Mistä talouskasvu on tehty?

Min­ua on häirin­nyt keskustelus­sa talouskasvus­ta ja tuot­tavu­u­den nousus­ta tui­jot­ta­mi­nen abstrak­tei­hin lukui­hin kat­so­mat­ta, mitä niiden takana piilee. Sik­si tämä kir­joi­tus siitä, miten talouskasvun näen.

Kun teol­lis­tu­mi­nen ja talouskasvu käyn­nistyy köy­hässä maat­alous­val­taises­sa maas­sa, kasvulle on kak­si pääasial­lista lähdettä:

(1) Työvoiman siir­tymi­nen mata­latuot­tois­es­ta maat­aloud­es­ta tuot­tavampi­in elinkeinoi­hin ja (2) tek­nol­o­gisen kuilun kiin­ni otta­mi­nen eli investoimi­nen ole­mas­sa ole­vaan teknologiaan.

Väli­vai­heena on mata­latuot­toisen ja vähän pääo­mia ja ammat­ti­taitoa vaa­ti­va teol­lisu­us – Suomes­sa tek­sti­ili ja vaate­te­ol­lisu­us – jos­ta myöhem­min siir­ry­tään korkeam­man jalostusas­teen tuotantoon.

Kehit­tyneis­sä mais­sa maat­alous­tuotan­toon riit­tää alle viisi pros­ent­tia työvoimas­ta. Ylimääräisen työvoiman siir­tymi­nen maat­aloud­es­ta mui­hin elinkeinoi­hin ei vähen­nä maat­alous­tuotan­non määrää, mut­ta lisää tuotan­toa muis­sa elinkeinois­sa. Tek­nol­o­gisen kuilun kiin­niot­ta­mi­nen merk­it­see investoimista tehtaisi­in ja infra­struk­tu­uri­in. Kasvu merk­it­see myös väestön muut­toa kaupunkei­hin. Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen vaatii siir­tymä­vai­heessa huo­mat­tavia investointeja.

Kasvu hidas­tuu huo­mat­tavasti, kun nämä kak­si kasvun lähdet­tä on käytet­ty lop­pu­un, kun maat­alous työvoimare­serv­inä on ehtynyt ja kun tar­jol­la ole­va teknolo­gia on otet­tu käyt­töön. Tämän jäl­keen kasvun läh­teenä on vain teknologi­nen kehi­tys, mikä tekee taloudel­lis­es­ta kasvus­ta väistämät­tä huo­mat­tavasti hitaampaa.

Työn tuot­tavu­u­teen kansan­talouden sisäl­lä vaikut­taa toisaal­ta siir­tymi­nen vähem­män tuot­tavil­ta aloi­ta tuot­tavam­mille – tai päin­vas­toin – ja tuot­tavu­u­den kohoami­nen kunkin alan sisäl­lä. Työn tuot­tavu­u­den nopea kasvu Suomes­sa vuo­teen 2008 saak­ka joh­tui ensin pääasi­as­sa maat­aloud­es­ta vapau­tu­vas­ta työvoimas­ta ja sen jäl­keen elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den huimas­ta nousus­ta. Kun työ tuot­tavu­u­den kasvu pysähtyi Suomes­sa vuon­na 2008, syynä ei ollut yri­tys­ten laisku­us uuden teknolo­gian kehit­tämisessä ja käyt­töön oto­ssa, vaan asemien menet­tämi­nen hyvin tuot­tavas­sa elektroniikkateollisuudessa.

Tuot­tavu­ut­ta pitäisi aina mita­ta sekä eri alo­jen sisäl­lä että niiden välil­lä. Kun mitataan tuot­tavu­ut­ta alo­jen sisäl­lä huo­mataan, ettei tuot­tavu­u­den kasvu pysähtynyt vuon­na 2008, vaik­ka se koko kansan­talouden tasol­la las­ki, kos­ka hyvin tuot­ta­va elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us kui­h­tui. Tuotan­non­alo­jen sisäl­lä tuot­tavu­u­den kasvu on jatkunut.

Suo­mi oli vielä toisen maail­man­so­dan jäl­keen euroop­palaisit­tain köy­hä ja kehit­tymätön maat­alous­val­tainen maa, jos­sa merkit­tävä osa kansas­ta eli vaa­ti­ma­ton­ta elämää pien­tiloil­la läh­es omavaraistaloudessa. Maa- ja met­sä­talouden osu­us väestöstä oli noin puo­let. Kansan­tu­lo henkeä kohden oli osa­puilleen nyky-Int­ian tasol­la. Siitä oli luon­te­vaa pon­nistaa ylös.

Nyt maa- ja met­sä­taloudessa työsken­televän väestönosan osu­us on pudon­nut alle kymme­ne­sosaan sodan jälkeis­es­tä ajas­ta samal­la, kun maat­alous­tuotan­non määrä on nous­sut ja puu­ta kor­jataan met­sistä enem­män. Työn tuot­tavu­us maa- ja met­sä­taloudessa on siis yli kym­menker­tais­tunut.  Yli miljoona ihmistä on siir­tynyt tuot­tavampi­in elinkeinoi­hin, mikä on ollut talouskasvun tärkein lähde. Väki on muut­tanut haja-asu­tusalueil­ta kaupunkei­hin ja pienem­pi­in taa­jami­in. Taa­ja­maväestön osu­us on jo läh­es 85 %.

Kiinalai­sista asui maaseudul­la 80 %, nyt enää noin puo­let. Kiinan talouskasvu on ollut ennen kaikkea siir­tymistä maat­aloud­es­ta kaupunki­maisi­in elinkeinoihin.

Kiina käyt­tää investoin­tei­hin rahaa selvästi enem­män kuin koti­talouk­sien kulu­tuk­seen. Pääosa investoin­neista on kaupunkien rak­en­tamista.  Uusia kaupunki­laisia tulee joka viikko läh­es 400 000. Muut­to kaupunkei­hin ei voi olla luon­teeltaan ekspo­nen­ti­aa­li­nen ilmiö vaan lähin­nä S‑käyrän muo­toinen. Tämä lop­puu jos­sain vai­heessa. Vuon­na 2025 las­ke­taan, että 70 pros­ent­tia kiinalai­sista asuu kaupungeista. Noi­hin aikoi­hin kaupunkien kasvun on hidas­tut­ta­va merkittävästi.

Kiinan val­ta­va hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvu ei johdu pelkästään siitä, että maa tekee teol­lisu­us­tuot­tei­ta län­si­maille. Sen pääasialli­nen lähde ovat koti­maiset investoin­nit, ennen kaikkea käsit­tämätön määrä betonia.

Myöskään tek­nol­o­gisen kuilun kiin­niot­ta­mi­nen ei ole luon­teeltaan ekspo­nen­ti­aa­li­nen vaan sekin muis­tut­taa S‑käyrää.

Kiinan talouskasvun hidas­tu­mi­nen on vääjäämätön­tä eikä Suomen tai Japanin talouskasvun hidas­tu­mises­sa ole mitään ihmeellistä.