Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?

Hel­sin­gis­sä ei ole sel­lai­sia slum­me­ja kuin muu­al­la Euroo­pas­sa ja jopa Ruot­sis­sa on. On ollut vii­sas­ta yrit­tää vält­tää asui­na­luei­den sosi­aa­lis­ta erilaistumista.

Hel­sin­ki käyt­tää var­sin pal­jon rahaa – luo­puu tulois­ta – estääk­seen sosi­aa­lis­ta segre­gaa­tio­ta. Myös hyvil­tä asui­na­lueil­ta vara­taan tont­te­ja sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa var­ten. Tämä on koet­tu hyväk­si, kos­ka emme halua tois­taa vir­hei­tä, joi­ta on teh­ty vaik­ka­pa Tukholmassa.

Asun­to­po­li­tii­kan kei­noin voim­me kui­ten­kin estää vain yksi­puo­lis­ten rik­kai­den asui­na­luei­den syn­ty­mis­tä –  emme sitä, että joil­le­kin alueil­le tulee pelk­kiä huo­no-osai­sia. Voim­me tar­jo­ta arvos­te­tuil­ta asui­na­lueil­ta asun­to­ja myös vähä­va­rai­sil­le, mut­ta emme voi pakot­taa hyvä­osai­sia muut­ta­maan alueil­le, joil­le he eivät halua muut­taa. Segre­gaa­tion tor­jun­nas­sa kui­ten­kin tär­kein­tä oli­si vält­tää juu­ri huo­no-osais­ten asui­na­luei­den syntymistä.

Slum­mien syn­ty­mis­tä tor­ju­taan kah­del­la taval­la. Ei pidä raken­taa huo­noa min­ne­kään, kos­ka huo­nos­ta asui­na­lu­ees­ta tulee ajan myö­tä huo­no-osai­sen väes­tön asuinalue.

Toi­sek­si on pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että kou­lut ovat kaik­kial­la hyviä kouluja.

On esi­tet­ty, että mah­dol­li­suut­ta vält­tää huon­omai­neis­ten kou­lu­jen syn­tyä sil­lä, että lähi­kou­lun käy­mi­ses­tä teh­dään pakol­li­nen, eikä sitä pää­si­si pakoon pane­mal­la lap­si jol­le­kin pai­no­te­tul­le luo­kal­le. Tämä oli­si hyvin lyhyt­nä­köis­tä. Se kiih­dyt­täi­si asui­na­luei­den sosi­aa­lis­ta eri­lais­tu­mis­ta, kos­ka lap­sil­leen hyvää kou­lua halua­vat alkai­si­vat kou­lun sijas­ta vält­tää koko aluet­ta. Jo nyt on havait­tu, että kou­lu­pii­rin raja näkyy vie­rek­käis­ten asuin­ta­lo­jen hinnoissa.

Moni ajat­te­lee, että hei­dän lap­sen­sa ei saa riit­tä­väs­ti opet­ta­jan huo­mio­ta, jos luo­kal­la on pal­jon eri­tyis­tä huo­len­pi­toa vaa­ti­via oppi­lai­ta; vie­ras­kie­li­siä tai kan­ta­suo­ma­lai­sia lap­sia, joi­den koti­taus­ta on heik­ko. Pel­ko ei ole tuu­les­ta temmattu.

On pidet­tä­vä posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion avul­la huol­ta sii­tä, että kaik­ki kou­lut ovat hyviä. Jos kou­lu­tus­ta­so alu­eel­la on mata­la tai jos kou­lus­sa on run­saas­ti maa­han­muut­ta­ja­lap­sia, ope­tus­ryh­mien on olta­va pie­nem­piä tai luo­kis­sa on opet­ta­jien apu­na olta­va luokka-avustajia.

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?”

  1. Segre­gaa­tion tor­jun­nas­sa tär­kein­tä oli­si vält­tää juu­ri huo­no-osais­ten asui­na­luei­den syntymistä. 

    Sen takia Hel­sin­kiä ei pitäi­si­kään yrit­tää väki­sin kas­vat­taa yli­mi­toi­tet­tu­jen kas­vu­ta­voit­tei­den varas­sa, jot­ka perus­tu­vat lähes koko­naan ulko­mail­ta tule­vien maa­han­muut­ta­jien mää­rän kasvuun.

  2. Tämä on ikui­suuson­gel­ma. Itse läh­ti­sin pur­ka­maan slum­miu­tu­mis­ta sään­nös­te­le­mäl­lä rakenuskantaa.
    Moni joka halu­aa vält­tää vihe­ra­luei­siin raken­ta­mis­ta ajaa tii­viim­pää ja kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Minun mie­les­tä­ni juu­ri tii­vis ja kor­kea, sano­taan yli 10-ker­ros­ta kor­kei­den talo­jen raken­ta­mi­nen lähiöi­hin slummiuttaa.

