Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?

Helsingis­sä ei ole sel­l­aisia slum­me­ja kuin muual­la Euroopas­sa ja jopa Ruot­sis­sa on. On ollut viisas­ta yrit­tää vält­tää asuinaluei­den sosi­aal­ista erilaistumista.

Helsin­ki käyt­tää varsin paljon rahaa – luop­uu tuloista – estääk­seen sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta. Myös hyviltä asuinalueil­ta varataan tont­te­ja sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa varten. Tämä on koet­tu hyväk­si, kos­ka emme halua tois­taa virheitä, joi­ta on tehty vaikka­pa Tukholmassa.

Asun­topoli­ti­ikan keinoin voimme kuitenkin estää vain yksipuolis­ten rikkaiden asuinaluei­den syn­tymistä –  emme sitä, että joillekin alueille tulee pelkkiä huono-osaisia. Voimme tar­jo­ta arvoste­tu­il­ta asuinalueil­ta asun­to­ja myös vähä­varaisille, mut­ta emme voi pakot­taa hyväo­saisia muut­ta­maan alueille, joille he eivät halua muut­taa. Seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa kuitenkin tärkein­tä olisi vält­tää juuri huono-osais­ten asuinaluei­den syntymistä.

Slum­mien syn­tymistä tor­ju­taan kahdel­la taval­la. Ei pidä rak­en­taa huonoa min­nekään, kos­ka huonos­ta asuinalueesta tulee ajan myötä huono-osaisen väestön asuinalue.

Toisek­si on pidet­tävä huol­ta siitä, että koulut ovat kaikkial­la hyviä kouluja.

On esitet­ty, että mah­dol­lisu­ut­ta vält­tää huono­maineis­ten koulu­jen syn­tyä sil­lä, että lähik­oulun käymis­es­tä tehdään pakolli­nen, eikä sitä pää­sisi pakoon pane­mal­la lap­si jollekin pain­ote­tulle luokalle. Tämä olisi hyvin lyhyt­näköistä. Se kiihdyt­täisi asuinaluei­den sosi­aal­ista eri­lais­tu­mista, kos­ka lap­silleen hyvää koulua halu­a­vat alka­isi­vat koulun sijas­ta vält­tää koko aluet­ta. Jo nyt on havait­tu, että koulupi­irin raja näkyy vierekkäis­ten asuin­talo­jen hinnoissa.

Moni ajat­telee, että hei­dän lapsen­sa ei saa riit­tävästi opet­ta­jan huomio­ta, jos luokalla on paljon eri­ty­istä huolen­pitoa vaa­tivia oppi­lai­ta; vierask­ielisiä tai kan­ta­suo­ma­laisia lap­sia, joiden koti­taus­ta on heikko. Pelko ei ole tuules­ta temmattu.

On pidet­tävä posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion avul­la huol­ta siitä, että kaik­ki koulut ovat hyviä. Jos koulu­tus­ta­so alueel­la on mata­la tai jos koulus­sa on run­saasti maa­han­muut­ta­jalap­sia, ope­tus­ryh­mien on olta­va pienem­piä tai luokissa on opet­ta­jien apuna olta­va luokka-avustajia.

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?”

  1. Seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa tärkein­tä olisi vält­tää juuri huono-osais­ten asuinaluei­den syntymistä. 

    Sen takia Helsinkiä ei pitäisikään yrit­tää väk­isin kas­vat­taa ylim­i­toitet­tu­jen kasvu­tavoit­tei­den varas­sa, jot­ka perus­tu­vat läh­es kokon­aan ulko­mail­ta tule­vien maa­han­muut­ta­jien määrän kasvuun.

  2. Tämä on ikuisu­u­songel­ma. Itse lähtisin purka­maan slum­mi­u­tu­mista sään­nöstelemäl­lä rakenuskantaa.
    Moni joka halu­aa vält­tää viher­alueisi­in rak­en­tamista ajaa tiivi­im­pää ja korkeam­paa rak­en­tamista. Min­un mielestäni juuri tiivis ja korkea, san­o­taan yli 10-ker­rosta korkei­den talo­jen rak­en­t­a­mi­nen lähiöi­hin slummiuttaa.

