Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

Asun­to­jen hin­taerot ovat Helsingis­sä aivan tolkut­tomat ja kas­va­maan päin. Yllät­tävän paljon ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan osoit­teesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kak­sio­ta osta­va nuori pari joutuu mak­samaan asun­nos­ta Vallilas­sa selvästi yli 100 000 euroa enem­män kuin Itä-Helsingistä, luulisin mon­en pää­tyvän jos­sain vai­heessa Itä-Helsinkiin.

Kun asun­to­jen hin­nat nousi­vat pil­vi­in Kallios­sa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kään­tyivät nousu­un Vallilas­sa.  Nyt kun ne ovat nousseet pil­vi­in myös Vallilas­sa, jon­nekin tämän aal­lon pitää siirtyä.

Asun­to­jen korkeat hin­nat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merk­ki. Kohoa­va hin­ta osoit­taa alueen statuk­sen parane­mista ja houkut­tele­vu­u­den lisään­tymistä. Eri­tyisen huono merk­ki on, jos jol­lain alueel­la asun­to­jen hin­nat painu­vat kovin alas. Osoit­taa­han se, alue koetaan jol­lain tavoin ongelmalliseksi.

Näyt­täisi siltä, kuin viimeisen vuo­den aikana muu­tos olisi tart­tunut Helsin­ki 3:een, jos­sa kak­sioiden hin­nat ovat nousseet vuodessa peräti 9 %. Halu­an kuitenkin varoit­taa, ettei tämä tilas­to ole oikein laa­dit­tu hin­tain­dek­si, vaan tehty­jen kaup­po­jen keskiar­vo. Jos yht­enä vuon­na kaup­po­ja tehdään enem­män halvoil­la alueil­la ja seu­raa­vana vuon­na kalli­il­la alueil­la, mit­tari osoit­taa hin­to­jen nousua, vaik­ka ei pitäisi. Ei ruuan hin­nankaan rapor­toi­da nousseen, jos ihmiset siir­tyvät jauhe­li­has­ta sisäfileeseen.

Paikalliset ovat ker­toneet, että asun­to­jen hin­nat ovat Laa­jasa­los­sa kään­tyneet selvään nousu­un. Mitään viral­lista tilas­toa min­ul­la ei kuitenkaan ole tämän tuek­si, mut­ta uskon alueel­la asu­vien havain­toi­hin. Ratikkasil­ta keskus­taan ja voimakas uud­is­rak­en­t­a­mi­nen Laa­jasa­lon­tien bule­vardis­oin­nin myötä nos­taa toiveitä eloisam­mas­ta ja toimi­vam­mas­ta kaupunginosasta.

Minus­ta on selvää, että tulemme näkemään saman­laista kehi­tys­tä ainakin osas­sa Itä-Helsinkiä. Se alkaa asun­toa etsivistä nuorista. Itä-Helsin­ki ei ole kan­takaupunkia, mut­ta sieltä on eri­no­maiset yhtey­det. Kehi­tys­tä voi joudut­taa lisärak­en­tamisel­la. Juuri nyt on han­kkeil­la merkit­tävää täy­den­nys­rak­en­tamista Vuosaaren Meri-Rastilassa.

Asun­to­jen hin­taan vaikut­taa sijainti/etäisyys, naa­pu­rus­to ja koulu. Suomes­sa ei ole sel­l­aisia slum­me­ja, että naa­pu­rus­to muo­dostaisi merkit­tävän työn­tävän voiman. Naa­pu­rus­tos­ta johtuen keskilu­ok­ka val­taa kuitenkin  asuinaluei­ta kaupungi­nosa ker­ral­laan. Kun alueelle tulee merkit­tävästi nuo­ria omil­laan pär­jääviä kansalaisia, he vetävät mukanaan toisia samanlaisia.

Avarakat­seinen kaupunki­lainen sietää hyvin hie­man huono-osaisem­pia naa­pure­i­ta, mut­ta koulun suh­teen mon­et ovat valikoivampia. Lap­si­aan ei mielel­lään uhraa. Sik­si alueel­la, jos­sa oppi­laista suuri osa on jonkin­laisen eri­tyshuomion tarpeessa, pitäisi ope­tus­ryh­mien olla paljon pienem­piä ja koulu­avus­ta­jia olla paljon. Posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio on aivan avainase­mas­sa seg­re­gaa­tion torjunnassa.

Laa­jasa­loon nousukierre näyt­tää siis tart­tuneen. Ennus­tan, että seu­raa­vana tule­vat Hert­tonie­mi ja Roi­hu­vuori. Hert­toniemen tilan­net­ta paran­taa olen­nais­es­ti teol­lisu­usalueelle metroase­man tun­tu­maan kaavoite­tut asun­not 3 500 uudelle asukkaalle.

Myl­ly­puron tienoo tulee saa­maan merkit­tävän piristys­ruiskeen Metropo­lia ammat­tiko­rkeak­oulus­ta, jota seu­raa suuri raken­nusalan ammat­tik­oulu. Opiske­li­joille sovel­tuvia asun­to­ja pitäisi nyt kaavoit­taa sinne nopeasti. Nykynormeil­la autopaikatkaan eivät ole esteenä.

Riskinä tietysti on, että samanaikaises­ti, kun Itä-Helsin­ki keskimäärin alkaa keskilu­okkaistua, jotkut sen alueista köy­htyvät entisestään.

Ja huo­matkaa – kak­sioiden hin­take­hi­tys on kään­tynyt Helsin­ki 4:n alueelle nousu­un suh­teessa naa­purikun­ti­in ja kehyskun­ti­in. Se voi johtua indeksin virheel­lisyy­destä. Tai sit­ten se on merk­ki siitä, että Itä-Hel­sn­ki on kään­tymässä nousuun.

= = =

Jos Itä-Helsin­ki keskilu­okkaistuu, mihin joutu­vat sieltä vähä­varaiset? Kallios­ta ja Vallilas­ta he ovat joutuneet pois, kos­ka Kallio­ta ei ole voitu rak­en­taa lisää ja Vallilaakin vain vähän. Itä-Helsin­gin asun­tokan­taa voi lisätä vaik­ka sadan­tuhan­nen asukkaan ver­ran, joten nyky­isiä asukkai­ta ei vält­tämät­tä odota muut­to radan var­ren edullisi­in lähiöihin.