Asunto-ohjelma kaupunkisuunnittelulautakunnassa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi lausun­non asumisen ja maankäytön ohjel­mas­ta. Tämä ei siis ole päätös. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. On sovit­tu, että ryh­mien väliset varsi­naiset neu­vot­te­lut käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Nyt siis vas­ta vähän verryteltiin.

Lau­takun­ta hyväksyi seu­raa­vat muutokset:

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
16 a/Lisäys:
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta tulisi edelleen nos­taa Helsinki­in kohdis­tuneen suuren asun­tokysyn­nän sekä asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien kohoamisen vuok­si. Vuo­den 2019 asun­to­tuotan­non tason tulisi olla vähin­tään 7 000 asun­toa. Vaik­ka tuotan­non väl­itön nos­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta, toimet tule­van asun­to­tuotan­non nopeut­tamisek­si tulisi käyn­nistää pikaises­ti. Suurem­pi kaa­vatuotan­to edel­lyt­tää kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton voimavaro­jen lisäämistä, jot­ta voidaan säi­lyt­tää kaavoituk­sen korkea laatu.

Demareil­la oli samaa tarkoit­ta­va mut­ta vähän eri taval­la muo­toil­tu ehdo­tus.  Min­un ehdo­tuk­seni voit­ti demarien ehdo­tuk­sen. Itse asia hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Tuotan­to­tavoit­teen nos­t­a­mi­nen on vähän niko­tut­tanut virkamiehiä, mut­ta niin paljon on asun­top­u­las­ta tul­lut jku­raa päälle – ja aiheesta – että jotain oli tehtävä.

Rauta­va Ris­to + Niira­nen Matti
UUSI KOHTA 42
AM-ohjel­ma tulisi päivit­tää tule­van val­tu­us­ton strate­giatyön yhteydessä.
Hyväksyt­ti­in äänin 7–1. Vas­taan Lovén. Minus­ta tämä on hyvä tavoite, kos­ka asun­to-ohjel­mas­sa on aika paljon muu­tostarpei­ta, jot­ka kuitenkin on niv­ot­ta­va val­tu­us­ton kokonaisstrategiaan.

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
21 f
Lau­takun­ta esit­tää, että paineeseen lisätä nopeasti pien­ten asun­to­jen määrää vas­tat­taisi­in suosi­mal­la per­hea­sun­to­jen kiin­tiössä sivua­sun­to­ja edel­lyt­täen, että ne pysyvät samal­la omis­ta­jal­la kuin pääa­sun­not. Näin per­hea­sun­toon muut­ta­va voisi pan­na sivua­sun­non vuokralle ja liit­tää sen takaisin pääa­sun­toon, kun on per­heen koon kas­vaes­sa tul­lut tarve suurem­malle asunnolle.

 

Lyhyt­näköis­es­ti ajatellen tarvit­taisi­in nopeasti pieniä asun­to­ja, mut­ta pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä iso­ja asun­to­ja on liian vähän. Tämä sivua­sun­toma­lli oli aiem­min toimi­va. Sitä voisi tul­la lisää. Hyväksyt­ti­in äänin 7–1. But­ler vas­taan, Lovén tyhjää.

 

Seu­raa­vat vas­tae­hdo­tuk­set lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti ilman äänestystä:

Vas­tae­hdo­tus 8
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina

Siel­lä, mis­sä pysäköin­ti­vaa­timuk­set uhkaa­vat kaavo­jen toteu­tu­mista tulee harki­ta vähäau­toisia ratkaisu­ja. Kos­ka noin puo­let helsinkiläi­sistä ruokakun­nista on autot­to­mia, ei ole vaikea­ta löytää asukkai­ta asun­toi­hin, joi­hin ei kuu­lu pysäköin­tipaikkaa ton­tin sisäl­lä. Lähtöko­htana tulee olla, etteivät pysäköin­timääräyk­set saa estää rakentamista.
Toteut­ta­mal­la pysäköin­ti vai­heit­tain voidaan pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä ja tar­jo­ta pitää tas­apain­os­sa.