    Jokainen voi kat­sel­la mil­laisil­ta itä-Euroopan suurkaupunkien lähiöt näyt­tävät, niis­sä on 12–20 ker­roksisia kolosse­ja vieri vieren. Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa on pär­jät­ty pienem­mäl­lä ker­rosmääräl­lä ja jät­tämäl­lä talo­jen väli­in puis­tom­aisia istu­tuk­sia ja pui­ta jot­ka var­josta­vat. Toinen jut­tu on että väestön päi­htei­den väärinkäyt­töön pitää puut­tua kovem­mal­la kädel­lä. Sel­l­aset ihmiset joiden elämän­ti­lanne on päi­htei­den takia läht­enyt kokon­aan lapas­es­ta, ja eivätkä ole halun­neet paran­taa tapo­jaan, pitää siirtää muuanne pois paikoista jois­sa asuu paljon lap­siper­heitä. Olen asunut Van­taal­la eräässä lähiössä jol­la oli huono maine ja se päi­htei­den väärinkäyt­täjien jatku­va läs­näo­lo ja hyysäämi­nen vahvisti kierrettä.

  3. Keino­va­likoimas­sa ei saisi olla ilmeisessä slum­mi­u­tu­mis­vaarasa ole­van ulko­maisen väestön mas­samuu­ton ehkäiseminen?

    Toki, asia ei pääosin kuu­lu kun­nal­lispoli­ti­ikan alaan, mut­ta onko Helsin­gin esimerkik­si todel­lakin ihan pakko tar­jo­ta kämp­piä tänne muual­ta Suomes­ta vas­taan­ot­to­jär­jestelmän piiristä val­uneille, jot­ka ovat muut­ta­neet jon­nekin suku­laisen nurkki­in ilman tietoakaan työpaikasta?

  4. Sosi­aalisen sekot­tamisen kus­tan­nuste­hokkud­es­ta olisi vih­doinkin kiva nähdä jotain konkreet­tisia tuloksia…

    Tämä menee vähän jankaamisek­si, mut­ta yleen­sä tulok­set ovat varsin olemat­to­mia ja pahim­mil­laan negati­ivisia. Tässä val­os­sa tun­tuu aika käsit­tämät­tömältä, että moi­seen puuhastelu­un halu­taan edelleen tuh­la­ta veron­mak­sajien rahoja.

  5. Yksi “hyvien” aluei­den vetovoi­matek­i­jä on, että niiden saavutet­tavu­us on hyvä. Tässä suh­teessa Helsin­ki on jopa hie­man poikkeuk­selli­nen: muiden aluei­den saavutet­tavu­us arvoste­tu­ista Etelä-Helsin­gin kaupungi­nosista ei ole kovin hyvä. Kaupunkiym­päristö laadun lisäk­si pitää panos­taa hyvään saavutettavuuteen.

  6. On pidet­tävä posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion avul­la huol­ta siitä, että kaik­ki koulut ovat hyviä.

    On pidet­tävä huol­ta siitä, että jokainen oppi­las saa yhtä paljon huomio­ta opet­ta­jal­ta ja että eri koulu­jen opet­ta­jat ovat keskimäärin yhtä hyviä. Ratkaisu ei siis ole posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio vaan las­ten yhden­ver­tainen kohtelem­i­nen. Opet­ta­jalle tulee mak­saa parem­paa palkkaa, jos työolo­suh­teet ovat vaa­ti­vam­mat tai vähem­män houkuttelevat.

  7. “Min­un mielestäni juuri tiivis ja korkea, san­o­taan yli 10-ker­rosta korkei­den talo­jen rak­en­t­a­mi­nen lähiöi­hin slum­mi­ut­taa.” Itse en usko, että kausaal­isuhde on ihan noin suo­ravi­ivainen. Mon­et asi­at vaikut­ta­vat: joukkoli­iken­ney­htey­det (mon­et Ruotsin pahamainei­sista lähiöistä ovat logis­ti­ikaltaan kuulem­ma ongel­mallisia), palve­lut, talo­jen ulkonäkö ja rak­en­tamisen laadukku­us. Ker­rosluku on vain yksi tek­i­jä; ja osa ihmi­sistähän halu­aa asua korkealla.