    Jokai­nen voi kat­sel­la mil­lai­sil­ta itä-Euroo­pan suur­kau­pun­kien lähiöt näyt­tä­vät, niis­sä on 12–20 ker­rok­si­sia kolos­se­ja vie­ri vie­ren. Suo­mes­sa ja Poh­jois­mais­sa on pär­jät­ty pie­nem­mäl­lä ker­ros­mää­räl­lä ja jät­tä­mäl­lä talo­jen väliin puis­to­mai­sia istu­tuk­sia ja pui­ta jot­ka var­jos­ta­vat. Toi­nen jut­tu on että väes­tön päih­tei­den vää­rin­käyt­töön pitää puut­tua kovem­mal­la kädel­lä. Sel­la­set ihmi­set joi­den elä­män­ti­lan­ne on päih­tei­den takia läh­te­nyt koko­naan lapa­ses­ta, ja eivät­kä ole halun­neet paran­taa tapo­jaan, pitää siir­tää muu­an­ne pois pai­kois­ta jois­sa asuu pal­jon lap­si­per­hei­tä. Olen asu­nut Van­taal­la erääs­sä lähiös­sä jol­la oli huo­no mai­ne ja se päih­tei­den vää­rin­käyt­tä­jien jat­ku­va läs­nä­olo ja hyy­sää­mi­nen vah­vis­ti kierrettä.

  3. Kei­no­va­li­koi­mas­sa ei sai­si olla ilmei­ses­sä slum­miu­tu­mis­vaa­ra­sa ole­van ulko­mai­sen väes­tön mas­sa­muu­ton ehkäiseminen?

    Toki, asia ei pää­osin kuu­lu kun­nal­lis­po­li­tii­kan alaan, mut­ta onko Hel­sin­gin esi­mer­kik­si todel­la­kin ihan pak­ko tar­jo­ta kämp­piä tän­ne muu­al­ta Suo­mes­ta vas­taan­ot­to­jär­jes­tel­män pii­ris­tä valu­neil­le, jot­ka ovat muut­ta­neet jon­ne­kin suku­lai­sen nurk­kiin ilman tie­toa­kaan työpaikasta?

  4. Sosi­aa­li­sen sekot­ta­mi­sen kus­tan­nus­te­hok­ku­des­ta oli­si vih­doin­kin kiva näh­dä jotain kon­kreet­ti­sia tuloksia…

    Tämä menee vähän jan­kaa­mi­sek­si, mut­ta yleen­sä tulok­set ovat var­sin ole­mat­to­mia ja pahim­mil­laan nega­tii­vi­sia. Täs­sä valos­sa tun­tuu aika käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että moi­seen puu­has­te­luun halu­taan edel­leen tuh­la­ta veron­mak­sa­jien rahoja.

  5. Yksi “hyvien” aluei­den veto­voi­ma­te­ki­jä on, että nii­den saa­vu­tet­ta­vuus on hyvä. Täs­sä suh­tees­sa Hel­sin­ki on jopa hie­man poik­keuk­sel­li­nen: mui­den aluei­den saa­vu­tet­ta­vuus arvos­te­tuis­ta Ete­lä-Hel­sin­gin kau­pun­gi­no­sis­ta ei ole kovin hyvä. Kau­pun­kiym­pä­ris­tö laa­dun lisäk­si pitää panos­taa hyvään saavutettavuuteen.

  6. On pidet­tä­vä posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion avul­la huol­ta sii­tä, että kaik­ki kou­lut ovat hyviä.

    On pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että jokai­nen oppi­las saa yhtä pal­jon huo­mio­ta opet­ta­jal­ta ja että eri kou­lu­jen opet­ta­jat ovat kes­ki­mää­rin yhtä hyviä. Rat­kai­su ei siis ole posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio vaan las­ten yhden­ver­tai­nen koh­te­le­mi­nen. Opet­ta­jal­le tulee mak­saa parem­paa palk­kaa, jos työ­olo­suh­teet ovat vaa­ti­vam­mat tai vähem­män houkuttelevat.