Vas­tae­hdo­tus 1
Rauta­va Ris­to + Niira­nen Matti
Koh­ta 21 MUUTETAAN SEURAAVAKSI:

Neljäs ja viimeinen tavoite asun­to­tuotan­non alla liit­tyy huoneistotyyppijakauman
ohjaamiseen. On tärkeää, että ton­tin­lu­ovu­tuk­sen yhtey­dessä huole­hdi­taan aluei­den monipuolis­es­ta asun­tokan­nas­ta. Keskeis­in­tä on riit­tävän suuri asun­to­tuotan­non kokon­aisvolyy­mi. Näin vas­tataan sekä pien­ten että per­hea­sun­to­jen tarpeeseen.
Ohjel­mas­sa pyritään varmis­ta­maan myös per­hea­sun­noik­si sovel­tuvien eli vähin­tään kah­den maku­uhuoneen asun­to­jen riit­tävä osu­us omis­tusasun­to­tuotan­nos­sa. Hitas-tuotan­nos­sa toteutetaan asuin­raken­nu­soikeud­es­ta keskimäärin 60–70 pros­ent­tia per­hea­sun­toina ja säätelemät­tömässä ker­rostalo­tuotan­nos­sa keskimäärin 30–50 pros­ent­tia riip­puen alueen ole­mas­sa olev­as­ta huoneis­to­tyyp­pi­jakau­mas­ta. Per­hea­sun­to­jen määrän sään­te­ly uus­tuotan­nos­sa on tarpee­ton­ta alueil­la, joil­la per­hea­sun­to­jen osu­us asun­tokan­nas­ta on ennestään suuri.
Huoneis­to­tyyp­pi­jakau­maa ohjataan pääasi­as­sa ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa. Val­tion ja yksi­tyisel­lä maal­la voidaan käyt­tää ase­makaavamääräyk­si­in perus­tu­vaa ohjaus­ta. Vuokra-asun­to­jen kohdal­la huoneis­to­tyyp­pi­jakau­maa ei ohjata.

Tämä oli iso ratkaisu, vaik­ka muu­tos oli pieni. Säätelemät­tömässä tuotan­nos­sa per­hea­sun­to­jen haaruk­ka lev­isi 40 – 50 %:sta 30–50 pros­ent­ti­in ja taulukos­ta pois­tu­i­v­at suluis­sa olleet lukumääräo­suuk­sia tarkoit­ta­vat  luvut, mikä tekee mah­dol­lisek­si rak­en­taa myös melko pieniä asuntoja.
Vas­tae­hdo­tus 4
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
21d
Lau­takun­ta pitää kan­natet­ta­vana, että Helsinki­in raken­netaan kysyn­tää vas­taavasti myös melko pieniä, alle 30 neliön asun­to­ja. Sik­si lau­takun­ta esit­tää, että asun­to­jen kokosään­telystä pois­te­taan suluis­sa ole­vat luvut per­hea­sun­to­jen lukumääräo­suuk­sista, kos­ka kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuina ne ohjaisi­vat toteut­ta­maan myös muut kuin per­hea­sun­not keskikooltaan melko suurina.

Tek­sti puhunee puolestaan

Vas­tae­hdo­tus 3
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
21b
Lau­takun­ta pitää tärkeänä lap­siper­hei­den ase­man tur­vaamista asun­to­tuotan­nos­sa. Sik­si asun­to­jen koon sään­te­ly on tarpeen. On myös pan­ta­va merkille lap­siper­hei­den kas­vanut halua asua kan­takaupungis­sa. Toisaal­ta helsinkiläi­sistä ruokakun­nista peräti 80 % on yhden tai kah­den hen­gen ruokakun­tia. Tässä joukos­sa on kuitenkin per­hea­sun­toi­hin jääneitä ikään­tyneitä pariskun­tia ja leskiä. Niin­pä kol­men huoneen ja sitä suurem­mis­sa asun­noista 58 % on yhden tai kah­den hen­gen ruokakun­tien asut­tamia. Helsinkiläi­sistä ruokakun­nista noin kol­mannes on sel­l­aisia yhden tai kah­den hen­gen ruokakun­tia, jois­sa van­him­man asukkaan ikä on alle 45 vuot­ta.
Tuo­ta tilas­to-osaa olen käsitel­lyt täl­lä blogilla aiem­min. Tieto siitä, että asun­tokun­nista 80 % on yhden tai kah­den hen­gen kokoisia on vähän harhaan­jo­hta­va, kos­ka tähän kuu­lu­vat entiset lap­siper­heet, joista lapset ovat muut­ta­neet pois.
Vas­tae­hdo­tus 2
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
20 a
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta toteaa, että Hitas-sään­te­ly toteut­taa nyky­olois­sa huonos­ti sille asetet­tu­ja tavoit­tei­ta. Lau­takun­ta esit­tää, että kaupung­in­hal­li­tus aset­taisi työryh­män selvit­tämään vai­h­toe­htoisia tapo­ja toteut­taa välimuodon asun­to­tuotan­toa siten, että Hitas-poli­ti­ikan alku­peräiset tavoit­teet toteutuvat.
HS jo melkein julisti, että tähän Hitas lop­pui. Tämä on vas­ta lau­takun­nan lausun­to. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. Minä esimerkik­si (ja koko vihreä ryh­mä ymmärtääk­seni) pitää tärkeänä, että meil­lä on välimuodon asun­to­ja, jot­ta Helsingistä ei tulisi kaupunkia, jos­sa asuu vain hyvin rikkai­ta tai hyvin köy­hiä. On siis löy­det­tävä korvie, ennen kin Hitas haudataan.
Vas­tae­hdo­tus 1
Moisio Eli­na + Rauta­va Risto
21 e Edelleen lau­takun­ta esit­tää, että per­hea­sun­to­jen osu­ut­ta tarkasteltaisi­in tont­tiko­htaisu­u­den sijas­ta alueel­lis­es­ti. Täl­löin yhdessä kort­telis­sa ole­vat town­house ‑asun­not voisi­vat vähen­tää per­hea­sun­to­jen määrää naapurikortteleissa.

