Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?

Helsingis­sä ei ole sel­l­aisia slum­me­ja kuin muual­la Euroopas­sa ja jopa Ruot­sis­sa on. On ollut viisas­ta yrit­tää vält­tää asuinaluei­den sosi­aal­ista erilaistumista.

Helsin­ki käyt­tää varsin paljon rahaa – luop­uu tuloista – estääk­seen sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta. Myös hyviltä asuinalueil­ta varataan tont­te­ja sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa varten. Tämä on koet­tu hyväk­si, kos­ka emme halua tois­taa virheitä, joi­ta on tehty vaikka­pa Tukholmassa.

Asun­topoli­ti­ikan keinoin voimme kuitenkin estää vain yksipuolis­ten rikkaiden asuinaluei­den syn­tymistä –  emme sitä, että joillekin alueille tulee pelkkiä huono-osaisia. Voimme tar­jo­ta arvoste­tu­il­ta asuinalueil­ta asun­to­ja myös vähä­varaisille, mut­ta emme voi pakot­taa hyväo­saisia muut­ta­maan alueille, joille he eivät halua muut­taa. Seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa kuitenkin tärkein­tä olisi vält­tää juuri huono-osais­ten asuinaluei­den syntymistä.

Slum­mien syn­tymistä tor­ju­taan kahdel­la taval­la. Ei pidä rak­en­taa huonoa min­nekään, kos­ka huonos­ta asuinalueesta tulee ajan myötä huono-osaisen väestön asuinalue.

Toisek­si on pidet­tävä huol­ta siitä, että koulut ovat kaikkial­la hyviä kouluja.

On esitet­ty, että mah­dol­lisu­ut­ta vält­tää huono­maineis­ten koulu­jen syn­tyä sil­lä, että lähik­oulun käymis­es­tä tehdään pakolli­nen, eikä sitä pää­sisi pakoon pane­mal­la lap­si jollekin pain­ote­tulle luokalle. Tämä olisi hyvin lyhyt­näköistä. Se kiihdyt­täisi asuinaluei­den sosi­aal­ista eri­lais­tu­mista, kos­ka lap­silleen hyvää koulua halu­a­vat alka­isi­vat koulun sijas­ta vält­tää koko aluet­ta. Jo nyt on havait­tu, että koulupi­irin raja näkyy vierekkäis­ten asuin­talo­jen hinnoissa.

Moni ajat­telee, että hei­dän lapsen­sa ei saa riit­tävästi opet­ta­jan huomio­ta, jos luokalla on paljon eri­ty­istä huolen­pitoa vaa­tivia oppi­lai­ta; vierask­ielisiä tai kan­ta­suo­ma­laisia lap­sia, joiden koti­taus­ta on heikko. Pelko ei ole tuules­ta temmattu.

On pidet­tävä posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion avul­la huol­ta siitä, että kaik­ki koulut ovat hyviä. Jos koulu­tus­ta­so alueel­la on mata­la tai jos koulus­sa on run­saasti maa­han­muut­ta­jalap­sia, ope­tus­ryh­mien on olta­va pienem­piä tai luokissa on opet­ta­jien apuna olta­va luokka-avustajia.