  8. Voisiko ne peukut saa­da takaisin kir­joi­tusten alakul­maan? Jotenkin motivoi luke­maan ja kir­joit­ta­maan kom­ment­te­ja parem­min, vaik­ka taval­laan onkin vähän lapselli­nen juttu.

  9. Vihreän teen lipit­täjä:
    “Min­un mielestäni juuri tiivis ja korkea, san­o­taan yli 10-ker­rosta korkei­den talo­jen rak­en­t­a­mi­nen lähiöi­hin slum­mi­ut­taa.” Itse en usko, että kausaal­isuhde on ihan noin suo­ravi­ivainen. Mon­et asi­at vaikut­ta­vat: joukkoli­iken­ney­htey­det (mon­et Ruotsin pahamainei­sista lähiöistä ovat logis­ti­ikaltaan kuulem­ma ongel­mallisia), palve­lut, talo­jen ulkonäkö ja rak­en­tamisen laadukku­us. Ker­rosluku on vain yksi tek­i­jä; ja osa ihmi­sistähän halu­aa asua korkealla.

    Ei niis­sä ongel­mallista logis­ti­ikkaa ole, vaan mik­si kukaan muut­taisi vapaae­htois­es­ti tämän näköiselle asuinalueelle: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rinkeby_mot_nordost_1988.jpg

  10. Kos­ka Helsingis­sä asumisen hin­taan ei vaiku­ta raken­nuskus­tan­nuk­set vaan kova kysyn­tä, voi ilman mainit­tavia kus­tan­nuk­sia kaiken huonon ja entisen purkaa ja rak­en­taa tilalle lev­eästi viihty­isää luk­sus­ta, ja näin vält­tää slum­mi­u­tu­misen. Tot­ta vai tarua?

  11. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei niis­sä ongel­mallista logis­ti­ikkaa ole, vaan mik­si kukaan muut­taisi vapaae­htois­es­ti tämän näköiselle asuinalueelle: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rinkeby_mot_nordost_1988.jpg

    Aika monikin muut­taa. Rinke­by ja muut ABC-lähiöt ovat osa ruot­salaista “miljoonao­hjel­maa”, jon­ka puit­teis­sa raken­net­ti­in hie­man yli miljoona asun­toa. Se ei ole huono saavu­tus. Lähiöt oli­vat huima paran­nus mon­en Ruot­si­in muut­ta­neen suo­ma­laisen ja muiden siir­to­laisen asunto-oloihin. 

    Ruot­sis­sa ei ole slum­me­ja ja asum­is­ta­so on paljon parem­pi kuin Suomes­sa, mm. tilaa on enem­män eikä kansalaisia ja maan mui­ta asukkai­ta saa asut­taa kanikoppei­hin. Suomes­sakaan ei ole slum­me­ja, kos­ka infra toimii ja asuinalueet pide­tään kohta­laises­sa kun­nos­sa. Kehi­tys on ollut nopeaa kun vain noin 100 vuot­ta sit­ten esimerkik­si Kata­janok­ka oli slum­mi­aluet­ta, jos­sa ei ollut minkään­laista vesilähdet­tä, ei edes kaivoja. 

    Jos lähiöis­sä on jotain ongelmia, niin ei kuulem­ma ole„ kos­ka suo­ma­lainen jour­nal­isti on on tehnyt päivän tutustumismatkan.

  12. Posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio on ihan vain diskrim­i­naa­tio­ta. Ei siinä ole mitään posi­ti­ivista, että ihmisiä kohdel­laan eri taval­la ilman hei­dän omaa syytään. Annetaan vähem­män resursse­ja toisille tai nos­te­taan toisia pois “slum­mista” ja jätetään toiset sinne kouluk­iusat­taviksi kun hei­dän van­hempansa eivät ole tarpeek­si mamu­ja tai riit­tävän homo­ja, vaik­ka ovatkin sopi­van köy­hiä asumaan slummissa.