Olen se kel­mi, joka aikanaan toi pin­ta-alavaa­timuk­sen asun­to-ohjel­maan. Minä tarkoitin, että se olisi keskiar­vo koko kaupungista, mut­ta siitä tulikin tont­tiko­htainen. Tarkasteltaisi­in nyt edes kaupunginosakohtaisesti.

Vas­tae­hdo­tus 5
Soin­in­vaara Osmo
21 c Suomes­sa ei asun­topoli­tikalla kan­nuste­ta ikään­tyneitä muut­ta­maan enti­sistä per­hea­sun­nois­taan pienem­pi­in asun­toi­hin. Myyn­ti­hin­nan ero­tus­ta ei vero­tuk­sen vuok­si esimerkik­si voi muut­taa lisäeläk­keek­si. Van­hus­ten palve­lu­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen joudut­taisi per­hea­sun­to­jen vapau­tu­mista lap­siper­hei­den käyt­töön sekä ARA-asun­noista että vapaiden markki­noiden asunnoista.

Tästä voisi kir­jelmöidä val­tio­ta. Mut­ta kaupun­ki voisi itsekin kaavoit­taa enem­män palvelu­a­sun­to­ja, niin saataisi­in per­hea­sun­to­ja perheille.

Näitä ei hyväksytty:

Lovén Jape + But­tler Pekka
muute­taan koh­ta (19) muotoon:

Kaupun­gin oman asun­to­tuotan­non määrälli­nen tavoite on vähin­tään 1 500 asuntoa
vuodessa, joista puo­let on tarkoi­tus toteut­taa ARA-vuokra-asuntoina
ja puo­let Hitas‑, asum­isoikeus- tai osaomis­tusasun­toina. Säätelemättömiä
asun­to­ja tode­taan raken­net­ta­van vain aluei­den tasapainoisen
rak­en­teen varmis­tamisek­si. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa tulee huole­htia riit­tävästä kaa­vatuotan­nos­ta myös kaupun­gin omaan asuntotuotantoon

Tämä hylät­ti­in kokoomuk­sen ja vihrei­den äänin. Minä sinän­sä kan­natin tätä tavoitet­ta, mut­ta oli sovit­tu, että nämä asi­at jätetään kaupung­in­hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, kos­ka yhden luvun muut­ta­mi­nen vaikut­taa mon­een muuhunkin ja riip­puu vähän siitä, mitä muu­ta tehdään. Minus­ta ATT voisi tehdä myös kovan­ra­han asun­to­ja – esimerkik­si sekataloja.

Vas­tae­hdo­tus 2
Lovén Jape + But­tler Pekka
muute­taan koh­ta (17) muotoon:

Hallinta- ja rahoi­tus­muo­to­jen osalta AM-ohjel­mas­sa lin­jataan vuosit­tais­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta seuraavasti:

-   30% on ARA-vuokra-asuntoja
—   35 % on välimuodon asuntoja
—   35 % on sään­telemätön­tä vuokra- ja omistustuotantoa

Tässä sisältönä oli nos­taa ARA-.asuntojen osu­ut­ta 25 %:sta 30 %:iin. Muut kun­nat ovat sitoutuneet 20 pros­ent­ti­in, eivätkä kehyskun­nat siihenkään. Tämäkin halut­ti­in kaupung­in­hal­li­tuk­sen neu­vot­telui­hin ilman ennakkokantoja.
Ehdo­tuk­sen puoles­ta äänes­tivät vain kak­si demaria.