Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä

Ostin keit­tiö­vaa’an helsinkiläis­es­tä rautakau­pas­ta. Se pun­nit­see gram­man tarku­udel­la viiteen kilo­on saak­ka. Vaa’as­sa on taa­rau­som­i­naisu­us, eli se vähen­tää kul­hon tai aiem­pi­en raaka’ainei­den pain­on kokon­ai­s­pain­os­ta. Suo­ma­laisille turhana omi­naisuute­na siinä on veden pain­on ilmaisem­i­nen tilavu­us­mit­tana. Amerikkalaisille siitäkin on hyötyä.

Laite mak­soi 9,90. Tästä hin­nas­ta meni arvon­lisäveroon 1,92 euroa, eli kau­palle jäi tästä 7,98 euroa. Tästä kaup­pa otti omansa, vähin­tään kak­si euroa. Jäl­jelle jää alle kuusi euroa. Tästä piti mak­saa kul­je­tus maa­pal­lon toiselta puolelta Suomeen ja edelleen kau­pan hyl­lylle, tul­lit ja raa­ka-aineet. Van­ha väit­teeni on, että tavaroiden valmis­tus on muut­tumas­sa ilmaisek­si ja sik­si täysin merk­i­tyk­set­tömäk­si osak­si tavaroiden arvoketjus­sa.  Kulu­tus­tavaroi­ta valmis­ta­van teol­lisu­u­den työ­paikoil­la ei ole juuri merkitystä.