Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.5.2016

Listal­la on vain kak­si asi­aa, mut­ta lau­takun­ta kokoon­tuu 1,5 tun­tia taval­lista aiem­min pitkän kok­ouk­sen joh­dos­ta. Pääai­heena on yleiskaavasem­i­naari, jos­sa yleiskaavae­si­tys­tä esitel­lään lau­takun­nalle etukäteen.

Poikkeamis­lu­pa­hake­mus Ratakatu 9:ssä

Pöy­dältä

Kiin­teistön omis­ta­ja halu­aa toimis­tot asun­to­hotel­lik­si. Viras­to vas­tus­taa, kos­ka raken­nuk­ses­sa on ollut on Alvar Aal­lon toimis­to, joka on myös raken­nuk­sen piirtänyt. Lisäk­si halu­taan suo­jel­la työ­paikko­ja ydinkeskustassa.

Minus­ta hake­muk­seen pitäisi suos­tua, kos­ka kuten edel­lisen kok­ouk­sen esit­te­lyn kohdal­la kir­joitin, Ratakatu ei ole hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä  ja kos­ka 1950-luvun toimis­toraken­nuk­set eivät sovel­lu nykyaikaisik­si toimis­toik­si. Toimis­torak­en­tamisen tilan­tarve on vähen­tymässä aivan olen­nais­es­ti. Ennen niiden mitoi­tus oli 30 neliötä/työntekijä, nyt alle 15 neliötä. Kop­pikont­torit omine huonei­neen eivät ole kysyt­tyjä, kos­ka kiin­teitä työpis­teitä ei enää ole. Monis­sa toimis­tois­sa tehdään osa ajas­ta etätyönä.

Kun pääkaupunkiseudul­ta joudu­taan toimis­toraken­nuk­sia pois­ta­maan sato­jen tuhan­sien ker­rosneliöi­den osalta, Helsin­gin virkami­esten kan­ta on ollut, että tapah­tukoon tämä  siel­lä, mis­sä niiden kysyn­tä on vähäisem­pää ja vuokrat matal­im­mat. Ei siis Helsin­gin keskustasta.

Vaik­ka Helsin­gin keskus­ta – jopa Ratakatu – on toimis­toille parem­paa aluet­ta kuin suurin osa Espoo­ta tai Van­taa­ta – ei tästä voi tehdä sitä johtopäätöstä, että pure­taan ensin ne Espoon ja Van­taan toimis­tot. Helsin­gin keskus­ta – eri­tyis­es­ti esimerkik­si Ratakatu – on myös hyvää aluet­ta asun­noille. Ratkaisun asumisen ja toimis­to­jen välil­lä pitää tapah­tua suh­teel­lisen edun nojalla.

Toinen peruste työ­paikko­jen suo­jelulle keskus­tas­sa on tilas­toti­eto, jon­ka mukaan työn tuot­tavu­us Helsin­gin keskus­tan alueel­la on selvästi korkeampi kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la. Tässä menee kausali­teet­ti ainakin osit­tain väärin päin. Kos­ka toimi­s­toneliöt ovat keskus­tas­sa kalli­ita, siel­lä ei voi olla muu­ta kujin hyvin tuot­tavaa toim­intaa. On tot­ta, että sijain­ti käveltävän keskus­tan alueel­la nos­taa tuot­tavu­ut­ta vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­vis­sa toimin­nois­sa, mut­ta suurin osa kor­re­laa­tios­ta tulee toisin päin.

Olisin ilah­tuneem­pi, jos talo muutet­taisi­in asun­noik­si, mut­ta myös kiin­teistön omis­ta­jan pitäisi sitä haluta.

Näistä ei kuitenkaan pitäisi päät­tää vain tapausko­htais­es­ti. Viras­ton tulisi laa­tia peri­aat­teet toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asun­noik­si. Ymmär­rän kyl­lä, että yleiskaavaosas­tol­la on juuri nyt muu­takin puuhasteltavaa.

Lausun­to Tuo­mas Rantasen ponnes­ta mer­en­täytöistä Hanasaaren alueella 

Hyväksy­tyssä pon­nes­saan Ranta­nen esit­tää, että Hanasaaren ja Suvi­lah­den väli­nen meri­alue täytetään, jol­loin saadaan kahdek­san hehtaaria halut­tua raken­nus­maa­ta. Viras­to suh­tau­tuu lausun­nos­saan asi­aan nihkeästi, kos­ka mak­saisi aika paljon ja menetet­täisi­in paljon edullisia ranta­tont­te­ja, kun rantavi­i­va lyhe­nee huomattavasti.

Viras­ton laskelmien mukaan täyt­tö­maalle saisi 120 000 k‑m² rak­en­tamista, eli asun­not 3 000 uudelle city-ihmiselle. Täyt­tämi­nen mak­saisi vähin­tään 900 €/k‑m², mikä ei ole kohtu­ut­toman paljon, mut­ta teknisiä han­kaluuk­sia tulee savisen poh­jan vuok­si. Helenin läm­pöpump­pu­voimalan purkuputken kanssakin tulee han­kaluuk­sia. Pieniä täyt­töjä voi viras­ton mukaan kuitenkin harkita.

Rantavi­i­va ei alueel­la ole luon­nolli­nen, vaan perus­tuu jo nyt merentäytöille.