen Poh­jan­maan Koti, Uskon­to ja Isän­maa ‑henkisiä main­ok­sia Uudelle­maalle ja päin­vas­toin. Lapin vasem­mis­toli­iton mate­ri­aalia kan­nat­taisi jakaa Kumpulassa

Minä olen yrit­tänyt herkäl­lä kor­val­la kuun­nel­la, mikä on Vasem­mis­toli­iton poli­it­ti­nen sanoma, mut­ta se ei ole min­ulle val­jen­nut. Toki puolueel­la on yksit­täi­sis­sä kysymyk­sis­sä yksit­täisiä päte­viä poli­itikko­ja. Tun­neta­sol­la ollaan kyl­lä vahvo­ja. Sanon vain, ettei Vihrei­den kan­nat­taisi tässä tun­tei­den tais­tossa keskit­tyä kil­paile­maan vasem­mis­toli­iton kanssa. Tästä toivo­muk­ses­ta kokoomus on kanssani tietysti täysin eri mieltä.

On var­maankin hyvä, ettei urbaane­ja puoluei­ta ole yksi vaan kak­si. Kokoomus ja vihreät pakot­ta­vat toisen­sa kar­si­maan omia heikkouk­si­aan sen lisäk­si, että puolueil­la on perus­ta­van­laa­tu­isia aat­teel­lisia ero­ja. Edessä saat­taa olla selkeä kak­sipuolue­jär­jestelmä kaupungeis­sa – tai sit­ten ei.

Voi tietysti käy­dä niinkin, että joku perus­taa var­teenotet­ta­van urbaanin lib­er­aalipuolueen. Sel­l­ainen voi saa­da nopeasti kan­na­tus­ta ja paljon. Tämä on koet­tu 1960-luvul­la Helsingis­sä, kun piskuinen Vapaamielis­ten liit­to kohosi mahtipuolueek­si ja onhan saman­laista koet­tu pitkin Eurooppaa.