Kaupunkirakentamisen aika (36) Toimistoja asunnoiksi

Helsingis­sä on kova paine muut­taa toimis­to­ja asun­nok­si. Jos se olisi ilmoi­tus­lu­on­toinen asia, var­maankin noin miljoona neliötä toimis­to­ja joko remon­toitaisi­in asun­noik­si tai puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in asun­noik­si. Näin saataisi­in asun­to­ja 25 000 helsinkiläiselle.

Kaupun­ki on suh­tau­tunut nihkeästi näi­hin niin san­ot­tui­hin konversioihin.

Jos tont­ti tuot­taa parem­min asun­toina kuin toimis­toina, eikö sen sil­loin pitäisi suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta kun­nioit­taen pää­tyä asumiseen? Virkami­esten vas­taus on, että jos tuo­ta peri­aatet­ta nou­datet­taisi­in, kaik­ki menisi asumiseen, mut­ta myös työ­paikko­ja tarvitaan.

Se, että asumis­es­ta mak­se­taan enem­män kuin toimis­toista, johtuu tietysti siitä, että asun­noista on val­ta­va pula ja toimis­to­ja on tyhjil­lään läh­es kak­si miljoon­aa neliömetriä.

Helsin­gin keskus­ta olisi aika tyl­sä pelkkänä nukku­malähiönä, mut­ta melko paljon voisi toimis­to­ja – entisiä piilokont­tor­e­i­ta – muut­taa asun­noik­si, kos­ka eri­tyis­es­ti Etelä-Helsin­ki on hyvin halut­tua asuinaluetta.

Bule­vardin eteläpuolel­la voisi hyvin sal­lia kaikkien ylimpi­en ker­rosten toim­i­tilo­jen muut­tamisen asuinkäyt­töön, jos kiin­teistön omis­ta­ja niin halu­aa. Toimis­to- ja liiketi­laa voisi jät­tää ensim­mäiseen tai ehkä toiseenkin ker­rokseen, kos­ka näyteikku­nat virk­istävät katuku­vaa ja kos­ka alueel­la on järkevää suosia pien­toimis­to­ja – työ­paikko­ja niille, jot­ka asu­vat alueel­la. Muual­ta pääkaupunkiseudul­ta kat­sot­tuna Etelä-Helsin­ki on aika vaikeasti saavutet­tavis­sa ole­va työpaikka-alueena.