  7. Minun mie­les­tä­ni juu­ri tii­vis ja kor­kea, sano­taan yli 10-ker­ros­ta kor­kei­den talo­jen raken­ta­mi­nen lähiöi­hin slum­miut­taa.” Itse en usko, että kausaa­li­suh­de on ihan noin suo­ra­vii­vai­nen. Monet asiat vai­kut­ta­vat: jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det (monet Ruot­sin paha­mai­nei­sis­ta lähiöis­tä ovat logis­tii­kal­taan kuu­lem­ma ongel­mal­li­sia), pal­ve­lut, talo­jen ulko­nä­kö ja raken­ta­mi­sen laa­duk­kuus. Ker­ros­lu­ku on vain yksi teki­jä; ja osa ihmi­sis­tä­hän halu­aa asua korkealla.

  8. Voi­si­ko ne peu­kut saa­da takai­sin kir­joi­tus­ten ala­kul­maan? Joten­kin moti­voi luke­maan ja kir­joit­ta­maan kom­ment­te­ja parem­min, vaik­ka taval­laan onkin vähän lap­sel­li­nen juttu.

  9. Vih­reän teen lipit­tä­jä:
    “Minun mie­les­tä­ni juu­ri tii­vis ja kor­kea, sano­taan yli 10-ker­ros­ta kor­kei­den talo­jen raken­ta­mi­nen lähiöi­hin slum­miut­taa.” Itse en usko, että kausaa­li­suh­de on ihan noin suo­ra­vii­vai­nen. Monet asiat vai­kut­ta­vat: jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det (monet Ruot­sin paha­mai­nei­sis­ta lähiöis­tä ovat logis­tii­kal­taan kuu­lem­ma ongel­mal­li­sia), pal­ve­lut, talo­jen ulko­nä­kö ja raken­ta­mi­sen laa­duk­kuus. Ker­ros­lu­ku on vain yksi teki­jä; ja osa ihmi­sis­tä­hän halu­aa asua korkealla.

    Ei niis­sä ongel­mal­lis­ta logis­tiik­kaa ole, vaan mik­si kukaan muut­tai­si vapaa­eh­toi­ses­ti tämän näköi­sel­le asui­na­lu­eel­le: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rinkeby_mot_nordost_1988.jpg

  10. Kos­ka Hel­sin­gis­sä asu­mi­sen hin­taan ei vai­ku­ta raken­nus­kus­tan­nuk­set vaan kova kysyn­tä, voi ilman mai­nit­ta­via kus­tan­nuk­sia kai­ken huo­non ja enti­sen pur­kaa ja raken­taa tilal­le leveäs­ti viih­tyi­sää luk­sus­ta, ja näin vält­tää slum­miu­tu­mi­sen. Tot­ta vai tarua?

  11. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei niis­sä ongel­mal­lis­ta logis­tiik­kaa ole, vaan mik­si kukaan muut­tai­si vapaa­eh­toi­ses­ti tämän näköi­sel­le asui­na­lu­eel­le: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rinkeby_mot_nordost_1988.jpg

    Aika moni­kin muut­taa. Rin­ke­by ja muut ABC-lähiöt ovat osa ruot­sa­lais­ta “mil­joo­naoh­jel­maa”, jon­ka puit­teis­sa raken­net­tiin hie­man yli mil­joo­na asun­toa. Se ei ole huo­no saa­vu­tus. Lähiöt oli­vat hui­ma paran­nus monen Ruot­siin muut­ta­neen suo­ma­lai­sen ja mui­den siir­to­lai­sen asunto-oloihin. 

    Ruot­sis­sa ei ole slum­me­ja ja asu­mis­ta­so on pal­jon parem­pi kuin Suo­mes­sa, mm. tilaa on enem­män eikä kan­sa­lai­sia ja maan mui­ta asuk­kai­ta saa asut­taa kani­kop­pei­hin. Suo­mes­sa­kaan ei ole slum­me­ja, kos­ka infra toi­mii ja asui­na­lu­eet pide­tään koh­ta­lai­ses­sa kun­nos­sa. Kehi­tys on ollut nope­aa kun vain noin 100 vuot­ta sit­ten esi­mer­kik­si Kata­ja­nok­ka oli slum­mia­luet­ta, jos­sa ei ollut min­kään­lais­ta vesi­läh­det­tä, ei edes kaivoja. 

    Jos lähiöis­sä on jotain ongel­mia, niin ei kuu­lem­ma ole„ kos­ka suo­ma­lai­nen jour­na­lis­ti on on teh­nyt päi­vän tutustumismatkan.

  12. Posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio on ihan vain dis­kri­mi­naa­tio­ta. Ei sii­nä ole mitään posi­tii­vis­ta, että ihmi­siä koh­del­laan eri taval­la ilman hei­dän omaa syy­tään. Anne­taan vähem­män resurs­se­ja toi­sil­le tai nos­te­taan toi­sia pois “slum­mis­ta” ja jäte­tään toi­set sin­ne kou­lu­kiusat­ta­vik­si kun hei­dän van­hem­pan­sa eivät ole tar­peek­si mamu­ja tai riit­tä­vän homo­ja, vaik­ka ovat­kin sopi­van köy­hiä asu­maan slummissa.

