Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

Esit­telyssä on täl­lä ker­taa mie­lenki­in­toinen start­up, dia­beteshoidon seu­ran­tao­hjel­ma Dot­tli. Kyse on kän­nykkä- ja tietoko­neo­hjelmis­tos­ta, johon voi tal­let­taa omia ter­veysti­eto­jaan ja jakaa niitä halu­amien­sa henkilöi­den kanssa, joi­hin toiv­ot­tavasti kuu­luu myös hoita­va lääkäri. Se voi alen­taa dia­betek­sen hoidon kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi ja paran­taa hoito­tu­lok­sia. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten uusi teknolo­gia voi mullis­taa terveydenhuollon.

Dia­betes on tau­ti, jos­sa ihmi­nen ei saa riit­tävästi tai ollenkaan insuli­inia, tai jos­sa insuli­i­ni ei kun­nol­la tehoa. Insuli­inin tarkoi­tus on pitää veren­sok­eri kuris­sa siirtämäl­lä sok­e­ria ver­estä kudok­si­in lihas­solu­jen polt­toaineek­si. Ykköstyypin dia­betes johtuu siitä, että haima on lopet­tanut insuli­inin tuotan­non kokon­aan, mihin poti­las ennen kuoli. Suomes­sa tätä tyyp­piä on ehkä eniten maail­mas­sa. Maal­likkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun tode­taan, että tämäkin tau­ti on jonkin infek­tion aiheuttama.

Kakkostyypin dia­betek­ses­sa insuli­inia ei tule tarpeeseen näh­den riit­tävästi. Tarvet­ta lisää esimerkik­si keskivartalolihavuus.

Liian korkea veren­sok­eri on pitkän päälle vaar­al­lista. Se esimerkik­si tukkii hius­suo­nia ikävin seu­rauksin varpaille ja sisäe­limille. Keho kyl­lä kas­vat­taa uusia verisuo­nia tukkeu­tunei­den tilalle, mut­ta silmän poh­jas­sa ne taas voivat viedä näön.

Dia­betes vaatii jatku­vaa lääke­hoitoa ja seu­ran­taa. Veren­sok­eri pitäisi oppia pitämään mah­dol­lisim­man tasaise­na yhdis­tämäl­lä sopi­vasti ravin­non tarkkailua, liikun­taa ja lääkitystä.

Dot­tlin ohjel­mal­la voi merk­itä muis­ti­in veren­sok­e­ri­ar­von­sa ja jos on riit­tävän ahk­era, senkin, mitä päivän mit­taan panee suuhun­sa. Syömisen tal­let­ta­mi­nen ei ole aivan yksinker­taista, kos­ka pitäisi tietää, paljonko hiil­i­hy­draat­te­ja ravin­nos­sa on. Mut­ta se käy kyl­lä ilmi tuote­selosteista. Dia­beetikon on itse asi­as­sa hyvä joutua luke­maan niitä. Veren­sok­erin mit­taus­tu­losten yhdis­tämi­nen edeltäneeseen syömiseen ker­too paljon enem­män kuin pelkät yksit­täiset verensokerimittaukset.

Yleen­sä dia­betespoti­laat kut­su­taan tarkas­tuk­seen sään­nöl­lisin väli­a­join — tai ainakin pitäisi kut­sua. Käyn­nit ovat turhia niille, joiden asi­at ovat kun­nos­sa, ja käyn­tik­er­to­ja on aivan liian vähän niil­lä, joiden soker­i­tas­apain­os­sa on toivom­isen varaa. Jos poti­laat – tai merkit­tävä osa heistä – käyt­täisi tätä ohjel­maa, lääkärin puheille kut­sut­taisi­in ne, joiden kohdal­la tämä on tarpeen, eikä siinä aikail­taisi niin, että vau­ri­oi­ta ehtii syn­tyä. Säästy­isi paljon rahaa ja ter­veyt­tä. Lääkärin ei tarvit­sisi kaikkien päiväkir­jamerk­in­tö lukea. Ei liene han­kalaa löytää algo­rit­mi, joka hälyt­tää, jos asi­at eivät ole kunnossa.

Dia­betes­ta koske­valle tutkimuk­selle ohjel­man tuot­ta­man suuren tietomas­san luulisi ole­van kiintoisa.

Dia­betek­sen kus­tan­nuk­set suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle ovat viiden mil­jardin euron luokkaa. Sum­ma on nopeas­sa kasvus­sa. On ennustet­tu pahim­mil­laan jopa 12 mil­jar­di­en euron kus­tan­nuk­sia vuon­na 2024.

Tuos­sa oike­as­sa palkissa on main­os Dot­tlin osakean­nista. Innovestor kut­suu sitä myötäsi­joit­tamisek­si, kos­ka he investoi­vat markki­noimi­in­sa kohteisi­in myös itse. Yri­tys tavoit­telee suur­ta men­estys­tä maail­man­laa­juis­es­ti. Star­tu­pei­hin sijoit­ta­mi­nen on riskialtista, mut­ta hyödyl­lisem­pää ja mie­lenki­in­toisem­paa kuin rav­i­hevosten veikkaami­nen. Kaik­ki rav­i­hevoset eivät voita eivätkä kaik­ki star­tupit men­esty, mut­ta joskus ne taas men­estyvät val­ta­van hyvin.

Itse ohjel­man voi lada­ta itselleen Dot­tlin nimel­lä Applen ja Googlen sovel­lu­tuskaupoista ilmaisek­si. Yri­tyk­sen net­ti­sivut ovat tietysti osoit­teessa dottli.com