Kantakaupungin alueella, esimerkiksi Töölössä, on edelleen voimassa ristiriita asukaspysäköintipaikkojen riittävyyden ja asuntotuotannon välillä.. Jos uusi rakennus tuo alueelle lisää asukkaita, se tuo sinne myös lisää asukaspysäköintitunnukseen oikeutettuja.
Tähän on kaksi ratkaisua.
Voitaisiin päättää, että uusissa asunoissa asuvat eivät ole oikeutettuja asukaspysäköintitunnukseen. Tätä voi pitää epätasa-arvoisena, mutta ei se niin epätasa-arvoista ole kuin se, että nämä pakotetaan rakentamaan erittäin kalliita autopaikkoja tontille, mitä velvollisuutta vanhoilla kiinteistöillä ei ole.
Toinen vaihtoehto olisi nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa. Kun sitä nostettiin kolmesta eurosta kuussa noin kahdeksaan euroon kuussa, asukaspysäköintitunnusten kysyntä väheni noin kolmella tuhannella. Hinnan nousu oli selvästi autoilijoiden edun mukaista, koska vapaan autopaikan sai paikan helpommin.
Pysäköintitunnuksen hintaa on nostettu tällä vuosikymmenellä lisää niin, että se on nyt 22 euroa kuussa eli 264 euroa vuodessa. Hinnannousu on vähentänyt liikkeellä olevien tunnusten määrää selvästi. Kantakaupungin eteläisissä osissa Pitkänsillan ja Taka-Töölön eteläpuolella asukaspysäköintipaikkoja on edelleen selvästi vähemmän kuin niiden käyttöön oikeuttavia tunnuksia, mutta ero on lieventynyt.
Pysäköintitunnusten hintaa pitäisi nostaa edelleen kunnes tasapaino saavutetaan. Koska kysynnän ja tarjonnan suhde on erilainen eri puolilla kaupunkia, myös hinnan pitäisi vaihdella. Onhan se jo nyt Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa alempi kuin muualla. Markkinatalouden mukainen ajattelu olisi järkevää tässäkin.
Kadunvarsipysäköinnin hinnan nousu tekisi tilaa kaupallisille pysäköintihalleille. Olisi kaikkien etu, että osa töölöläisautoilijoista siirtäisi autonsa sellaiseen. Kenenkään ei kuitenkaan kannata tehdä sitä, vaan toivoa, että muut tekevät näin niin kauan kun asukaspysäköinti on lähes ilmaista.