Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.5.2016

Lausun­to asumisen ja maankäytön ohjelmasta

Poli­it­tiset neu­vot­te­lut asun­to-ohjel­mas­ta käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Tässä on se hyvä puoli, että lau­takun­nat voivat lausua asi­as­ta ”vapaasti”.

Kir­joi­tan tästä oman postauk­sen, jos ehdin.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä on ollut meil­lä aikaisem­min suun­nit­telu­pe­ri­aat­teina, jol­loin tosi­asi­as­sa ratkaisti­in kaa­van luonne. Nyt on siis kyse yksityiskohdista.

Alueelle tulee noin 3600 asukas­ta, eli tämä vas­taa asun­toraken­nus­tavoit­teena noin kol­men kuukau­den osu­ut­ta. Ei siis aivan mitätön kaa­va. Aluete­hokku­us 1,43 ja tont­tite­hokku­us 2,42. Kaa­va-alueen vier­essä veden pääl­lä on aiem­min kaavoitet­tu ja lain­voiman saanut alue kel­luville asunnoille.

Kaavamääräys­ten erikoisuuk­si­in kuu­luu määräys aurinkopa­neeleista ja koko alueen liit­tämis­es­tä keskite­tyn jäähdy­tyk­sen jär­jestelmään, käytän­nössä Helenin kaukokylmään. Lisäk­si viherka­tot ovat pakol­lisia. Viherkat­to­ja perustel­laan yleen­sä huleve­sion­gel­mal­la. Kun alue rajoit­tuu mereen, huleve­sion­gel­ma ei liene muser­ta­van vaikea, mut­ta viherka­tot ovat ihan sym­pa­at­tisia. Helsin­ki omavaraisek­si tomaatin viljelyssä!

Lau­takun­ta uud­isti juuri pysäköinti­norme­ja, joten niistä ei oikeas­t­aan pitäisi juuri nyt urput­taa, mut­ta urputan silti.  Alueelle tulee kaa­van pakot­ta­mana noin tuhat pysäköin­tipaikkaa, joiden rak­en­tamiskus­tan­nus on noin 30 miljoon­aa (oma arvioni). Viereisessä Kallion kaupungi­nosas­sa läh­es 80 % koti­talouk­sista on autot­to­mia. Kävin puhu­mas­sa kaupungis­tu­mis­es­ta NCC:n vap­pusem­i­naaris­sa. Siel­lä suuri määrä raken­nusalan väkeä tuli valit­ta­maan Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta, joka vaikeut­taa huo­mat­tavasti asun­to­tuotan­toa, eri­tyis­es­ti täy­den­nys­rak­en­tamista ja tyhjien toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si. Jotkut ovat joutuneet sulke­maan raken­net­tu­ja pysäköin­tipaikko­ja betoni­por­sail­la, kos­ka ovat saa­neet niistä myy­dyk­si tai vuokratuk­si vain puo­let, vaik­ka perivät pysäköin­nistä vain kol­man­nek­sen sen aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista – sulke­maan betoni­por­sail­la, kos­ka ei sekään olisi oikein, että jotkut mak­sa­vat ja toiset vain pysäköivät ilmaiseksi.

Täl­laisel­la paikalla pitäisi tehdä niin, että kaavas­sa varaudu­taan rak­en­ta­maan ne tuhat pysäköin­tipaikkaa, mut­ta ne pitäisi toteut­taa vain siinä tahdis­sa, kun mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilme­nee. En tiedä, onko täl­lainen vai­heit­tain toteut­ta­mi­nen tässä kaavas­sa edes fyy­sis­es­ti mah­dol­lista, mut­ta niin kaa­vat pitäisi laatia.

Siinä NCC:n sem­i­naaris­sa jouduin lop­ul­ta vas­taa­maan, että kan­nat­taa ottaa yhteyt­tä omaan kaupung­in­val­tu­utet­tuun – väki kun vaikut­ti aika kokoomuslaiselta.

Alueen liiken­nejär­jeste­lyt ovat vähän huol­ta aiheut­tavia, kos­ka ne perus­tu­vat oikeas­t­aan Sörnäis­ten tun­neli­in, johon nyt ei kuitenkaan rahaa riitä pitki­in aikoi­hin. Väli­aikaises­ta saat­taa tul­la pysyvä. Lib­er­an asun­topam­fletis­sa taivastelti­in sitä, että Helsin­ki ei osaa yhdis­tää tulo­ja ja meno­ja, kos­ka jos näin tehtäisi­in, Sörnäis­ten tun­neli voitaisi­in rahoit­taa niil­lä tont­ti­t­u­loil­la, jot­ka se mah­dol­lis­taa. Epäilen että ei voitaisi, mut­ta peri­aat­teessa kri­ti­ik­ki kaikkien investoin­tien tarkastelemis­es­ta pelkkinä menoina on osuva.

Ilman tun­nelin rahoit­tamis­takin tämän alueen toteut­ta­mi­nen on aika kallista, 700 €/k‑m². Saas­tutet­tu maa pitää vai­h­taa ja täyt­tö­maa­ta pitää vakauttaa.