  13. Helsin­gin Etelä-Malminkar­tano on väljästi rakennettu,kerrostalot ovat yleen­sä vain 3 — 4 ker­roksisia, on paljon rivitaloja,puistoja ja ennen kaikkea junal­la pääsee keskus­taan var­tis­sa ruuh­ka-aikanakin. Silti asun­to­ja täältä eivät nuoret per­heet ostaa (neljöhin­ta mata­la, noin 2200€),koska “tääl­lä on liika vuokra-asun­to­ja jois­sa asuu sosi­aaliluukun asi­akkai­ta”. Se kuulem­ma vaikut­taa koulun opetuk­sen tasoon.Slummiutuminen siis ei ole riip­pu­vainen vuokrat­alo­jen koos­ta tai niiden määrästä, vaan suhdelu­vus­ta: syr­jäy­tyneet Kelan asiakkaat/“normaali” väestö.
    Sosi­olo­gin tehtävä olisi löytää luku jota ei saisi ylit­tää ja sen mukaan pitäisi suun­nitel­la lähiöi­den asumismuotoja.
    Malminkar­tanos­sa suuris­sa mukavis­sa riv­i­ta­lo-omis­tusasun­nois­sa asuu siis pakos­ta van­hem­mat pariskunnat,joiden lapset ovat kas­va­neet aikuisik­si ja ovat jo maailmalla.Heidän riv­i­taloa­sun­to­ja ei halu­ta ostaa.Sääli lap­siper­hei­ta jot­ka osta­vat asun­to­jaan kaksin‑,kolminkertaisilla hin­noil­la alueil­ta jois­sa vain Kelan asi­akkaiden ja pako­lais­ten määrä on pienem­pi kuin muis­sa kaupunginosissa.

  14. Sosi­aa­li­nen sekoit­tumi­nen on kau­nis aja­tus, jos­ta tosi­aan olisi syytä saa­da kun­non tutkimus­tu­lok­sia. Jos olen ymmärtänyt perustelun oikein, niin siinä kuvitel­laan, että hyvil­lä alueil­la on jotakin taikahiekkaa, joka ihmeel­lis­es­ti luo hyvän alueen. 

    Hyväo­saiset ovat hyväo­saisia, kos­ka heil­lä onni naut­tia tuo­ta taikahiekkaa. Jos köy­hä pääsee hyvälle alueelle, niin taikahiek­ka muut­taa hänetkin hyväo­saisek­si. Vas­taavasti jos hyväl­lä alueel­la asu­va muut­taa huonom­malle alueelle, niin hänestäkin tulee huonom­pio­sainen. Ympäristö muo­vaa ihmisen?

  15. Isabel­la:
    Helsin­gin Etelä-Malminkar­tano on väljästi rakennettu,kerrostalot ovat yleen­sä vain 3 – 4 ker­roksisia, on paljon rivitaloja,puistoja ja ennen kaikkea junal­la pääsee keskus­taan var­tis­sa ruuh­ka-aikanakin. Silti asun­to­ja täältä eivät nuoret per­heet ostaa (neljöhin­ta mata­la, noin 2200€),koska “tääl­lä on liika vuokra-asun­to­ja jois­sa asuu sosi­aaliluukun asi­akkai­ta”. Se kuulem­ma vaikut­taa koulun opetuk­sen tasoon.Slummiutuminen siis ei ole riip­pu­vainen vuokrat­alo­jen koos­ta tai niiden määrästä, vaan suhdelu­vus­ta: syr­jäy­tyneet Kelan asiakkaat/”normaali” väestö.
    Sosi­olo­gin tehtävä olisi löytää luku jota ei saisi ylit­tää ja sen mukaan pitäisi suun­nitel­la lähiöi­den asumismuotoja.
    Malminkar­tanos­sa suuris­sa mukavis­sa riv­i­ta­lo-omis­tusasun­nois­sa asuu siis pakos­ta van­hem­mat pariskunnat,joiden lapset ovat kas­va­neet aikuisik­si ja ovat jo maailmalla.Heidän riv­i­taloa­sun­to­ja ei halu­ta ostaa.Sääli lap­siper­hei­ta jot­ka osta­vat asun­to­jaan kaksin‑,kolminkertaisilla hin­noil­la alueil­ta jois­sa vain Kelan asi­akkaiden ja pako­lais­ten määrä on pienem­pi kuin muis­sa kaupunginosissa.

