Onko asioilla vain hyviä tai vain huonoja puolia?

Kir­joitin twit­teris­sä, että min­un on vaikea uskoa, että kau­pan auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen lisää kau­pan työl­lisyyt­tä pitkäl­lä aikavälil­lä, vaik­ka se aluk­si on sitä ehkä tehnytkin.
Hauskaa, että moni veti tästä johtopäätök­sen, että vas­tustin auki­oloaiko­jen vapaut­tamista ja rien­si vielä ker­tomaan, että kulut­ta­jan ase­ma kuitenkin para­nee, vaik­ka työ­paikko­ja ei synnykään.
Minä kir­joitin vain noista työ­paikoista. Kokon­aiskäsi­tyk­seni on, että auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on hyvä asia. Mik­si min­un pitäisi tämän lähtöko­hdan perus­teel­la uskoa, että se lisää työ­paikko­ja? Pitäisikö uskoa myös, että se tuo loma­laisille kau­ni­impia ilmo­ja? Miten keskustelu on näin hölmöä?
Mik­si en usko, että työ­paikko­ja tulee lisää?
En usko, että auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen lisää suo­ma­lais­ten syömistä. Sil­lä ei siis voi olet­taa ole­van vaiku­tus­ta päivit­täis­tavarakau­pan määrään kuin aivan mar­gin­aalis­es­ti. (Jos auki­oloa­jat ovat sopi­vampia, ruokaa ei tarvitse ostaa ker­ral­la niin paljon ja sitä ehkä menee vähem­män hävikki­in. Myyn­ti voi siis jopa vähentyä!)
Yleen­säkin ihmiset käyt­tävät tulon­sa. En jak­sa uskoa, että kaup­po­jen olem­i­nen öisin auki saisi ihmiset lisäämään rahankäyt­töä ja alen­taisi siis net­tosäästämistä (ja heiken­täisi vaihtotasetta!)
Auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on vienyt pie­niltä kaupoil­ta sen edun, että se sai­vat ain­oina olla auki mil­loin huvit­ti. Nyt kun hyper­mar­ket­ti­inkin pääsee sun­nun­taisin, paljon menee pikkukaup­po­ja nurin. Suurmyymälät ovat tehokkaampia kuin pienet. Sik­si tavaroiden jakelu tehos­tunee ja työvoimaa vapau­tuu kau­pan alal­ta mui­hin elinkeinoi­hin. Sil­lä voi lop­ul­ta olla myön­teinen vaiku­tus talouskasvu­un, mut­ta edelleenkään se ei siis lisää kau­pan työl­lisyyt­tä vaan heiken­tää sitä.
Voi tietysti olla, että työ­val­tais­ten pikkukaup­po­jen lah­taamisen tuo­ma säästö val­uu siihen, että suurmyymälöis­sä tavara myyn­ti ei kas­va auki­olo­tun­tien suh­teessa ja jakelu tosi­asi­as­sa muut­tuu tehot­tomam­mak­si – ja kulut­ta­jahin­nat nou­se­vat. Jos kaup­pa myy seit­semässä päivässä yhtä paljon kuin ennen kuudessa, sil­loin sen kan­nat­tavu­us heikke­nee – ja aivan oikein – työl­lisyys lisääntyy.
Mut­ta luulen, että kil­pailu pitää täl­laisen haaskauk­sen aisoissa.