Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017

Käskyn­halti­jantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle. Viereisen omakoti­talon asukkaat eivät halua ker­rostaloa tut­tua maise­maansa pilaa­maan. Siinä on toises­sa baakakupis­sa aika suuren ihmis­määrän asun­not. Jotain ton­tille ajo-ongelmi­akin on. Siitä tiedämme, kun Rauta­va on tavan­nut heitä. Kun tehdään Raide­jok­eri, raken­netaan myös lisää asuntoja.

Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on ongel­mana, että Nor­rtäl­jen­tiel­lä ratik­ka kul­kee auto­jen seassa ja lisäk­si siinä on tien vierel­lä pysäköin­tipaikko­ja. Ne ovat sen ver­ran syr­jässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahin­gos­sa, mut­ta tumpeloi­va taskupysäköi­jä voi tietysti häir­itä ratikkaa pidem­päänkin – puhu­mat­takaan niistä, jot­ka jäävät kiskoille odot­ta­maan mah­dol­lis­es­ti vapau­tu­vaa pysäköin­tipaikkaa. Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.

Jätkäsaaren Pana­ma­ran­nan asemakaavaehdotus

Pekka Kor­pisen suuri visio town­house-kort­teleista Jätkäsaaren kär­jessä ottaa taas taka-askeleen. Osa niistä muute­taan vai­htel­e­vanko­rkuisik­si ker­rostaloik­si. Kor­pinen on asunut maan­paos­sa Roomas­sa jo niin kaun, että voisiko noin yleis­es­ti tode­ta, että näille town­hou­se­ille ei ole sel­l­aista kysyn­tää, ettei kyse olisi yhden ökya­sum­is­muodon sub­ve­toimis­es­ta, kos­ka muus­sa käytössä ton­teista mak­set­taisi­in enemmän.

Tästä kaavas­ta saamme täl­lä ker­taa syyt­tää Tuo­mas Rantas­ta, sil­lä kaavoituk­seen on lähdet­ty hänen esit­tämän­sä pon­nen perus­teel­la. Pon­nes­sa esitet­ti­in alueelle suurem­paa rakennusoikeutta.

Asuin­raken­nu­soikeus nousee 2100 ker­rosneliöl­lä 12 500:aan. Kaava­muu­tos nos­taa aluete­hokku­u­den niukin naukin yli yhden. Tuuk­ka Saari­maa VATT:ssa saa var­maan paniikkikohtauksen.

Kuninkaan­tam­men lam­men­ran­nan asemakaava

Kaa­va oli meil­lä 6.9. 2016 ja pan­imme sen lausun­noille. Lausu­to­jen joh­dos­ta tehdään niin vähäisiä teknisiä tark­istuk­sia, ettei kaavaa tarvitse pan­na uud­estaan näyt­teille. Koti noin 950 asukkaalle.

Tästä tulee varsin ekologi­nen kaava:

Asuin­raken­nusten pääasialli­nen raken­nus­ma­te­ri­aali on puu. Raken­nusten tulee olla ener­giate­hokkai­ta ja myös tuot­taa uusi­u­tu­vaa ener­giaa. Kat­topin­nat tulee hyö­dyn­tää aurinkosähkön tuot­tamiseen ja/tai viherkat­toina. Hulevesiä viivytetään kort­telialueil­la ennen johtamista alueel­liseen hulevesijärjestelmään. 

Tässä muuten laa­jen­netaan keskus­puis­toa, kos­ka kaa­va-alueeseen liit­tyy viher­alue, joka rajau­tuu keskus­puis­toon. Moinen hempeämielisyys johtuu ilmais­es­ti vaikeasti raken­net­tavas­ta maaperästä.    

Meri-Rasti­lan tiivistyskaavaluonnos

Kos­ka kyse on vas­ta kaaval­u­on­nok­ses­ta, voimme päästää sen eteen­päin kehit­tämiskom­mentein. Asukaslu­vus­ta ei tarvitse tin­kiä, vaik­ka vih­ery­hteyk­sistä pidet­täisi­in parem­paa huol­ta. Tässä on hyvä tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa, kos­ka jos tässä onnis­tu­taan, siitä tulee esiku­va mon­elle muulle tiivistämiskaavalle. Itä-Helsingis­sä riit­tää tiivistettävää.

Minus­ta on myös aivan kun­ni­akas­ta käy­dä asukkaiden kanssa kaup­paa. Tiivistämisen vastapain­ok­si saat­te tänne jotain kivaa (ameni­ties).

Alueen suuri kysymys on Vuo­tien kat­ta­mi­nen use­am­mas­sa kohdas­sa. kos­ka nyt sil­lä on tolku­ton este­vaiku­tus. Jos Koivusaa­res­sa, mik­si ei täällä?

Itäisen saaris­ton asemakaavaehdotus

Tässä on yleinen etu yksi­tyisen edun kanssa vah­vasti vas­takkain ja sit­ten on vielä ELYn koskaan-et-muut­tua-saa ‑asenne, jon­ka seu­rauk­se­na koko saaris­to on jäämässä pahasti alikäyt­töisek­si. Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle. Kat­so­taan mitä muu­tosesi­tyk­siä sieltä on tulossa.

Minus­ta tarvit­taisi­in voimakas pon­nis­tus saaris­ton saamis­es­ta parem­min kaikkien helsinkiläis­ten ja myös matkailun käyt­töön, mut­ta ei sitä voi tehdä ase­makaa­va edel­lä. On siis kohtu­ullista hyväksyä tämä suun­nilleen näin ja joskus myöhem­min tehdä tähän matkailukäytön edel­lyt­tämiä muutoksia.

Rysäkarin matkailuyrit­täjä halusi Helsin­gin byrokra­ti­aa pakoon Espooseen. Kyl­lä siel­lä olisi sama ELY tul­lut vastaan.