Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Lausun­to AM-ohjel­man luonnoksesta

Asun­to-ohjel­maa pitäisi uud­is­taa hyvinkin radikaal­isti tavoit­teena lisätä olen­nais­es­ti asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä. Tar­jon­nan jous­ta­mat­to­muus on yksi suo­ma­laisen asun­topoli­ti­ikan huonoimpia piirteitä. En mene kuitenkaan tässä tähän sen syväl­lisem­min, jot­ta saisin tämän postauk­sen joskus valmi­ik­si. Pyrin tekemään tästä aiheesta vielä eril­lisen postauksen.

Sitä odotel­lessa kan­nat­taa tutus­tua ohjel­malu­on­nok­seen tästä. Otan mielel­läni vas­taan hyviä huomoita.

Lähiöpro­jek­tin projektisuunnitelma

Lähiöi­den kun­nos­t­a­mi­nen ja elävöit­tämi­nen on erit­täin tärkeätä. Tästä raportista ei kuitenkaan nopeal­la lukemisel­la pääse per­ille siitä, ollaanko kohdis­ta­mas­sa voimavaro­ja oikein tähdel­lisimpi­in kohteisi­in. Liikaa kau­ni­ita lau­sei­ta eikä mitään tietoa niistä han­kkeista, joi­hin ei ole kat­sot­tu mah­dol­lisek­si osoit­taa voimavaroja.

(Mitenkähän lain­var­ti­jat suh­tau­tu­isi­vat siihen, jos kaupun­ki ottaisi tavak­seen ostaa merkit­tävästi asun­to­ja joltain alueelta, investoi­da alueen kun­nos­tamiseen ja rahoit­taa tämän ostamien­sa asun­to­jen arvonnousulla.)

Helsin­gin ja Espoon ran­nikkoalueen tul­variskien hallintasuunnitelma

Näis­sä asiois­sa luot­ta­mus­miehen on vii­sain­ta vain luot­taa, ellei jostain tule merkit­täviä huomioi­ta, joiden mukaan kaupun­ki olisi laimin­lyömässä jotain näkökohtaa.

Ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma meren­pin­nan nousu tuot­taa kus­tan­nuk­sia jo nyt.

Lausun­to lausun­nok­si Uuden­maan neljännestä vaihemaakuntakaavasta

Lausun­tolu­on­nos on jopa vähän aggres­si­ivi­nen. Helsin­ki ei halu­aisi, että maakun­takaaval­la puu­tut­taisi­in kaavoituk­sen yksi­tyisko­hti­in Helsingis­sä – pyrki­ihän maakun­takaa­va ole­maan tarkem­pi kuin yleiskaa­va. Vähän tämä suun­nit­teluhier­arkia ontuu, kos­ka maakun­tali­iton voimavarat ovat vähäisiä ver­rat­tuna kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton voimavaroi­hin, mut­ta kuitenkin maakun­tali­it­to halu­aa määrätä yksi­tyisko­htai­sista ratkaisuista.

Olen helpot­tunut, että kaupung­in­hal­li­tus antaa lausun­non eikä lau­takun­ta. On vähän ris­tiri­itainen tunne esimerkik­si Ram­sin­niemeä koskev­as­ta osas­ta. Minä en halu­aisi asuinaluet­ta Ram­sin­niemeen, mut­ta ei se kyl­lä mikään koko maakun­taa koske­va asia ole.

Tuulivoiman suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet

Kaupun­ki suh­tau­tuu myön­teis­es­ti teol­lisen­mit­takaa­van mer­itu­ulipuis­toi­hin kaupun­gin edustal­la. Tässä on suun­ta muut­tunut. Vähän ehkä myöhään, kun syöt­tö­tar­if­fin piiri­in pää­se­vien katok­si on asetet­tu 2500 MW ja tämä on jo varat­tu enem­män kuin kokon­aan. Ehkä joskus myöhemmin.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan esi­tys Hert­toniemen Puusepänkadun kort­telei­den ase­makaa­van muutokseksi

Lau­takun­ta palaut­ti tämän aikanaan (muis­taak­seni esi­tys oli muodol­lis­es­ti min­un tekemäni.) ja kehot­ti tekemään asun­to­ja ja alen­ta­maan pysäköin­nin kus­tan­nuk­sia. Alueelle tulee nyt uut­ta asuinker­rosalaa 56 650 k‑m² mikä merk­it­see noin 1 400 asukas­ta. Asukkaiden kat­so­taan tarvit­se­van 430 pysäköin­tipaikkaa. Jostain syys­tä tässä ei näyt­täisi ole­van mitään tavanomaisia helpo­tuk­sia yhteiskäyt­töau­toista ja muus­ta sel­l­ais­es­ta. Alue on käve­ly­matkan päässä metroasemalta.

Minä halu­aisin muut­taa paljon isom­man osan Hert­toniemen teol­lisu­usalueesta asuinalueek­si, mut­ta se tap­pelu on hävit­ty tältä erää. Viras­to ei olisi halun­nut tätäkään.

Alueel­la toimi­va Plan­meca pelkää asukkai­ta, jot­ka ovat herkkiä urput­ta­maan vaikka­pa aamuöis­es­tä rekkali­iken­teestä. Plan­meca työl­listää alueel­la 800 henkeä, mitä voi ver­ra­ta vaik­ka paljon huomio­ta saa­neeseen Äänekosken sel­l­ute­htaan alle kah­teen­sa­taan työpaikkaan.

Tämä kaa­va vas­taa yksinään kym­men­tä pros­ent­tia vuo­den kerrosalatavoitteesta.

Lausun­to demarien asun­to­tuotan­toa koskev­as­ta valtuustoaloitteesta

Demar­it esit­tävät asun­to­tuotan­non nos­tamista 7 000 asun­toon vuodessa ja ARA-tuotan­non osu­u­den nos­tamista 20 pros­en­tista 30 pros­ent­ti­in. Tuo määrälli­nen tavoite taitaa toteu­tua jo raide-Jok­eri ‑sopimuk­sen ansios­ta. Pitäisi nos­taa enemmän.

Pien­i­t­u­lois­t­en – eri­tyis­es­ti pieni­palkkaisten ase­maa Helsin­gin raadol­lisil­la asun­tomarkki­noil­la pitää paran­taa, mut­ta en ole var­ma, että paras tapa tehdä tämä on rak­en­taa eril­lisiä ker­rostalo­ja köy­hille – eri­tyis­es­ti, kun nämä eivät saa val­ti­ol­ta enää käytän­nössä mitään tukea. Seinien tukemisen sijas­ta pitäisi tukea asukkai­ta suoraan.
Jos val­tio lait­taa Ara-ehtoi­hin vaa­timuk­sen, että kaik­ki töi­hin päässeet pitää määräa­jan kulut­tua häätää pois, ei tätä rahaa kan­na­ta ottaa vas­taan lainkaan. Saa­han kaupun­ki hal­paa rahaa suo­raan markkinoilta.