Aluksi on vastaus 25 yleiskaavan yhteydessä tehtyyn ponteen. Teen niistä oman selostuksen, kunhan ehdin.
Hernesaaren yleiskaava
Pöydältä. Minun mielestäni tämä voisi mennä tällaisenaan. Lisää kaupunkia Helsinkiin ‑listalla oli esitetty varjosuunnitelmaa, jossa alueelle mahtuisi kaksinkertainen asukasmäärä. Tiivistettynä ja minun tulkitsemanani ja vähän lisäämänä Kaijansinkon vastaus tähän meni suunnilleen näin:
Varjosuunnitelmassa koko rakennusala oli laskettu asuntorakentamiseen, kun kaupunki sallii rakennusoikeuden yli 15 % muita tiloja (talopesulat, saunat , yhteistilat ym) Se ei näy rakennusoikeutena, mutta näkyy fyysisenä rakentamisena. Niinpä asukasta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k‑m2. (15 000 as -> 13 000 as)
Suunnitelmassa umpikorteleiden runkosyvyys oli 18 metriä, mikä on todella paljon ja tuottaa epätarkoituksenmukaista tilaa. (Tätä Kaijansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)
Jos runkosyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k‑m2.
Rakentamista oli kaavailtu nykyisen puiston päälle, jolloin puisto kaventuisi, mitä pitäisin sinänsä valitettavana. Toinen asia on, että puiston päälle rakentaminen olisi erittäin kallista, koska sitä pitäisi vakauttaa todella rankasti.
Edelleen länsi(lounais)reunalle oli kaavailtu asumista, kun Kaijansinkon suunnitelmassa siinä oli risteilyaluksia vastaan melumuurina toimistoja.
Saaren kärkeen kaupunki on haluton kaavoittamaan korkeata rakentamista johtuen maisemallisista syistä ja siitä syystä, että alue on Helsingin tuulisin.
Kun nämä tekijät otetaan huomioon, aika samoissa asukasmäärissä jo liikutaan.
Mutta yleiskaavassa ei päätetä rakennuskorkeuksista. Sekin kokouksessa mainittiin, että tällä pysäköintinormilla nyt ei vaan mahdu enempää, tai autoja joudutaan panemaan maan alle kahteen kerrokseen, mikä ei täyttömaalla ole aivan halpaa, koska maaperä ei pidä vettä.
Tähän asiaan varmaankin palataan asemakaavoituksen yhteydessä.
Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma
Tässä oli mielenkiintoisen laskelma, jonka mukaan ratikka on tuonne selvästi bussia edullisempi liikennemuoto. Kutonen alkaa kulkea Eiranrantaan jo runsaan vuoden kuluttua, mikä lisää Hernesaaren rannan suosiota helsinkiläisten keskuudessa.
Koivusaaren asemakaava
Suunnitelma on todella hieno, mutta siinä on ongelmana tolkuttomasti tila vievä moottoritieliittymä. Alue on edelleen valtion hallussa ja valtiolla on maaseudulle soveltuvat mitoitukset. Metron myötä bussikaistat poistuvat, joten voisi kuvitella, että riittäisi yksi kaista vähemmän, mutta ELY-keskus haluaa varmistaa, että tulevaisuudessa mahdollisesti kasvava autoliikenne mahtuu tielle. Heille ei auta sanoa, että tulevaisuudessakaan kasvava autoliikenne ei pääse Helsingin katuverkkoon.
Pitänee harkita palautusta. Se kyllä lykkää hanketta vuosilla, mutta jos lopulta kuitenkin päädytään toisenlaiseen risteykseen, on siinä välissä haaskattu rahaa paljon ja tehty vähän epäoptimaalinen suunnitelma.
Virasto esittelyvideon suunnitelmasta näkee tästä.
Sörnäistenrannan ja Hakaniemenrannan asemakaava
Hakaniemen rumilussilta puretaan, uusi silta rakennetaan matalana sen länsipuolelle ja Sörnäisten rantatietä pannaan vähän mutkalle. Näin vapautuu maata 3 500 asukkaalle. Uusi hotellikin tulee Hakaniementorin viereen rannalle.
Tämä on iso päätös, jota täytyy varmaankin vähän aikaa ihmetellä. Harvoin osa kantakaupungista kokee näin suuren muutoksen. Merihaka nivotaan osaksi kaupunkia, kun se nyt on siellä jossain liikennekaaoksen ja Hakaniemen sillan muodostaman rumuuden eristämänä.
Todettakoon kaksi asiaa. Ilmasto0nmuutokseen varaudutaan tässä hintaan 150 €/m2 eli parillakymmenellä miljoonalla eurolla (tulvat).
Tässä yhteydessä on otettava jokin kanta keskustatunneliin. Nyt sen varaus lisää alueen rakentamiskustannuksia huomattavasti, vaikka tunnelia ei koskaan rakennettaisi.
Tämä on kaupunkikuvan kannalta niin keskeistä aluetta, että tarvitaan arkkitehtikilpailu tai oikeastaan useampia. Ei riitä, että pidetään arkkitehtikilpailu yksittäisestä rakennuksesta, esimerkiksi hotellista. Kyse on katuympäristöstä.
Meri-Rastilan täydennyskaava
Aikanaan vuosaarelaiset tarjosivat Meri-Rastilan täydennyskaavaa vaihtoehdoksi rantapuistoon rakentamiselle. Nyt he ovat saamassa molemmat.
Alueen rakennusoikeus noin kolminkertaistuu, minkä seurauksena päästäänkin jo 0,5:n aluetehokkuuteen. Kuka sen 1990-luvun kaavan oikein teki!
Suunnitelma näyttää hyvältä, mutta siinä lienee joitain ongelmia viheryhteyksien osalta. Pysäköinti on ratkaistu pysäköintitaloilla ja osittain kansiratkaisuilla.
Asuinkerrosala lisääntyy 203 300 k‑m2. Jostain syystä tämän lasketaan tuovan lisäasukkaita vain 4 200, yleensä käytetyn 40k‑m2/asukas mukaan pitäisi tulla 5 000.
Vuotie muodostaa alueelle tolkuttoman railon, joka jakaa Vuosaaren pahasti kahtia. Bulevardisointi, niin kuin nyt tehdään Laajasalontien kohdalla, tekisi hyvää, mutta metro taitaa tehdä siitä hankalan asian.
Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet
Tämä asia palautettiin 6.9. 2016 yritysvaikutusten arvioinnin tekemiseksi. Arvio on nyt tehty. Johtopäätös on, että yritykset toisaalta kärsivät pysäköintipaikkojen vähyydestä mutta hyötyvät siitä tiiviistä kaupungista, jonka se mahdollistaa. Ohjeita ei ole arvioinnin vuoksi muutettu, mutta vyöhykkeiden rajoja on muutettu niin, että koko Pasilan yritysalue kuuluu vastedes alueeseen II (osa kuului ennen alueeseen I) ja koko Käpylän yritysalue alueeseen III. Vähän siis tulee pysäköintipaikkoja lisää.
= = =
Näissä kaavoissa on asuntoja yhteensä 20 000 ihmiselle. Niitä ei kuitenkaan ole oikein laskea yhteen, koska ne ovat eri vaiheissa olevia kaavoja, mutta osoittaa se, että Helsingissä tehdään urakalla töitä sen eteen, että asuntopula helpottaisi.