    Tilas­tot jois­sa näkyy sosi­aal­isil­la tuel­la elävien osuus/kaupunginosa pitäisi julis­taa salaisiksi.

    1. Malminkar­tanos­sa saadaan kiit­tää demare­i­ta, jot­ka halu­si­vat aikanaan nos­taa Ara-osu­u­den uusis­sä lähiöis­sä 60 prosenttiin.

  16. R.Silfverberg: Tilas­tot jois­sa näkyy sosi­aal­isil­la tuel­la elävien osuus/kaupunginosa pitäisi julis­taa salaisiksi. 

    Ei auta, sil­lä saman asian voi hel­posti selvit­tää vaikka­pa tutki­mal­la kun­tavaalien äänestys­tu­lok­sia. Alueet jois­sa vasem­mis­toli­itol­la on korkein kan­na­tus, ovat niitä joi­ta kan­nat­taa vält­tää ruton lailla.

    Tämä on mielestäni kaikkein nopein tapa han­kkia minkä tahansa kaupun­gin tiedot hyvistä ja huonoista alueista. Ei tarvitse kysyä keneltäkään, äänestys­ti­las­to jakaa alueet pet­tämät­tömästi jyvi­in ja akanoihin.

    (jos esimerkik­si hark­it­see muut­tamista tun­tem­at­tomaan kaupunki­in, niin tuos­ta voi aloittaa)

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Malminkar­tanos­sa saadaan kiit­tää demare­i­ta, jot­ka halu­si­vat aikanaan nos­taa Ara-osu­u­den uusis­sä lähiöis­sä 60 prosenttiin.

    Eli demar­it aiheut­ti­vat Malminkar­tanon ja kokkari Heikko­nen Itä-Helsin­gin vinoutuneen asun­to- ja asukasrakenteen?

    Tietääk­seni kum­mal­lakaan ei koskaan ole ollut enem­mistöä Helsin­gin val­tu­us­tossa. Vai tekivätkö he tyyp­il­lisen poli­it­tisen ja siten epäon­nis­tuneen lehmänkau­pan ja “jakoi­vat” nämä alueet toisilleen?

    Las­ten koulut­ta­mi­nen ei kor­jaa hei­dän koti­olo­jaan. Sinäl­lään koulu­tus on oikea toimen­pide lap­sille, mut­ta ne kotona makoil­e­vat ja usein päi­hdeon­gel­maiset van­hem­mat täy­tyy myös saat­taa kun­non kansalaisiksi. 

    Vastik­keet­toman rahan jakami­nen täy­tyy lopet­taa, mukaan luet­tuna puoli-ilmaiset asun­not ja/tai run­saat asum­istuet. Esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­si­in kytket­tävä työn­teko- tai muu akti­ivi­su­usvelvoite joka palaut­taa työkun­non. Enem­män yksilön vas­tu­u­ta, vähem­män huole­htivia sosi­aal­i­tant­to­ja. Enem­män kep­piä, porkkanoi­hin on otet­tu jo liikaa velkaa ja rahat on ollut lop­pu jo koh­ta 10 vuotta.

  18. Sylt­ty: Ei auta, sil­lä saman asian voi hel­posti selvit­tää vaikka­pa tutki­mal­la kun­tavaalien äänestys­tu­lok­sia. Alueet jois­sa vasem­mis­toli­itol­la on korkein kan­na­tus, ovat niitä joi­ta kan­nat­taa vält­tää ruton lailla.