  13. Hel­sin­gin Ete­lä-Mal­min­kar­ta­no on väl­jäs­ti rakennettu,kerrostalot ovat yleen­sä vain 3 — 4 ker­rok­si­sia, on pal­jon rivitaloja,puistoja ja ennen kaik­kea junal­la pää­see kes­kus­taan var­tis­sa ruuh­ka-aika­na­kin. Sil­ti asun­to­ja tääl­tä eivät nuo­ret per­heet ostaa (nel­jö­hin­ta mata­la, noin 2200€),koska “tääl­lä on lii­ka vuo­kra-asun­to­ja jois­sa asuu sosi­aa­li­luu­kun asiak­kai­ta”. Se kuu­lem­ma vai­kut­taa kou­lun ope­tuk­sen tasoon.Slummiutuminen siis ei ole riip­pu­vai­nen vuo­kra­ta­lo­jen koos­ta tai nii­den mää­räs­tä, vaan suh­de­lu­vus­ta: syr­jäy­ty­neet Kelan asiakkaat/“normaali” väestö.
    Sosio­lo­gin teh­tä­vä oli­si löy­tää luku jota ei sai­si ylit­tää ja sen mukaan pitäi­si suun­ni­tel­la lähiöi­den asumismuotoja.
    Mal­min­kar­ta­nos­sa suu­ris­sa muka­vis­sa rivi­ta­lo-omis­tusa­sun­nois­sa asuu siis pakos­ta van­hem­mat pariskunnat,joiden lap­set ovat kas­va­neet aikui­sik­si ja ovat jo maailmalla.Heidän rivi­ta­loa­sun­to­ja ei halu­ta ostaa.Sääli lap­si­per­hei­ta jot­ka osta­vat asun­to­jaan kaksin‑,kolminkertaisilla hin­noil­la alueil­ta jois­sa vain Kelan asiak­kai­den ja pako­lais­ten mää­rä on pie­nem­pi kuin muis­sa kaupunginosissa.

  14. Sosi­aa­li­nen sekoit­tu­mi­nen on kau­nis aja­tus, jos­ta tosi­aan oli­si syy­tä saa­da kun­non tut­ki­mus­tu­lok­sia. Jos olen ymmär­tä­nyt perus­te­lun oikein, niin sii­nä kuvi­tel­laan, että hyvil­lä alueil­la on jota­kin tai­ka­hiek­kaa, joka ihmeel­li­ses­ti luo hyvän alueen. 

    Hyvä­osai­set ovat hyvä­osai­sia, kos­ka heil­lä onni naut­tia tuo­ta tai­ka­hiek­kaa. Jos köy­hä pää­see hyväl­le alu­eel­le, niin tai­ka­hiek­ka muut­taa hänet­kin hyvä­osai­sek­si. Vas­taa­vas­ti jos hyväl­lä alu­eel­la asu­va muut­taa huo­nom­mal­le alu­eel­le, niin hänes­tä­kin tulee huo­nom­pio­sai­nen. Ympä­ris­tö muo­vaa ihmisen?

  15. Isa­bel­la:
    Hel­sin­gin Ete­lä-Mal­min­kar­ta­no on väl­jäs­ti rakennettu,kerrostalot ovat yleen­sä vain 3 – 4 ker­rok­si­sia, on pal­jon rivitaloja,puistoja ja ennen kaik­kea junal­la pää­see kes­kus­taan var­tis­sa ruuh­ka-aika­na­kin. Sil­ti asun­to­ja tääl­tä eivät nuo­ret per­heet ostaa (nel­jö­hin­ta mata­la, noin 2200€),koska “tääl­lä on lii­ka vuo­kra-asun­to­ja jois­sa asuu sosi­aa­li­luu­kun asiak­kai­ta”. Se kuu­lem­ma vai­kut­taa kou­lun ope­tuk­sen tasoon.Slummiutuminen siis ei ole riip­pu­vai­nen vuo­kra­ta­lo­jen koos­ta tai nii­den mää­räs­tä, vaan suh­de­lu­vus­ta: syr­jäy­ty­neet Kelan asiakkaat/”normaali” väestö.
    Sosio­lo­gin teh­tä­vä oli­si löy­tää luku jota ei sai­si ylit­tää ja sen mukaan pitäi­si suun­ni­tel­la lähiöi­den asumismuotoja.
    Mal­min­kar­ta­nos­sa suu­ris­sa muka­vis­sa rivi­ta­lo-omis­tusa­sun­nois­sa asuu siis pakos­ta van­hem­mat pariskunnat,joiden lap­set ovat kas­va­neet aikui­sik­si ja ovat jo maailmalla.Heidän rivi­ta­loa­sun­to­ja ei halu­ta ostaa.Sääli lap­si­per­hei­ta jot­ka osta­vat asun­to­jaan kaksin‑,kolminkertaisilla hin­noil­la alueil­ta jois­sa vain Kelan asiak­kai­den ja pako­lais­ten mää­rä on pie­nem­pi kuin muis­sa kaupunginosissa.

