Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin

1) Nos­taisin asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä olen­nais­es­ti, mielel­lään kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. (Tukhol­ma näyt­tää näin tekevän).

2) Ottaisin tavoit­teek­si saa­da asun­noista ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja 1000 €/k‑m², kos­ka 10 000 asun­toa vuodessa asun­to­tuotan­to nopeut­ta­mi­nen tuot­taa kaupungille investoin­ti­meno­ja (tai vielä pahempaa: investoin­tivelkaa) arvi­ol­ta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mah­dol­lista rahas­taa van­hoil­ta asukkail­ta. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot voivat olla joko myyn­ti­t­u­lo­ja tai vuokrat­u­lo­ja, jol­loin tulok­si las­ke­taan vuokratuo­ton nykyarvo.

3) Asun­to­tuotan­non lisäyk­sen lait­taisin kokon­aan kovan rahan tuotan­toon, kos­ka nykyisel­lä poli­ti­ikalla, jos­sa vain 40 % asun­noista on kovan rahan tuotan­toa, ei tuo­hon 1000 €/k‑m² tavoit­teeseen voi­da päästä mitenkään. On parem­pi rak­en­taa 3 000 asun­toa säädel­tyä tuotan­toa ja 7 000 säätelemätön­tä, kuin 3 000 säädel­tyä ja 2 000 säätelemätön­tä. Kymme­nen­tuhat­ta asun­toa ei ole rahoitet­tavis­sa, jos niistä 6 000 on säädel­tyä tuotan­toa, joka ei osal­lis­tu investoin­tien rahoit­tamiseen läh­eskään täysimääräisesti.

4) Tont­tiko­htais­es­ta täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta, jos­sa vajaasti raken­ne­tu­ille ton­teille kaavoite­taan lisää ker­rosalaa, en sen sijaan rahas­taisi juuri lainkaan, kos­ka niistä ei juuri koidu investoin­ti­tarpei­ta kaupungille, ellei näitä osu yhteen kaupungi­nosaan poikkeuk­sel­lisen paljon (Laut­tasaari). Tont­tiko­htaiseen täy­den­nys­rak­en­tamista tulee edis­tää eikä jarruttaa.

5) Jos asun­tomarkki­nat oli­si­vat mitenkään tas­apain­os­sa, näk­isin asum­istuen parem­pana tapana tukea pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista kuin eril­lis­ten halpo­jen talo­jen rak­en­tamisen, Nyt tämä tapa saat­taa val­ua pahasti sijoit­ta­jien taskui­hin. Eri­laiset asun­tora­has­tot ovat han­kki­neet jo 5 000 vuokra-asun­toa Helsingistä. Näi­den ansain­ta­logi­ik­ka perus­tuu asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen rahastamiseen.

6) Alka­isin han­kkia ja tuot­taa kaupun­gin järkevän hin­taisia vuokra-asun­tona ( 14 – 15 €/m2). Näitä asun­to­ja tar­jot­taisi­in kenelle vain. Näi­den tarkoituk­se­na on “pila­ta” sijoit­ta­jien vuokra­markki­noi­ta, eli alen­taa vuokrata­soa. Pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista niis­sä tue­taan asum­istuel­la niin, että asum­i­nen olisi yhtä edullista kuin ARA-asun­nois­sa. Tämä vuokrata­so olisi sel­l­ainen, että myös nämä asun­not osal­lis­tu­vat osu­udel­laan kasvus­ta aiheutu­vien investoin­tien rahoit­tamiseen, mut­ta ei mak­si­moi het­kel­listä tuot­toa. Tämä ratkaisu olisi oikeu­den­mukainen myös siinä mielessä, että tur­va­paikan saanei­den pako­lais­ten aiheut­ta­mat menot tulee mielestäni jakaa tasais­es­ti eikä vain asum­i­s­paikan mukaan. Jos asun­tomarkki­nat oli­si­vat järkevässä tas­apain­os­sa, täl­laista välimuo­toa ei tarvit­taisi. Nyt sitä tarvi­taan sen estämisek­si, etteivät liik­keel­lä ole­vat sijoit­ta­jat pää­sisi hyö­tymään liiak­si asuntopulasta.

7) Aktivoisin Asun­to­hank­in­ta Oy:n uud­estaan edel­lyt­täen, että sen verova­pau­den ehto­ja muutet­taisi­in niin, että yhtiö saa myös myy­dä omis­tami­aan asun­to­ja. Vain niin siitä saa tehokkaan työkalun. Se voisi osaltaan aut­taa ATT:tä toteut­ta­maan omis­tusasun­to­tuotan­toa alueil­la, jol­laa omis­tusasun­to­tuotan­to ei ole kovin kannattavaa.

8) Muut­taisin nor­mi­tus­ta niin, että uus­tuotan­toon syn­ty­isi myös noin 25 neliön mini­a­sun­to­ja nuorten ensi­a­sun­noik­si. Näistä ei kaikkien tarvit­si olla esteet­tömiä niin kuin ei kaikissa opiske­li­ja-asun­nois­sakaan tarvitse olla invaves­saa. Ovathan nämä joka tapauk­ses­sa tarkoite­tut väli­aikaiseen asumiseen.

9) Muuten pitäisin huol­ta siitä, että raken­net­tavas­sa asun­tokan­nas­sa on riit­tävästi myös per­hea­sun­noik­si kel­paavia, kos­ka asun­to­ja raken­netaan sadak­si vuodek­si eikä tila­paiseen kriisiin.

10) Nor­mi­tuk­ses­sa hyväksy­isin kuitenkin per­hea­sun­nok­si myös asun­non, jos­sa on erilli­nen ulos vuokrat­tavis­sa ole­va yksiö, joka voidaan myöhem­min liit­tää pääa­sun­toon. Näi­den pitäisi kuitenkin olla samal­la osakekir­jal­la. Jos niil­lä on eri omis­ta­ja, liit­tämi­nen onnis­tuu vain harvoin.

11) Jos Hitas-asun­to­ja edelleen raken­netaan myös hyvin kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, nos­taisin niis­sä ton­tin­vuokraa nykyis­es­tä. Olen ollut aikanaan vank­ka Hitas-poli­ti­ikan kan­nat­ta­ja, mut­ta nyt kun saa pitk­iä asun­to­lain­o­ja, Hitas-sään­te­lyn tarve on käynyt vähäisek­si. Kos­ka kaupun­ki on päät­tänyt, että Hitas-sään­te­ly on vain määräaikaista (30 vuot­ta), nämä asun­not eivät tule todel­lisu­udessa liikku­maan lainkaan. Muutet­taes­sa pois Hitas-asun­nos­ta Jätkäsaa­res­sa sitä ei kan­na­ta myy­dä vaan pan­na vuokralle. Pank­ki kyl­lä ymmärtää eikä vaa­di lainaa maksettavaksi.

12) En antaisi perik­si vaa­timuk­selle heiken­tää kaavoituk­sen ja asun­to­tuotan­non laat­ua hin­to­jen painamisek­si alas. Asun­to­ja tehdään sadak­si vuodeksi.

[1] 40 000 €/asukas, 1,9 asukasta/asunto