    Hesari ja muut isot lehdet julkai­se­vat jatku­vasti tilas­to­ja ja barome­tre­ja kauop­ungi­nosien eri asukkaiden keskimääräi­sistä tuloista ja etni­sistä taus­toista jne, ja jako on karkeasti postinu­meroalueit­tain. Täl­lais­ten tilas­to­jen julka­isu pitäisi kieltää. 

    Äänestyskäyt­täy­tymis­es­tä huono-osaisu­ud­es­ta juoru­aa lähin­nä vain äänestämät­tömyys. Jos ihmiset ylipään­sä äänestää on se merk­ki että menee taloudel­lis­es­ti ainakin kohta­lais­es­ti. Se että kelpu­ut­taako naa­purik­si vain kokoomus­laisia tai vihre­itä tai RKP:läisiä on sit­ten vähän sivuasia.

    1. Aika huonoa strate­gia on, jos epämiel­lyt­tävistä asioista halu­aa eroon sil­lä, että niistä ker­tomi­nen kiel­letään. Se ei onnis­tu jo sik­sikin, että huhu­ja ei voi kieltää ja ne ovat usein todel­lisu­ut­ta pahempia.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratkaisun nimi on pos­i­tivi­nen diskrim­i­naa­tio. Kun­non­l­la lisää resursse­ja koululle.

    Koulu­tuk­sen merk­i­tys on vähen­tynyt , aka­teem­i­nenkaan koulu­tus ei auta ellei pääse työn­syr­jään kiin­ni jo nuorena.

    Iän myötä koulu­tuk­sen merk­i­tys vähe­nee edelleen ja syr­jäy­tymis­ris­ki on 55-vuo­ti­aal­la aka­teemisel­la jo läh­es yhtä suuri kuin kouluttamattomalla

    Jos opiskelee nyky­op­pi­en mukaan valmi­ik­si eikä tee töitä opiskelun aikana on melko var­masti syr­jäy­tynyt .Tai van­hem­mil­la pitää olla rahaa ja asemaa.

    Työelämän osaami­nen on osa ammat­ti­taitoa ja se pitää omak­sua jo nuorena.Ennen men­ti­in töi­hin 14–15-vuotiaana ja kun työ­paikko­ja ehti olla mon­ta niin käsi­tys työelämästä oli kat­ta­va jo vähän päälle 20-vuotiaana

    Nyt viral­lisen dog­min mukaan työelämään siir­ry­tään 20–30-vuotiaana

    Koulu­tuk­seen sat­saami­nenkin on vähän niin ja näin, koulu­tuskin on periy­tyvää ja monis­sa ammateis­sa enem­mänkin sään­tö kuin poikkeus

    Kun jo lapse­na omak­su­taan tietyn ammatin työkult­tuuri niin se ohjaa nuor­ta ammat­in­valin­nas­sa enem­män kuin koulu kyke­nee vaikuttamaan

    Koulu­tuk­sen vaiku­tus on lop­pu­jen lopuk­si vähäi­nen, eniten vaikut­taa men­estyk­seen ja val­in­toi­hin koti ja eri­tyis­es­ti äiti.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika huonoa strate­gia on, jos epämiel­lyt­tävistä asioista halu­aa eroon sil­lä, että niistä ker­tomi­nen kiel­letään. Se ei onnis­tu jo sik­sikin, että huhu­ja ei voi kieltää ja ne ovat usein todel­lisu­ut­ta pahempia.

    Samaa mieltä. Itä­naa­puris­sa edelleenkin tätä har­joite­taan ja aika huonol­la men­estyk­sel­lä. Neukkuaikana tämä oli ihan oma taiteenlajinsa. 

    Itse asi­as­sa Suomes­sa ollaan liian hel­lämielisiä totu­u­den ker­tomises­sa. Peruste kai on se ettei kenellekään tulisi paha mieli. Täl­lainen pehmoilu johtaa velt­tou­tu­miseen, häl­lä väliä asen­teeseen ja ongelmien lakaisu­un maton alle. Esim. julkisen sek­torin epä­tas­apain­on 10-vuoti­nen roskakasa siel­lä maton alla on sen ver­ran iso, että mat­to lei­juu ilmas­sa. Jälkeläisemme sen sieltä löytävät ja joutu­vat siivoamaan.

