Kantakaupungin alueella, esimerkiksi Töölössä, on edelleen voimassa ristiriita asukaspysäköintipaikkojen riittävyyden ja asuntotuotannon välillä.. Jos uusi rakennus tuo alueelle lisää asukkaita, se tuo sinne myös lisää asukaspysäköintitunnukseen oikeutettuja.
Tähän on kaksi ratkaisua.
Voitaisiin päättää, että uusissa asunoissa asuvat eivät ole oikeutettuja asukaspysäköintitunnukseen. Tätä voi pitää epätasa-arvoisena, mutta ei se niin epätasa-arvoista ole kuin se, että nämä pakotetaan rakentamaan erittäin kalliita autopaikkoja tontille, mitä velvollisuutta vanhoilla kiinteistöillä ei ole.
Toinen vaihtoehto olisi nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa. Kun sitä nostettiin kolmesta eurosta kuussa noin kahdeksaan euroon kuussa, asukaspysäköintitunnusten kysyntä väheni noin kolmella tuhannella. Hinnan nousu oli selvästi autoilijoiden edun mukaista, koska vapaan autopaikan sai paikan helpommin.
Pysäköintitunnuksen hintaa on nostettu tällä vuosikymmenellä lisää niin, että se on nyt 22 euroa kuussa eli 264 euroa vuodessa. Hinnannousu on vähentänyt liikkeellä olevien tunnusten määrää selvästi. Kantakaupungin eteläisissä osissa Pitkänsillan ja Taka-Töölön eteläpuolella asukaspysäköintipaikkoja on edelleen selvästi vähemmän kuin niiden käyttöön oikeuttavia tunnuksia, mutta ero on lieventynyt.
Oheisessa kuvassa on myytyjen asukaspysäköintitunnusten määrä suhteessa asukaspysäköintipaikkojen määrään pysäköintivyöhykkeillä A–F. Paikkoja on edelleen vähemmän kuin niihin oikeuttavia tunnuksia, mutta tasapaino on selvästi parantunut. Kalliossa ja Etu-Töölössä ja siitä pohjoiseen tasapaino on jo nyt suunnilleen kunnossa. Osittain tasapainon paraneminen johtuu siitä, että helsinkiläiset omistavat autoja vähemmän kuin aiemmin, mutta pääosa on seurausta tunnuksen hinnan nostamisesta.
Pysäköintitunnusten hintaa pitäisi nostaa edelleen kunnes tasapaino saavutetaan. Koska kysynnän ja tarjonnan suhde on erilainen eri puolilla kaupunkia, myös hinnan pitäisi vaihdella. Onhan se jo nyt Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa alempi kuin muualla. Markkinatalouden mukainen ajattelu olisi järkevää tässäkin.
Kadunvarsipysäköinnin hinnan nousu tekisi tilaa kaupallisille pysäköintihalleille. Olisi kaikkien etu, että osa töölöläisautoilijoista siirtäisi autonsa sellaiseen. Kenenkään ei kuitenkaan kannata tehdä sitä, vaan toivoa, että muut tekevät näin niin kauan kun asukaspysäköinti on lähes ilmaista.
Onkohan hienosäätöön keskustassa hintaa eriyttämällä olla enää tarvetta? Alkaa mennä näpertelyn puolelle. Nythän kadunvarsilta ovat hinnankorotusten ansiosta jo melkein poistuneet ne kärryt, jotka eivät liikkuneet ollenkaan ja makasivat tuolla vain lähes ilmaisen hinnan takia.
Hinnankorotuksia voisi kyllä yhä jatkaa vähän matkaa. Niin hassunhalpa ap-tunnus yhä on, verrattuna nyt vaikka parkkiin talon alla olevasta hallista ostetulla omalla paikalla, josta saa lisäksi maksaa kalliimpaa kk-hintaa yhtiövastikkeena. Poistuisivat loputkin näistä liikkumattomista autoista.
Sen sijaan jonkinlaista ‘tasapainoa’ on turha yrittää hakea. Kadunvarsipaikkoja käyttävät asukkaat, firmojen tunnuksilla pysäköivät ynnä kaikenlaiset kävijät, kuka milloinkin. Tällä haavaa paikan tuntuu löytävän jo siedettävällä vaivalla lähes milloin vain.
Mahtaiskohan noissa käyrissä olla mukana myös yritystunnuksilla pysäköivien luvut? A on Kamppi ja C:ssä on mukana Kaartinkaupunki. Näissä on runsaasti yrityksiä. D on Katajanokka, vähän yrityksiä.
Jos ovat mukana, suhdeluku saa olla selvästi yli yhden, koska yksi paikka voi palvella kahta käyttäjää vuorotellen.
Töölönkään osalta tilanne ei ole ihan niin huono kuin suhdeluku näyttää: ilmaisia paikkoja on vielä ympäristössä (kartta), vaikka Mäntymäen kentältä niitä poistettiin.
Tässä on sellainen (väärä) oletus, että kaupungissa asuvat käyttäisivät autoaan työmatkoihinsa. Eivät välttämättä käytä. Itse en käytä. Naapureistani moni ei käytä. Autohalli on tyhjä lähinnä viikonloppuisin.