Var­tiosaaren osayleiskaava

Yleiskaa­va on tul­lut käsit­te­lyyn lausun­to­jen jäl­keen eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Merkit­tävänä voidaan tosin pitää Mikko Särelän läpi saa­maa viherk­er­roin­pe­ri­aatet­ta, mut­ta siitäkin päätet­ti­in tosi­asial­lis­es­ti edel­lisessä käsittelyvaiheessa.

Var­tiosaari merk­it­see Helsin­gin pain­opis­teen siir­tymistä selvästi merel­lisem­pään suun­taan. Tois­taisek­si­han Var­tiosaari on ollut tosi­asi­as­sa pienen mökkiy­hteisön yksi­tyisenä puis­tona. Tähän kokon­aisu­u­teen kuu­luu myös hienon Val­lisaaren saami­nen virk­istyskäyt­töön. Minus­ta Itä-Helsin­gin saaris­ton avaamista kaikille helsinkiläisille pitäisi edis­tää voimakkain toimin.

Sain aikanaan sido­tuk­si Var­tiosaaren rak­en­tamisen ratikkay­htey­teen vas­toin esit­telijän kan­taa. Tämä taas sitoo min­ut asuntorakentamiskaavaan.

Vihreän ryh­män enem­mistö vas­tus­taa Var­tiosaaren rakentamista.

Laa­jasa­lon ratikkay­htey­den yleissuunnitelma

Tässä on ilmen­nyt ongel­ma ratikkavarikon rak­en­tamises­sa puis­toalueelle Laa­jasa­los­sa. Kyse on suun­nit­telu­jär­jestelmän selvästä mokas­ta. Varikolle olisi var­maankin löy­tynyt kivut­tomampi paik­ka Kru­unuvuoren ran­nan alueel­la, jos joku olisi äkän­nyt sen tarpeen. Tätä tuot­taa siiloutunut hallinto.

Lausun­to liikennekaaresta

Anne Bern­er on keksinyt, että HSL:n liikkenne, joka on siis kil­pailutet­tua liiken­net­tä, pitäisi ava­ta myös eri­laisille kermankuorintayhtiöille

Tuo kil­pailutet­tu liikenne toimii niin, että HSL mak­saa niistä taval­laan tilaus­bus­si­hin­nan ja lip­putu­lot tule­vat HSL:lle. Nämä ker­mankuori­jat ottaisi­vat lip­putu­lot itselleen. Sitä pitäisikö niille mak­saa vielä samaa sub­ven­tio­ta kuin HSL keskimäärin sub­ven­toi omaa liiken­net­tään, ei kai ole vielä ratkaistu.

Olen use­am­minkin kir­joit­tanut ris­tisub­ven­tio­ta vas­taan, mut­ta kaupunkili­iken­teen verkko muo­dostaa kokon­aisu­u­den, jon­ka sisäl­lä osaop­ti­moin­ti heiken­tää kokon­aisop­ti­moin­tia, kos­ka joukkoli­iken­teen tarkoi­tus ei ole vain kul­jet­taa ihmisiä paikas­ta toiseen vaan myös vähen­tää katu­verkon ruuhkaut­tavaa henkilöau­toli­iken­net­tä.  Onhan aivan hölmöä rak­en­taa ensin metro ja alkaa sit­ten ajaa sen kanssa päällekkäistä bus­sili­iken­net­tä.  Siihen markki­na­t­alous­logi­ikkaan, jol­la tämä on järkevää, kuu­luisi hyvin hal­vat – mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia vas­taa­vat – metroliput, mut­ta tätä taas muual­la asu­vat tuskin pitäi­sivät oikeudenmukaisena.

Jos men­täisi­in tuo­hon Berner­in logi­ikkaan, pitäisi myös HSL:n saa­da luop­ua ris­tisub­ven­tios­ta ja jät­tää vähäli­iken­teiset alueet kokon­aan ilman joukkoli­iken­net­tä. Eihän se kil­pailu muuten ole tasapuolista.

Asi­aan liit­tyy myös ympäristöon­gel­ma. HSL suosii vähäpäästöisiä busse­ja ja on aikeis­sa siirtää koko bus­sili­iken­teen aikaa myöten sähkökäyt­töisek­si. On täysin epistä, jos toiset tule­vat kil­paile­maan näi­den kanssa jol­laoin Kroa­t­i­as­ta tuo­duil­la käytöstä pois­te­tu­il­la nokea tuprut­tavil­la rämillä.

Ja liit­tyy siihen maankäytön ongel­makin. Espoon metro säästää val­tavasti ter­mi­naal­i­ti­laa järkeväm­pään käyt­töön, kun keskus­taan ajavien bussien määrä vähe­nee. Jos täl­lä kil­pailul­la tähdätään taloudel­liseen opti­mi­in, pitäisi näi­den ker­mankuori­joiden mak­saa ter­mi­naal­i­ti­las­ta käypä hin­ta. Se ei ole Helsin­gin keskus­tas­sa ihan pieni.