Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsingis­sä asukkaiden keskimääräi­nen tulo- ja koulu­tus­ta­so on muu­ta Helsinkiä mata­lam­paa ja työt­tömyysas­teet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?

Väitämme, että tehokkain­ta olisi kaavoit­taa Itä-Helsinki­in vähin­tään 50 000 asukas­ta lisää. Alue­han on luon­toa tuh­lat­en kaavoitet­tu. Väljä asu­tus ei takaa kaupungis­tu­misen etuja.

Asun­tosi­joit­ta­jien kesku­udessa vedo­taan tutkimuk­seen, jon­ka mukaan sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa sieltä, minne kaavoite­taan lisää, kos­ka lisärak­en­t­a­mi­nen tekee alueesta houkut­tel­e­vam­man ja nos­taa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja akti­ivi­su­ut­ta, parem­mat palve­lut ja parem­mat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluk­si) vähän ris­tiri­itaista. Asukkaat har­mit­tel­e­vat tutun koiran­ulkoilu­tus­puis­ton jäämistä rak­en­tamisen alle. Uudet asukkaat eivät kär­si nos­tal­gi­sista muis­toista vaan arvioi­vat aluet­ta sel­l­aise­na kuin se on.

Itä-Helsinki­in ei saa houkutel­luk­si varakkai­ta 50-vuo­ti­ai­ta kuin tekemäl­lä Aurinko­lah­den kaltaisia saarekkei­ta, jois­sa on taas omat ongel­mansa. Mut­ta nuor­ta, tule­vaa keskilu­okkaa voi houkutel­la asun­to­jen edullisu­us yhdis­tet­tynä hyvi­in joukkoliikenneyhteyksiin.

Itä-Helsingis­sä on käyn­nis­sä pari hyvin mie­lenki­in­toista kaavoitusko­hdet­ta: Hert­toniemen sairaala-alue ja Karhunkaata­jan alue Viik­in­tien ja Viilar­in­tien risteyk­sessä. Nämä tar­joa­vat samal­la hyvän tilaisu­u­den tarkastel­la Itäisen Helsin­gin kehit­tymistä uud­es­ta perspektiivistä.

Yksi tapa ajatel­la kaupunkiym­päristön syn­tymistä on, mis­sä ihmis­ten on help­poa kulkea paikas­ta toiseen joukkoli­iken­teel­lä. Siinä avain­roolis­sa on se, mil­lä alueil­la on liikku­misen vapaus. Tästä aiheesta kir­joitimme laa­jem­min viisi vuot­ta sit­ten Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä ‑pam­fletis­sa.

Liikku­misen vapaus vaatii verkos­toa, jos­sa on tiheästi palvele­via suo­ria lin­jo­ja, jot­ka luo­vat sol­muko­htia ja näi­hin elämää. Itäisen Helsin­gin raideli­iken­teen sol­muko­h­dat muo­dos­tu­vat metron, Raide-Jok­erin ja Jok­eri 2:n (runk­olin­ja 560) varaan.

Uusi ehdot­ta­mamme bus­sil­in­ja (sini­nen vii­va) yhdis­tää metro­radan pohjois­puolel­la ole­via asuinaluei­ta toisi­in­sa ja tar­joaa vai­h­topaikko­ja metroon ja ratikkaan. Vihreät pal­lot ovat Hert­toniemen sairaala-alue ja Karhunkaata­jan alue.  Tässä yhtey­dessä emme esitä reitin tarkem­paa lin­jaa katuverkossa.

Tässä esimerk­ki siitä, miten joukkoli­iken­teel­lä raken­netaan kaupunkia: bus­sil­in­ja yhdis­täisi metron pohjois­puolen alueet Hert­toniemen­ran­nas­ta Län­si-Hert­toniemeen, Karhunkaata­jalle, Myl­ly­puroon ja Kon­tu­laan. Yksi tiheästi palvel­e­va bus­sil­in­ja tar­joaisi suo­rat yhtey­det isolle joukolle ihmisiä ja samal­la vai­h­tom­ah­dol­lisu­udet metroon, Raide-Jok­eri­in ja 560-runk­olin­jalle. Näin voidaan tar­jo­ta liikku­misen vapaut­ta entistä use­am­malle joukkoli­iken­teen käyttäjälle.

Täl­laiset liikku­mis­mah­dol­lisu­udet samal­la vahvis­ta­vat Hert­toniemen, Karhunkaata­jan ja Kon­tu­lan roo­lia paikallis­ten palvelu­iden keskuksi­na. Samaa mallia tulee hyö­dyn­tää myös muual­la esikaupungeis­sa ja lähiöis­sä. Raken­netaan kaupunkia, jos­sa joukkoli­ikenne tar­joaa liikku­misen vapau­den ja jos­sa per­il­läolon paikko­ja on muual­lakin kuin Helsin­gin keskustassa.