Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.2.2016

KSV löysi tilat umpikorttelille

Viimeaikainen paine rak­en­taa lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in on syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta. Nyt löy­tyi tilat 500 asukkaan umpiko­rt­telille Jätkäsaares­ta – bunkkerin katolta.

Jätkäsaaren bunkker­ille on etsit­ty käyt­töä vuosia. Nyt on löy­tynyt ratkaisu, joka on taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa. Raken­nus­ta pure­taan pari ker­rosta, päälle raken­netaan umpiko­rt­telina asun­toko­rt­teli. Raken­nuk­sen alak­er­taan tulee liikun­tatilo­ja – mm uima­hal­li ja niiden päälle jopa kymme­nen ker­rosta asun­to­ja. Urheilu­tilo­jen kat­to toimii pihana.

Kort­telista tulee aika korkea, jol­loin se var­jostaa naapureitaan.

Ton­tille tulee myös koulu, bunkkerin viereen, ei sen päälle.

Kaup­pa­to­ril­ta ja Lyy­bekin lai­turil­ta pois 320 pysäköintipaikkaa

Kaup­pa­torin ilme ‑työryh­män lop­pu­ra­por­tis­sa vuodelta 2014 esiteti­in, että Suomen arvokkaimpi­en ranta­tont­tien paras käyt­tö­tarkoi­tus ei ehkä kuitenkaan ole auto­jen säi­lyt­tämi­nen. Nyt tämän raportin mukaises­ti alueelta pois­tuu kaikki­aan 320 pysäköin­tipaikkaa ja ranta vapau­tuu parem­paan käyt­töön. Pysäköin­tipaikoista alueel­la ei sinän­sä ole pulaa, kos­ka Kasarmintorin alla on noin 400 paikkaa.

Sinän­sä ymmär­rän lyhy­taikaisen pysäköin­nin tarpeen. Minus­ta esimerkik­si kaup­pa­hallin luona voisi olla noin kymme­nen paikkaa hal­lis­sa asioiville. Nämä pitäisi hin­noitel­la niin suo­lais­es­ti, ettei niitä käytet­täisi muuhun. Eurol­la viisi min­u­ut­tia voisi ole sopi­va hin­ta. Täl­laista mak­su­lu­okkaa ei kuitenkaan ole. Aikara­joituk­set tör­määvät autoil­i­joiden heikkoon lainkuuliaisuuteen.

Lausun­to toivo­musponnes­ta koskien HSL:n lip­pu­ja ja raide­jok­erin kiirehtimistä.

Raide­jok­erin osalta ajanko­htaisu­us meni. Kaupung­in­hal­li­tuskin on kiin­nit­tänyt huomio­ta, että infrakus­tan­nusten sälyt­tämi­nen joukkoli­iken­teen lipun­hin­toi­hin johtaa epä­tarkoituk­sen­mukaisen korkeisi­in lipunhintoihin.

Olen aiem­minkin täl­lä blogilla kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että kaupun­git rahas­ta­vat tämän HSL:n sopimuk­sen mukaan infrain­vestoin­nit kah­teen ker­taan. Nehän lisäävät maan arvoa, jon­ka kun­nat ensin rahas­ta­vat itselleen. Raideli­iken­nein­vestoin­tien täysimit­tainen rahas­t­a­mi­nen on huonos­ti perusteltavis­sa, jos se johtaa investoin­nit vajaakäyttöisyyteen.