    Ongelmien kor­jaamisen täy­tyy alkaa tosi­a­sioiden tunnustamisesta.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika huonoa strate­gia on, jos epämiel­lyt­tävistä asioista halu­aa eroon sil­lä, että niistä ker­tomi­nen kiel­letään. Se ei onnis­tu jo sik­sikin, että huhu­ja ei voi kieltää ja ne ovat usein todel­lisu­ut­ta pahempia. 

    No ei kiel­letä sit­ten, mut­ta val­ta­me­di­an pitäisi pysyä tuol­laisen “tunkio­jour­nal­is­min” ulkop­uolel­la. Moni kun­nolli­nen työssäkäyvä ihmi­nen on ostanut pahaa aav­is­ta­mat­ta asun­non alueelta joka vähitellen muut­tuu slum­mik­si, onko se kiva kun val­takun­nan pääle­hden keski­aukea­mal­la omat kotiko­rt­telit on vär­jät­ty tum­man­punaisik­si tai pikimustiksi?

  22. Liian van­ha: Jos opiskelee nyky­op­pi­en mukaan valmi­ik­si eikä tee töitä opiskelun aikana on melko var­masti syrjäytynyt .

    Tuol­lainen näkökan­ta edel­lyt­tää aika vah­vaa uskoa ratio­naaliseen ajat­telu­un ja ennen kaikkea halukku­u­teen yrit­tää kor­va­ta intu­itio ratio­naalisel­la ajat­telul­la. Syr­jäy­tymisen syyt ovat varsi­nainen matop­urk­ki kun sitä läh­tee syvem­mälti tutki­maan, esimerkiksi:

    In sum, our find­ings sug­gest that the use of race-relat­ed phe­no­typ­ic fea­tures (such as skin tone) is a key com­po­nent to fur­ther­ing our under­stand­ing of the neur­al mech­a­nism under­ly­ing social per­cep­tion and its con­se­quences. Our data sug­gest that Afro­cen­tric fea­tures may be enough to pro­duce an auto­mat­ic, neg­a­tive affec­tive response toward indi­vid­u­als pos­sess­ing this phe­no­type, regard­less of their racial cat­e­go­ry. [Lähde]

    Ja tämä on vas­ta pin­nan raa­put­telua. Ole­tan että kaiken­laista jän­nää tul­laan vielä löytämään kun ryhdytään mit­taa­maan syr­jäy­tynei­den aiheut­tamia reak­tioi­ta suo­raa aivoista.

    En olisi häm­mästynyt jos löy­det­täisi­in paljonkin evi­denssiä sen puoles­ta ettei ihmi­nen juurikaan voi vaikut­taa siihen miten hänet koetaan so. mitkä ovat hänen lähtöko­htansa sosi­aalises­sa hier­arki­as­sa. Tämä taas puhuisi posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion puolesta.

  23. Liian van­ha: Työelämän osaami­nen on osa ammat­ti­taitoa ja se pitää omak­sua jo nuorena.

    Höpö höpö. Riit­tää että on asenne kunnossa.

  24. Sylt­ty: Ei auta, sil­lä saman asian voi hel­posti selvit­tää vaikka­pa tutki­mal­la kun­tavaalien äänestys­tu­lok­sia. Alueet jois­sa vasem­mis­toli­itol­la on korkein kan­na­tus, ovat niitä joi­ta kan­nat­taa vält­tää ruton lailla.

    Tämä on mielestäni kaikkein nopein tapa han­kkia minkä tahansa kaupun­gin tiedot hyvistä ja huonoista alueista. Ei tarvitse kysyä keneltäkään, äänestys­ti­las­to jakaa alueet pet­tämät­tömästi jyvi­in ja akanoihin.