    Tilas­tot jois­sa näkyy sosi­aa­li­sil­la tuel­la elä­vien osuus/kaupunginosa pitäi­si julis­taa salaisiksi.

    1. Mal­min­kar­ta­nos­sa saa­daan kiit­tää dema­rei­ta, jot­ka halusi­vat aika­naan nos­taa Ara-osuu­den uusis­sä lähiöis­sä 60 prosenttiin.

  16. R.Silfverberg: Tilas­tot jois­sa näkyy sosi­aa­li­sil­la tuel­la elä­vien osuus/kaupunginosa pitäi­si julis­taa salaisiksi. 

    Ei auta, sil­lä saman asian voi hel­pos­ti sel­vit­tää vaik­ka­pa tut­ki­mal­la kun­ta­vaa­lien äänes­tys­tu­lok­sia. Alu­eet jois­sa vasem­mis­to­lii­tol­la on kor­kein kan­na­tus, ovat nii­tä joi­ta kan­nat­taa vält­tää ruton lailla.

    Tämä on mie­les­tä­ni kaik­kein nopein tapa hank­kia min­kä tahan­sa kau­pun­gin tie­dot hyvis­tä ja huo­nois­ta alueis­ta. Ei tar­vit­se kysyä kenel­tä­kään, äänes­tys­ti­las­to jakaa alu­eet pet­tä­mät­tö­mäs­ti jyviin ja akanoihin.

    (jos esi­mer­kik­si har­kit­see muut­ta­mis­ta tun­te­mat­to­maan kau­pun­kiin, niin tuos­ta voi aloittaa)

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­min­kar­ta­nos­sa saa­daan kiit­tää dema­rei­ta, jot­ka halusi­vat aika­naan nos­taa Ara-osuu­den uusis­sä lähiöis­sä 60 prosenttiin.

    Eli dema­rit aiheut­ti­vat Mal­min­kar­ta­non ja kok­ka­ri Heik­ko­nen Itä-Hel­sin­gin vinou­tu­neen asun­to- ja asukasrakenteen?

    Tie­tääk­se­ni kum­mal­la­kaan ei kos­kaan ole ollut enem­mis­töä Hel­sin­gin val­tuus­tos­sa. Vai teki­vät­kö he tyy­pil­li­sen poliit­ti­sen ja siten epä­on­nis­tu­neen leh­män­kau­pan ja “jakoi­vat” nämä alu­eet toisilleen?

    Las­ten kou­lut­ta­mi­nen ei kor­jaa hei­dän kotio­lo­jaan. Sinäl­lään kou­lu­tus on oikea toi­men­pi­de lap­sil­le, mut­ta ne koto­na makoi­le­vat ja usein päih­deon­gel­mai­set van­hem­mat täy­tyy myös saat­taa kun­non kansalaisiksi. 

    Vas­tik­keet­to­man rahan jaka­mi­nen täy­tyy lopet­taa, mukaan luet­tu­na puo­li-ilmai­set asun­not ja/tai run­saat asu­mis­tuet. Esi­mer­kik­si työt­tö­myys­kor­vauk­siin kyt­ket­tä­vä työn­te­ko- tai muu aktii­vi­suus­vel­voi­te joka palaut­taa työ­kun­non. Enem­män yksi­lön vas­tuu­ta, vähem­män huo­leh­ti­via sosi­aa­li­tant­to­ja. Enem­män kep­piä, pork­ka­noi­hin on otet­tu jo lii­kaa vel­kaa ja rahat on ollut lop­pu jo koh­ta 10 vuotta.

  18. Sylt­ty: Ei auta, sil­lä saman asian voi hel­pos­ti sel­vit­tää vaik­ka­pa tut­ki­mal­la kun­ta­vaa­lien äänes­tys­tu­lok­sia. Alu­eet jois­sa vasem­mis­to­lii­tol­la on kor­kein kan­na­tus, ovat nii­tä joi­ta kan­nat­taa vält­tää ruton lailla.

