Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä on kysymys siitä, voiko toimistoja muuttaa asunnoiksi ja jos voi, missä, kuinka paljon ja millä ehdoin. Kaupunkisuunnitteluvirasto esitti varsin kielteistä suhtautumista konversioihin Helsingin kantakaupungissa, koska se on halutuin paikka työpaikoille ja koska tuottavuus on siellä maan suurinta. Me palautimme asian, koska vähän vapaamielisempi pitäisi olla.
Kaupunkisuunnittelulautakunnalla oli asiasta erittäin hyvä seminaari. Panen tähän joitakin omia ajatuksiani.
Arja Lehtonen Capella Property Oy:stä kertoi ennusteista, joiden mukaan asukasluvun kasvu (nostaa toimistoneliöiden määrää) ja toimistojen tiivistyminen (vähemmän neliöitä/työntekijä) kumoavat suunnilleen toisensa, joten koko kaupungin alueella toimistoneliöiden määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Kun uutta toimistoa – modernimpaa, paremmalla paikalla – kuitenkin rakennetaan noin 40 000 k‑m2/vuosi, tulee suunnilleen sama määrä toimistoja purkaa tai muuttaa asunnoiksi. Helsingin keskusta on kuitenkin koko seudun tasolla tavoitelluinta aluetta toimistoille.
Koko seudulla on toimistotilaa tyhjilleen selvästi yli miljoona kerrosneliötä, mikä vastaa 50 000 työpaikkaa tai 25 000 asukasta. Tyhjien toimistojen tuottamiseen on seudun kunnista erikoistunut lähinnä Espoo, mutta on niitä Helsingissäkin keskustan ulkopuolella.
Jossain siis kannattaa toimistoja muuttaa asunnoiksi, mutta missä.
Todettakoon, että Helsingin uudessa yleiskaavassa Teollisuuskadun alue on kaavailtu uudeksi, voimakkaaksi toimitila-alueeksi, johon mahtuu toimitilaa peräti puoli miljoonaa kerrosneliötä. Jos tämä toteutuu, poistuvaa toimitilaa tulee vain lisää.
Suosikki-kaupunkitutkijani Seppo Laakso kertoi miksi luovien alojen yritykset menestyvät parhaiten toistensa läheisyydessä. Ne oppivat toisiltaan lähinnä työpaikkaa vaihtavien vuoksi. Tämä yritysten välinen tiedonvaihto nostaa alueellista tuottavuutta. On erittäin tavallista vaihtaa työpaikkaa johonkin sellaiseen, joka on lähellä vanhaa työpaikkaa. Tämä tuskin on ainoa syy luovien alojen kasautumisetuihin, mutta mielenkiintoinen uusi näkökohta.
Se, että Helsingin keskustassa on korkean tuottavuuden työpaikkoja, on yhtä mielenkiintoinen havainto kuin se, että asuminen kantakaupungissa lisää ihmisen kulutusta. Kun toimitila on kallista, työn on oltava tuottavaa, koska muuten ei korkeita toimitilavuokria pystyttäisi maksamaan. Pätee myös keskustassa asuviin.