Tekoäly tulee, oletko valmis

Meneil­lään ole­va teknologi­nen mullis­tus pitäisi ottaa huomioon ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tioi­ta uud­is­tet­taes­sa. Uusi teknolo­gia van­has­sa organ­isaa­tioma­llis­sa voi merk­itä, ettei mikään oikeasti muu­tu eikä teknolo­gian tuo­mia mah­dol­lisuuk­sia sik­si pystytä käyt­tämään kun­nol­la hyväksi.

Lääkärin työnku­vaan vaikut­taa diag­noos­in­tekoon ja hoito-ohjeisi­in erikois­tunut tekoä­ly, joka – anteek­si nyt vain – tekee jo nyt vähem­män virheitä kuin lääkäri. Tekoä­ly oppii jokaises­ta tekemästään virheestä niin kuin var­maan lääkärikin, mut­ta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoä­ly oppii virheistä, tapah­tu­i­v­at ne mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Sik­si se on myös ihmistä paljon nopeampi uuden tiedon omaksuja.

Tekoä­lyn parhai­ta puo­lia on, että se voi kasvo­jaan menet­tämät­tä ilmoit­taa, että nyt en tiedä. Se voi myös halu­ta tehtäväk­si vielä yhden laboratoriokokeen. 

Provi­isoritut­ta­vani on joskus valit­tanut, että lääkärit tietävät aivan liian vähän lääkkeistä ja niiden sivu­vaiku­tuk­sista. Kohtu­ut­tomak­si lääkärin työ onkin tältä osin muut­tunut. Lääketi­eto laa­je­nee niin nopeasti, ettei sitä pysty kukaan seuraamaan. 

 Ei lääkemääräyk­siä kuitenkaan provi­isor­ei­den tehtäväk­si voi antaa, kos­ka heiltä taas puut­tuu lääkärin osaami­nen, eikä mihinkään moni­ammatil­lisi­in tiimei­hin ole varaa. Provi­isorin osaami­nen on vielä helpom­pi opet­taa tekoä­lylle kuin lääkärin osaami­nen, johon liit­tyy paljon kas­vokkain olemista. Tekoä­ly paran­taa lääketurvallisuutta.

= = = =

Nämä ohjel­mat tule­vat myös poti­laiden ulot­tuville. Tähän liit­tyy suuria ongelmia, joiden kanssa on vain elet­tävä.  Ilmais­palvelun tar­joa­jil­la eivät moti­iv­it ole aina puh­taat. Ohjel­mat saat­ta­vat suosia tietyn lääkey­htiön kallista lääket­tä ja sivu­ut­taa kil­pail­i­jan tar­joa­ma paljon halvem­pi hoito. Kus­tan­nuste­hokku­u­teen pyrkivistä suo­ma­lai­sista hoito­su­osi­tuk­sista ne tuskin paljon välit­tävät.  Tietokonet­taan räplän­nyt vaa­ti­va poti­las luo suuria painei­ta lääkärille.

= = =

Moni poti­las innos­tuu mit­taa­maan itse eri­laisia asioi­ta kehon­sa toimin­nas­ta. Alan yri­tyk­set panos­ta­vat tähän mah­dol­lisu­u­teen val­tavia sum­mia, joten se tulee var­masti.  Nokia esimerkik­si osti dig­i­taaliseen ter­vey­den­huoltoon erikois­tuneen yhtiön 170 miljoon­al­la eurol­la. Tämä kos­kee suur­ta osaa poti­laista lukumääräis­es­ti ajatellen, mut­ta pien­tä osaa ter­vey­den­huol­lon bud­jetista, sil­lä käyt­täjät ovat pääsään­töis­es­ti peruster­veitä.  Poti­laalle tämä tuot­taa enem­män aikasäästöjä kuin taloudel­lisia säästöjä koko jär­jestelmälle. Jos valin­nan­va­paus ja sitä myötä kil­pailu tulee peruster­vey­den­huoltoon, tämän mah­dol­lisu­u­den avaami­nen on tärkeä kilpailuvaltti.

= = =

Tekoä­ly tekee mah­dol­lisek­si siirtää paljon yleis­lääkärin työstä hoita­jille – eri­tyis­es­ti kos­ka tietokone pystyy tun­nus­ta­maan, että on epä­var­ma. Samoin se tekee mah­dol­lisek­si vähen­tää lähet­teitä erikois­lääkärille, kos­ka yleis­lääkärin on nopeam­paa ja halvem­paa kon­sul­toi­da tekoälyä. 

Ter­vey­den­huol­los­sa on hyvin tarkkara­jais­es­ti määrät­ty, mitä mikin ammat­tikun­ta saa tehdä. Alun perin on ajatel­tu poti­las­tur­val­lisu­ut­ta ja vas­tuukysymyk­siä, mut­ta on siinä myös oman joukon työ­markki­na-ase­man var­jelua. Teknolo­gian mullis­tus tekee nyky­i­sistä rajoista yhä epä­tarkoituk­sen­mukaisem­pia ja haaskaavampia.

Ter­vey­den­huol­lon kysyn­tä kas­vaa tule­vaisu­udessa val­tavasti. Osa tästä kasvus­ta johtuu väestön ikään­tymis­es­tä, mut­ta paljon suurem­pi osa yhä paran­tuneista hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sista. Ter­vey­den­huol­los­sa minkään ryh­män ei tarvitse pelätä työ­paikko­jen­sa puoles­ta. Kaikkien työnku­vaa pitäisi siirtää kohden vaa­ti­vampia töitä niin, että vähem­män vaa­ti­vat siir­tyvät vähem­män koulutetuille.

***

Kir­joi­tus on julka­istu Lääkärile­hdessä kolumnina.