    Hesa­ri ja muut isot leh­det jul­kai­se­vat jat­ku­vas­ti tilas­to­ja ja baro­met­re­ja kauo­pun­gi­no­sien eri asuk­kai­den kes­ki­mää­räi­sis­tä tulois­ta ja etni­sis­tä taus­tois­ta jne, ja jako on kar­keas­ti pos­ti­nu­me­roa­lueit­tain. Täl­lais­ten tilas­to­jen jul­kai­su pitäi­si kieltää. 

    Äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­ses­tä huo­no-osai­suu­des­ta juo­ru­aa lähin­nä vain äänes­tä­mät­tö­myys. Jos ihmi­set yli­pään­sä äänes­tää on se merk­ki että menee talou­del­li­ses­ti aina­kin koh­ta­lai­ses­ti. Se että kel­puut­taa­ko naa­pu­rik­si vain kokoo­mus­lai­sia tai vih­rei­tä tai RKP:läisiä on sit­ten vähän sivuasia.

    1. Aika huo­noa stra­te­gia on, jos epä­miel­lyt­tä­vis­tä asiois­ta halu­aa eroon sil­lä, että niis­tä ker­to­mi­nen kiel­le­tään. Se ei onnis­tu jo sik­si­kin, että huhu­ja ei voi kiel­tää ja ne ovat usein todel­li­suut­ta pahempia.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rat­kai­sun nimi on posi­ti­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio. Kun­nonl­la lisää resurs­se­ja koululle.

    Kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys on vähen­ty­nyt , aka­tee­mi­nen­kaan kou­lu­tus ei auta ellei pää­se työn­syr­jään kiin­ni jo nuorena.

    Iän myö­tä kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys vähe­nee edel­leen ja syr­jäy­ty­mis­ris­ki on 55-vuo­ti­aal­la aka­tee­mi­sel­la jo lähes yhtä suu­ri kuin kouluttamattomalla

    Jos opis­ke­lee nyky­op­pien mukaan val­miik­si eikä tee töi­tä opis­ke­lun aika­na on mel­ko var­mas­ti syr­jäy­ty­nyt .Tai van­hem­mil­la pitää olla rahaa ja asemaa.

    Työ­elä­män osaa­mi­nen on osa ammat­ti­tai­toa ja se pitää omak­sua jo nuorena.Ennen men­tiin töi­hin 14–15-vuotiaana ja kun työ­paik­ko­ja ehti olla mon­ta niin käsi­tys työ­elä­mäs­tä oli kat­ta­va jo vähän pääl­le 20-vuotiaana

    Nyt viral­li­sen dog­min mukaan työ­elä­mään siir­ry­tään 20–30-vuotiaana

    Kou­lu­tuk­seen sat­saa­mi­nen­kin on vähän niin ja näin, kou­lu­tus­kin on periy­ty­vää ja monis­sa amma­teis­sa enem­män­kin sään­tö kuin poikkeus

    Kun jo lap­se­na omak­su­taan tie­tyn amma­tin työ­kult­tuu­ri niin se ohjaa nuor­ta amma­tin­va­lin­nas­sa enem­män kuin kou­lu kyke­nee vaikuttamaan

    Kou­lu­tuk­sen vai­ku­tus on lop­pu­jen lopuk­si vähäi­nen, eni­ten vai­kut­taa menes­tyk­seen ja valin­toi­hin koti ja eri­tyi­ses­ti äiti.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika huo­noa stra­te­gia on, jos epä­miel­lyt­tä­vis­tä asiois­ta halu­aa eroon sil­lä, että niis­tä ker­to­mi­nen kiel­le­tään. Se ei onnis­tu jo sik­si­kin, että huhu­ja ei voi kiel­tää ja ne ovat usein todel­li­suut­ta pahempia.

    Samaa miel­tä. Itä­naa­pu­ris­sa edel­leen­kin tätä har­joi­te­taan ja aika huo­nol­la menes­tyk­sel­lä. Neuk­kuai­ka­na tämä oli ihan oma taiteenlajinsa. 

    Itse asias­sa Suo­mes­sa ollaan lii­an hel­lä­mie­li­siä totuu­den ker­to­mi­ses­sa. Perus­te kai on se ettei kenel­le­kään tuli­si paha mie­li. Täl­lai­nen peh­moi­lu joh­taa velt­tou­tu­mi­seen, häl­lä väliä asen­tee­seen ja ongel­mien lakai­suun maton alle. Esim. jul­ki­sen sek­to­rin epä­ta­sa­pai­non 10-vuo­ti­nen ros­ka­ka­sa siel­lä maton alla on sen ver­ran iso, että mat­to lei­juu ilmas­sa. Jäl­ke­läi­sem­me sen siel­tä löy­tä­vät ja jou­tu­vat siivoamaan.

