Puoluekokouspuheeni geenimanipulaatiosta

Vihreän liiton jäsenosas­to Viite – tieteen ja teknolo­gian vihreät – oli tehnyt puoluekok­ousa­loit­teen puolueen kan­nan muut­tamisek­si geen­ite­knolo­giaan aloit­teessa halut­ti­in kan­nan perus­tu­van tieteel­lisi­in tutkimuk­si­in asen­tei­den sijas­ta. Kok­ous päät­ti, että asi­aa selvit­tämään asete­taan työryhmä.

Käytin asi­as­ta puheen­vuoron, joka on tässä vähän pidem­pänä kuin kok­ouk­ses­sa, jos­sa jouduin lyhen­tämään sitä kah­den min­uutin aikara­joituk­sen vuoksi.

Kan­natan aloitet­ta. Ei niin, että geen­ite­knolo­gian riskei­hin tulisi suh­tau­tu­va vähätellen vaan niin, että teknolo­giaa ei kat­e­goris­es­ti men­nä kieltämään elintarviketuotannossa.

Geen­ite­knolo­gian kieltämistä voi perustel­la monel­la taval­la. Joidenkin mielestä siihen, mil­laisik­si luo­ja lajit loi ei pidä ihmisen men­nä puut­tumaan. Tähän en osaa sanoa muu­ta kuin että pidän oikeam­pana tieteen käsi­tys­tä lajien syn­nys­tä. Jos tämä otet­taisi­in perus­teek­si, jou­tu­isimme kieltämään myös mon­et lääk­keet, joi­ta tuote­taan geen­itekni­ikan keinoin, esimerkik­si parhaat insuliinivalmisteet.

Pelko siitä, että geen­ite­knolo­gial­la voidaan tuot­taa ihmiselle vaar­al­lisia tuot­tei­ta. Luon­nos­sa on vaik­ka kuin­ka paljon myrkyl­lisiä kasve­ja, ja lisää voi syn­tyä myös per­in­teisin kasv­in­jalostuk­sen keinoin. Onhan kasv­in­jalostuk­sen yksi muo­to sat­un­nais­ten mutaa­tioiden aiheut­ta­mi­nen säteilyt­tämäl­lä. Näitä ei tes­ta­ta lainkaan niin huolel­lis­es­ti kuin geen­ite­knolo­gial­la syn­nytet­tyjä lajikkei­ta. Jos kiwi-hedelmä olisi geen­i­ma­nip­u­loin­nin tulos, se kiel­let­täisi­in, kos­ka se tuot­taa niin mon­elle aller­gisia reaktioita.

Geen­itekni­ikalla voidaan tuot­taa tuho­laisia kestäviä lajikkei­ta, mikä yleen­sä merk­it­see, että ne ovat jol­lain tavoin myrkyl­lisiä. Näi­den suh­teen kan­nat­taa olla hyvin varovainen. Niitä pitäisi tes­ta­ta raja­tuis­sa kokeis­sa pitkään ennen kau­pal­liseen käyt­töön ottamista – niin kuin pitää tuho­lais­myrkkyjäkin tes­ta­ta – tai pitäisi. Tämä ei kuitenkaan ole peruste kieltää kaikkia geen­ite­knolo­gial­la paran­nel­tu­ja kasveja.

Sel­l­aiset geen­i­ma­nip­u­laa­tiot, jot­ka oli­si­vat peri­aat­teessa toteutet­tavis­sa risteyt­tämäl­läkin, pitäisi nyt ainakin pan­naa samaan kat­e­go­ri­aan risteyt­tämäl­l­lä toteutet­tu­jen kanssa.

Kuvitelka­amme, että tulee perunasato­ja tuhoa­va tuho­lainen, jol­la vil­lipe­runa on vas­tus­tuskykyi­nen. Havaitaan, että pitäisi siirtää vil­lipe­runas­ta yksi geeni vil­jel­tyyn perunaan. Tämä voidaan tehdä risteyt­tämäl­lä myrkylli­nen vil­lipe­runa vil­je­ly­la­jik­keen kanssa, jol­loin mukana tulee sato­ja muitakin geene­jä. Lop­putu­lok­se­na on jälkeläisiä, joista osa on myrkyl­lisiä ja osal­la ei ole vas­tus­tuskykyä. Risteyt­tämäl­lä kym­meniä ker­to­ja takaisin ja taas takaisin päästää tulok­seen, jos­sa se yksi toiv­ot­tu geeni on siir­tynyt – tai ainakin riit­tävän lähelle sitä. Tämän voisi tehdä yksinkertaisemminkin.

Kun geen­i­ma­nip­u­loitu­jen lajikkei­den hyväksymi­nen on niin han­kalaa, on kek­sit­ty oikotie. Geen­ite­knolo­gian turvin tehdään kokeilu­ja ja kun hyvin toimi­va lajike on syn­tynyt, selvitetään, miten tähän samaan päästään per­in­teisen kasv­in­jalostuk­sen keinoin. Ase on hidas­ta ja kallista, mut­ta hallinnol­lis­es­ti yksinkertaisempaa.

Var­teenotet­ta­va ris­ki on lajikkei­den kir­jan yksipuolis­tu­mi­nen, jos luo­daan ylivoima­ni­nen geen­i­ma­nip­u­loitu tuote. Se sisältää suuren riskin, jos jostain ilmestyy tuho­lainen, joka pystyy tuo­hoa­maan tämän lajik­keen eikä van­ho­ja lajikkei­ta enää ole. Sama kos­kee kaikkea kasv­in­jalostus­ta. Geeni­pankeista opn pidet­tävä huolta.

Manip­u­loitu­jen lajikkei­den omis­tu­soikeu­teen liit­tyy ris­tiri­ito­ja, kos­ka vil­jeli­jät eivät saa tuot­taa siemenvil­jaa itse vaan joutu­va osta­maan vil­jeli­jät lajik­keen omis­ta­jal­ta joka ker­ran. Tämä ongel­ma ei koske kaikkea geen­i­ma­nip­u­loin­tia eikä se toisaal­ta rajoitu geen­i­ma­nip­u­loin­ti­in. Sama ongel­ma liit­tyy myös muin keinoin jalostet­tui­hin lajikkeisi­in. Peri­aat­teessa olisi hyvä, jos val­tiot yhdessä ostaisi­vat näitä patent­te­ja vapaik­si – niin kuin niiden pitäisi tehdä myös lääkepatenteille.

Kaikkea geen­i­ma­nip­u­loin­tia ei kos­ka ongel­ma patent­tien ole­mas­saolosta. A‑vitamiinia sisältävä kul­tainen riisi esimerkik­si on pienvil­jeli­jöille vapaa rojalteista.