Vuoden viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta

Mel­lun­mäen purka­van saneer­auk­sen kaava.

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa edel­lytet­ti­in selvitet­tävän, olisiko han­ke toteutet­tavis­sa taloudel­lis­es­ti vähän lievem­mäl­lä tehokku­udel­la, kun pysäköin­tipaikkamäärä las­ke­taan uusien lasken­tao­hjei­den mukaises­ti. Uusi pysäköinti­nor­mi pois­taa 70 pysäköin­tipaikkaa, mis­tä tulee yli kah­den miljoo­nan euron säästöt. Vasem­mis­toli­iton Pekka But­tler olisi pan­nut tont­tite­hokku­udelle 1,8:n ylära­jan, mikä olisi kyl­lä kaatanut koko han­keen. Sitä ei kukaan muu kannattanut.

Esi­tys hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Pohjo­la-talon kaa­va Munkkivuoressa

Saimme toivo­m­i­amme kuvia Huopalah­den­ti­estä. Niiden mukaan katu­maise­ma pysyy kelvol­lise­na, vaik­ka talo­ja ei raken­netakaan kiin­ni kat­u­alueeseen. Olin vähän ajatel­lut hävitä tätä koske­van äänestyk­sen ihan vain his­to­ri­an kir­jo­ja ajatellen, mut­ta jätin sen tekemät­tä, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi myös tul­lut aika kalliiksi.

Kort­teli ei rak­en­teeltaan vas­taa niitä kaavailu­ja, joi­ta on tehty kaupunkibule­varde­ja ajatellen. Pääsyynä tähän on itse pääkont­tori­tornin suo­jelu. Ihan hyvä kaa­va, mut­ta lähiömäi­nen. Tuleep­a­han liki tuhat uut­ta asukasta.

Plan­mecan koulu­tusti­la Meri-Rastilassa.

Tästä Louhiniemen kaavas­ta oli kaupung­in­hal­li­tus ohjeis­tanut, että asukkaille on olta­va pääsy rantaan. Viras­tossa oli vähän ihme­tel­ty, mik­si sit­ten oli varat­tu tont­ti rannasta.

Ham­maslääkärin välineistöä valmis­ta­va Plan­meca halu­aa koulu­tusti­lan, jos­sa voi koulut­taa lait­teis­to­jen­sa käyt­täjiä imponoivas­sa ympäristössä. On sinän­sä hyvä, että jokin suo­ma­lainen yri­tys sen­tään vielä onnis­tuu vien­tipon­nis­teluis­saan, mut­ta olisi­han tuo­ta imponoivaa saaris­toa tar­jol­la enemmänkin.

Palau­timme kaa­van äänin 6–3 hie­man lieven­netyl­lä sana­muodol­la, joka tek­isi han­kkeen vielä mah­dol­lisek­si, joskin luon­toar­vo­ja säästäen. Tuol­la ran­nal­la arvot taita­vat olla muual­la kuin rantavi­ival­la kävelyssä, kos­ka se ei ole kulkukelpoinen. Näkymä merelle pitää olla ja varsi­naiset luon­toar­vot säilyä.

Asuin­talo­jen autopaikkanormi

Olen viime aikoina puhunut autopaikoista niin paljon, että alan var­maankin vaikut­taa mono­maanikol­ta. Kaavois­samme on pakol­lisia autopaikko­ja sadan miljoo­nan euron edestä. Nyt normia höl­len­netään noin 15 pros­en­til­la, eli säästöjä syn­tyy 15 miljoon­aa. Se on paljn rahaa. Enem­mänkin voisi säästyä, jos tässä nou­datet­taisi­in käyt­täjä mak­saa –peri­aatet­ta kun­nol­la. Autopaik­ka mak­saa paljon enem­män kuin auto. Jos kus­tan­nus­ta ei voisi sälyt­tää naa­purilleen, paljon pienem­pi määrä autopaikko­ja riittäisi.

Olin valmis­tel­lut tähän kolme muutosesitystä,

1) Vai­heit­tain toteut­ta­mi­nen. On olta­va mah­dol­lisu­us toteut­taa kaavaan merk­i­tyt autopaikat vai­heit­tain, kos­ka muuten ei ole mah­dol­lisu­ut­ta irrot­taa autopaikan hin­taa asumisen hin­nas­ta. Jos kaik­ki paikat tule­vat myyn­ti­in tai vuokrat­tavak­si heti talon valmis­tut­tua, normin mukaista paikkamäärää ei saa kau­pak­si mitenkään. Paikat nimit­täin mak­sa­vat noin 30 000 – 50 000 euroa kap­pale. Jos ne ensin jae­taan polkumyyn­ti­hin­nal­la, myöhem­min kas­va­neeseen kysyn­tään ei voi­da vas­ta­ta, kos­ka paikat on jo myyty.

Tähän ei tul­lut oikein ymmär­rystä muil­ta. Kun viras­to ilmoit­ti, että noin voidaan menetel­lä joka tapauk­ses­sa, vedin esi­tyk­seni pois, jot­ta emme tek­isi päätöstä, ettei noin voi menetel­lä. Asia on kym­me­nien miljoonien arvoinen.

2) Mah­dol­lisu­us jous­tamiseen. Olimme Ris­to Rauta­van kanssa toden­neet, että viras­ton kan­ta, jon­ka mukaan normista voi poike­ta vain perustel­luista syistä, on liian tiuk­ka. Olin laat­in­ut muu­tosesi­tyk­sen, että normista voidaan poikea­ta lau­takun­nan päätök­sel­lä. Tämä herät­ti juris­tit, kos­ka kaavoista päät­tää hei­dän mukaansa val­tu­us­to. Lop­ul­ta esit­telijä suos­tui otta­maan pois sanan ”vain” ja sovimme, että muu­tosesi­tys vede­tään pois.

3) Kan­takaup­ngista pois koko nor­mi. Euroopan vihrei­den kaupunki­ta­paamises­sa syysku­us­sa Paa­sitor­nissa oli käynyt ilmi, että mon­et kaupun­git ovat luop­uneet keskus­ta-alueil­laan asuin­talo­jen min­imi­parkki­normeista kokon­aan. Osan on kor­van­nut ne mak­simi­normil­la. Esitin sen selvit­tämistä, että näin tehtäisi­in Helsingis­säkin. Täl­löin näis­sä talois­sa asum­i­nen ei oikeut­taisi asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen, kos­ka muuten syn­tyy paha yhteis­maan ongel­ma. Selvi­tys­tä eivät muut kan­nat­ta­neet, joten hävisimme sen 7–2.

Jape Lovén sai yksimielis­es­ti läpi kan­nan, jon­ka mukaan yhteiskäyt­töau­tok­si kat­so­taan myös asukkaiden yhdessä omis­ta­ma tai taloy­htiön omis­ta­ma asukkaiden käytössä ole­va auto. Yhdelle yhteiskäyt­töau­tol­la osoitet­tu parkkipaik­ka las­ke­taan normis­sa viidek­si paikaksi.

Toim­i­talo­jen parkkinormi

Läpi muu­tok­sit­ta.

= = =

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta sai kaavo­ja valmi­ik­si asun­to­tuotan­toon 555 000 k‑m². Se vas­taan liki 14 000 asukas­ta. Ensi vuon­na sit­ten lisää.