    Ongel­mien kor­jaa­mi­sen täy­tyy alkaa tosi­asioi­den tunnustamisesta.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika huo­noa stra­te­gia on, jos epä­miel­lyt­tä­vis­tä asiois­ta halu­aa eroon sil­lä, että niis­tä ker­to­mi­nen kiel­le­tään. Se ei onnis­tu jo sik­si­kin, että huhu­ja ei voi kiel­tää ja ne ovat usein todel­li­suut­ta pahempia. 

    No ei kiel­le­tä sit­ten, mut­ta val­ta­me­dian pitäi­si pysyä tuol­lai­sen “tun­kio­jour­na­lis­min” ulko­puo­lel­la. Moni kun­nol­li­nen työs­sä­käy­vä ihmi­nen on osta­nut pahaa aavis­ta­mat­ta asun­non alu­eel­ta joka vähi­tel­len muut­tuu slum­mik­si, onko se kiva kun val­ta­kun­nan pää­leh­den kes­ki­au­kea­mal­la omat koti­kort­te­lit on vär­jät­ty tum­man­pu­nai­sik­si tai pikimustiksi?

  22. Lii­an van­ha: Jos opis­ke­lee nyky­op­pien mukaan val­miik­si eikä tee töi­tä opis­ke­lun aika­na on mel­ko var­mas­ti syrjäytynyt .

    Tuol­lai­nen näkö­kan­ta edel­lyt­tää aika vah­vaa uskoa ratio­naa­li­seen ajat­te­luun ja ennen kaik­kea haluk­kuu­teen yrit­tää kor­va­ta intui­tio ratio­naa­li­sel­la ajat­te­lul­la. Syr­jäy­ty­mi­sen syyt ovat var­si­nai­nen mato­purk­ki kun sitä läh­tee syvem­mäl­ti tut­ki­maan, esimerkiksi:

    In sum, our fin­dings sug­gest that the use of race-rela­ted phe­no­ty­pic fea­tu­res (such as skin tone) is a key com­po­nent to furt­he­ring our unders­tan­ding of the neu­ral mec­ha­nism under­lying social percep­tion and its con­sequences. Our data sug­gest that Afrocent­ric fea­tu­res may be enough to pro­duce an auto­ma­tic, nega­ti­ve affec­ti­ve res­pon­se toward indi­vi­duals pos­ses­sing this phe­no­ty­pe, regard­less of their racial cate­go­ry. [Läh­de]

    Ja tämä on vas­ta pin­nan raa­put­te­lua. Ole­tan että kai­ken­lais­ta jän­nää tul­laan vie­lä löy­tä­mään kun ryh­dy­tään mit­taa­maan syr­jäy­ty­nei­den aiheut­ta­mia reak­tioi­ta suo­raa aivoista.

    En oli­si häm­mäs­ty­nyt jos löy­det­täi­siin pal­jon­kin evi­dens­siä sen puo­les­ta ettei ihmi­nen juu­ri­kaan voi vai­kut­taa sii­hen miten hänet koe­taan so. mit­kä ovat hänen läh­tö­koh­tan­sa sosi­aa­li­ses­sa hie­rar­kias­sa. Tämä taas puhui­si posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion puolesta.

  23. Lii­an van­ha: Työ­elä­män osaa­mi­nen on osa ammat­ti­tai­toa ja se pitää omak­sua jo nuorena.

    Höpö höpö. Riit­tää että on asen­ne kunnossa.

  24. Sylt­ty: Ei auta, sil­lä saman asian voi hel­pos­ti sel­vit­tää vaik­ka­pa tut­ki­mal­la kun­ta­vaa­lien äänes­tys­tu­lok­sia. Alu­eet jois­sa vasem­mis­to­lii­tol­la on kor­kein kan­na­tus, ovat nii­tä joi­ta kan­nat­taa vält­tää ruton lailla.

    Tämä on mie­les­tä­ni kaik­kein nopein tapa hank­kia min­kä tahan­sa kau­pun­gin tie­dot hyvis­tä ja huo­nois­ta alueis­ta. Ei tar­vit­se kysyä kenel­tä­kään, äänes­tys­ti­las­to jakaa alu­eet pet­tä­mät­tö­mäs­ti jyviin ja akanoihin.