    (jos esimerkik­si hark­it­see muut­tamista tun­tem­at­tomaan kaupunki­in, niin tuos­ta voi aloittaa) 

    Itse asuin aiem­min Kallios­sa, jos­sa Vasem­mis­toli­iton kan­na­tus lie­nee kohta­laista. Nykyään asun Kulosaa­res­sa, jos­sa ain­oa vaaleis­sa ääniä saa­va puolue lie­nee Kokoomus. Olen hyvin toden­näköis­es­ti pian muut­ta­mas­sa takaisin Kallioon, kos­ka pidin siitä enemmän.

  25. Sylt­ty: Höpö höpö. Riit­tää että on asenne kunnossa.

    Tuol­la asen­teel­la pää­tyy hyväk­sikäyte­tyk­si ja huijatuksi.

  26. Ratkai­sevin vai­he nuoren lop­puelämän kannal­ta on 15–25 ikävuotta.Tuolloin 15-vuo­ti­aana nuori alkaa hakea paikkaansa yhteiskun­nas­sa ja 25-vuo­ti­aana se on useim­mille selvinnyt

    Se nuores­ta tulee on use­asti sat­tumien sum­ma, har­va tietää 15–20-vuotiaana mikä halu­aa olla isona. Sen vuok­si onkin kohtu­u­ton­ta pistään­uori tekemään lop­ullisa val­in­to­ja liian nuore­na tai ainakin pitää tar­jo­ta tie vai­h­tee suuntaa.
    Suun­nan vai­h­dot pyritään estämään tai ainakin hankaloittamaan

    Suun­nan val­in­ta on sit­ten mon­imutkainen pros­es­si. Koti ja kaver­it ovat se tärkeim­mät vaikut­ta­jat, mut­ta aina löy­tyy oman tien kulk­i­joi­ta, jot­ka lähtevät muuhun suun­taan kuin sosi­aa­li­nen ympäristö antaa olettaa

    Oman tien kulk­i­joiden etu on, että he ovat itsenäisem­piä ja kykenevät luo­maan uut­ta ja toisen­laista kuin sosi­aaliym­päristöön­sä juuttuneet

  27. Kauko:
    Sosi­aa­li­nen sekoit­tumi­nen on kau­nis aja­tus, jos­ta tosi­aan olisi syytä saa­da kun­non tutkimustuloksia.Jos olen ymmärtänyt perustelun oikein, niin siinä kuvitel­laan, että hyvil­lä alueil­la on jotakin taikahiekkaa, joka ihmeel­lis­es­ti luo hyvän alueen.

    Hyväo­saiset ovat hyväo­saisia, kos­ka heil­lä onni naut­tia tuo­ta taikahiekkaa.Jos köy­hä pääsee hyvälle alueelle, niin taikahiek­ka muut­taa hänetkin hyväosaiseksi.Vastaavasti jos hyväl­lä alueel­la asu­va muut­taa huonom­malle alueelle, niin hänestäkin tulee huonom­pio­sainen. Ympäristö muo­vaa ihmisen?

    Ei, tästä ei ole mis­sään tapauk­ses­sa kyse. Asuinalue ei vaiku­ta men­estyk­seen. Sen sijaan esimerkik­si tietyn koulun tai ker­rostalon hyväo­saiset toimi­vat hyv­inä var­ti­joina, jot­ka puut­tuvat peli­in, jos kyseisessä koulus­sa tai ker­rostalos­sa alkaa tapah­tua jotakin kum­mallista tai tiet­tyä tasoa ei pide­tä yllä.

  28. Ex-kalli­o­lainen: Itse asuin aiem­min Kallios­sa, jos­sa Vasem­mis­toli­iton kan­na­tus lie­nee kohta­laista. Nykyään asun Kulosaa­res­sa, jos­sa ain­oa vaaleis­sa ääniä saa­va puolue lie­nee Kokoomus. Olen hyvin toden­näköis­es­ti pian muut­ta­mas­sa takaisin Kallioon, kos­ka pidin siitä enemmän.

    Kallio ja muu­ta­ma muu kaupungi­nosa koil­lises­sa kan­takaupungis­sa on poikkeustapauk­sia, sil­lä asukkail­la on kuitenkin usein hyvin sosi­aal­ista pääomaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.