Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kiinteistölautakunta tekivät seminaarimatkan Tukholmaan. Tukholmassa tutustuimme Tukholman kaupunkisuunnitteluun ja kaupungin kehittämiseen.
Yhteistä Helsingin kanssa oli paljon.
Tukholmaan kohdistuu suuri muuttopaine, joka on nostanut asuntojen hinnat pilviin.
(Aika vaarallinen jopa on tilanne, jossa korot ovat nollassa ja asuntolainaa ei tarvitse lyhentää, vaan riittää, että maksaa sen nollatasoisen koron, eli ei maksa mitään. Hirveää kuplaa kehitetään)
Tukholmassakin muutetaan moottoriteitä bulevardeiksi. Ruotsalaisittain epätyypillisesti tunnustivat kopioineensa idean Helsingistä.
Myös Tukholmassa suurin paine kohdistuu keskustaan, jonne kaikki haluaisivat asumaan. Kun keskustaan ei voi rakentaa lisää, Tukholmassa panostetaan kaupunkimaisiin alakeskuksiin. Tätä voi vähän kadehtia. Helsingissä potentiaaliset keskustat ovat naapurikunnissa, mutta ne eivät halua rakentaa alakeskuksia vaan lähiöitä ja kauppakeskuksia. Keskustalla tarkoitan siis sellaista, jossa on ruutukaava ja muistuttaa vaikkapa Hämeenlinnan keskustaa. Myönnettäköön, että Helsinkikin on rakentanut Itäkeskuksen, joka olisi voinut olla jotain aivan muuta.
Ongelmat ovat samanlaisia, mutta tapa ratkaista ne on aivan erilainen tai sanotaan erikokoinen.
Tukholma tähtää asukasluvun kasvattamista 14 000 asukkaalla vuodessa. Helsinki noin puoleen tästä. Tukholman seudulle aiotaan rakentaa vuosittain 36 000 asuntoa, eli yli kaksinkertaisesti yli sen mitä Helsingin seudulla.
Mutta sitten. Vuoteen 2021 mennessä on tarkoitus investoida raideliikenteeseen 10 miljardia euroa. [KORJATTU 26 MILJARDIA 10 MILJARDIKSI.] Moninkertaisesti sen, mihin me pystymme.
Pohjoismaiden suurkaupunkien kilpailussa Tukholma hakkaa Helsingin aivan lyttyyn! Ruotsissa panostetaan kaupungistumiseen!