    (jos esi­mer­kik­si har­kit­see muut­ta­mis­ta tun­te­mat­to­maan kau­pun­kiin, niin tuos­ta voi aloittaa) 

    Itse asuin aiem­min Kal­lios­sa, jos­sa Vasem­mis­to­lii­ton kan­na­tus lie­nee koh­ta­lais­ta. Nyky­ään asun Kulos­aa­res­sa, jos­sa ainoa vaa­leis­sa ääniä saa­va puo­lue lie­nee Kokoo­mus. Olen hyvin toden­nä­köi­ses­ti pian muut­ta­mas­sa takai­sin Kal­lioon, kos­ka pidin sii­tä enemmän.

  25. Sylt­ty: Höpö höpö. Riit­tää että on asen­ne kunnossa.

    Tuol­la asen­teel­la pää­tyy hyväk­si­käy­te­tyk­si ja huijatuksi.

  26. Rat­kai­se­vin vai­he nuo­ren lop­pue­lä­män kan­nal­ta on 15–25 ikävuotta.Tuolloin 15-vuo­ti­aa­na nuo­ri alkaa hakea paik­kaan­sa yhteis­kun­nas­sa ja 25-vuo­ti­aa­na se on useim­mil­le selvinnyt

    Se nuo­res­ta tulee on useas­ti sat­tu­mien sum­ma, har­va tie­tää 15–20-vuotiaana mikä halu­aa olla iso­na. Sen vuok­si onkin koh­tuu­ton­ta pis­tää­nuo­ri teke­mään lopul­li­sa valin­to­ja lii­an nuo­re­na tai aina­kin pitää tar­jo­ta tie vaih­tee suuntaa.
    Suun­nan vaih­dot pyri­tään estä­mään tai aina­kin hankaloittamaan

    Suun­nan valin­ta on sit­ten moni­mut­kai­nen pro­ses­si. Koti ja kave­rit ovat se tär­keim­mät vai­kut­ta­jat, mut­ta aina löy­tyy oman tien kul­ki­joi­ta, jot­ka läh­te­vät muu­hun suun­taan kuin sosi­aa­li­nen ympä­ris­tö antaa olettaa

    Oman tien kul­ki­joi­den etu on, että he ovat itse­näi­sem­piä ja kyke­ne­vät luo­maan uut­ta ja toi­sen­lais­ta kuin sosi­aa­liym­pä­ris­töön­sä juuttuneet

  27. Kau­ko:
    Sosi­aa­li­nen sekoit­tu­mi­nen on kau­nis aja­tus, jos­ta tosi­aan oli­si syy­tä saa­da kun­non tutkimustuloksia.Jos olen ymmär­tä­nyt perus­te­lun oikein, niin sii­nä kuvi­tel­laan, että hyvil­lä alueil­la on jota­kin tai­ka­hiek­kaa, joka ihmeel­li­ses­ti luo hyvän alueen.

    Hyvä­osai­set ovat hyvä­osai­sia, kos­ka heil­lä onni naut­tia tuo­ta taikahiekkaa.Jos köy­hä pää­see hyväl­le alu­eel­le, niin tai­ka­hiek­ka muut­taa hänet­kin hyväosaiseksi.Vastaavasti jos hyväl­lä alu­eel­la asu­va muut­taa huo­nom­mal­le alu­eel­le, niin hänes­tä­kin tulee huo­nom­pio­sai­nen. Ympä­ris­tö muo­vaa ihmisen?

    Ei, täs­tä ei ole mis­sään tapauk­ses­sa kyse. Asui­na­lue ei vai­ku­ta menes­tyk­seen. Sen sijaan esi­mer­kik­si tie­tyn kou­lun tai ker­ros­ta­lon hyvä­osai­set toi­mi­vat hyvi­nä var­ti­joi­na, jot­ka puut­tu­vat peliin, jos kysei­ses­sä kou­lus­sa tai ker­ros­ta­los­sa alkaa tapah­tua jota­kin kum­mal­lis­ta tai tiet­tyä tasoa ei pide­tä yllä.

  28. Ex-kal­lio­lai­nen: Itse asuin aiem­min Kal­lios­sa, jos­sa Vasem­mis­to­lii­ton kan­na­tus lie­nee koh­ta­lais­ta. Nyky­ään asun Kulos­aa­res­sa, jos­sa ainoa vaa­leis­sa ääniä saa­va puo­lue lie­nee Kokoo­mus. Olen hyvin toden­nä­köi­ses­ti pian muut­ta­mas­sa takai­sin Kal­lioon, kos­ka pidin sii­tä enemmän.

    Kal­lio ja muu­ta­ma muu kau­pun­gin­osa koil­li­ses­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa on poik­keus­ta­pauk­sia, sil­lä asuk­kail­la on kui­ten­kin usein hyvin sosi­aa­lis­ta pääomaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.