Kaupunkien voitto (1): Aluksi

Rykäisimme yhdessä Mikko Särelän kanssa Eva-pam­fletin “Kaupunkien voit­to”. Nimi viit­taa EdWard Glae­serin kir­jaan Tirumpf of the City. Koko julka­isu on ladat­tavis­sa Evan sivuil­ta tämän linkin kaut­ta. [LINKKI KORJATTU; TOIMII NYT] Men­emäl­lä Evan sivuil­la löytää myös linkin e‑kirjan ilmaiseen lataukseen.

Tarkoituk­se­nani on palastel­la raport­timme jaet­tuna use­aan postauk­seen. Toivon, että keskustelu pysy­isi kunkin postauk­sen raja­tus­sa aihep­i­iris­sä, kos­ka koko raportista keskustelu yhtä aikaa johtaisi pahaan kakofoniaan.

1. ALUKSI

Kaupungis­tu­mi­nen ja eri­tyis­es­ti suurten kaupunkien kasvu on nopeu­tunut kaikkial­la maail­mas­sa. Suo­mi on kaupungis­tu­mises­sa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta maita.
Sik­si voidaan olet­taa, että tulemme otta­maan mui­ta kiin­ni. Kaupunkien kasvu tulee Suomes­sa ole­maan vielä suurem­paa kuin muualla.
Viime viiden vuo­den aikana vuosi­na 2010–2014 yhteen­las­ket­tu väk­ilu­vun kasvu 20 suurim­mas­sa kaupungis­sa on ollut yli 133 000 henkeä. Yli puo­let tästä, yli 71 000 henkeä, on kohdis­tunut Helsinki­in, Espooseen ja Vantaalle.
Näköpi­iris­sä ole mitään, mikä hidas­taisi tätä kehi­tys­tä. Päin­vas­toin, mon­et seikat viit­taa­vat siihen, että suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään.
Suomen taloudel­lisen men­estyk­sen kannal­ta keskeiset kas­va­vat elinkeinoalat ovat sel­l­aisia, että ne viihtyvät kaikkial­la maail­mas­sa parhait­en suuris­sa kaupungeis­sa. Har­va asu­tuk­semme vaikeut­taa entis­es­tään vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­vien elinkeino­jen toim­intaa suurten kaupunkien ulkopuolella.
Tämä ei tarkoi­ta, ettei muun­laista elinkeino­toim­intaa tarvi­ta tai ettei muil­la paikkakun­nil­la kuin suurim­mil­la kaupungeil­la ole merk­i­tys­tä. Se tarkoit­taa vain, että opti­mi on siir­tymässä: voisimme kansakun­tana parem­min, jos suurim­mat kaupunkimme oli­si­vat suurempia.
Vaik­ka kaupunkien kasvu jatkuisi vain viime viiden vuo­den tasol­la, seu­raa­van 15 vuo­den aikana kaupungeis­sa tarvit­taisi­in asun­to­ja noin 400 000 lisäa­sukkaalle eli noin 15 miljoon­aa asuin­neliötä. Tämä tarkoit­taisi samaa kuin Turun ja Tam­pereen kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen täysin tyhjästä aloittaen.
Lisäk­si Tilas­tokeskus ennus­taa suurten kaupunkien kehyskun­ti­in sadan­tuhan­nen asukkaan lisäys­tä. Mah­dolli­nen asum­isväljyy­den kasvu saat­taa tuo­da kaupunkei­hin rak­en­tamis­tarvet­ta yhtä paljon kuin väk­ilu­vun lisäys.
Asun­to­jen lisäk­si uudet asukkaat tarvit­se­vat teitä, katu­ja ja raitei­ta, koulu­ja, päiväkote­ja ynnä muu­ta. Helsingis­sä on arvioitu, että uusista asukkaista syn­tyy kun­nalle investoin­ti­tarpei­ta run­saat 30 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden.
Yleis­tet­tynä kaikki­in kas­vavi­in kaupunkei­hin tämä merk­it­see, että asun­torak­en­tamisen ohel­la kaupunkien kasvu tuot­taa kun­nal­lisia investoin­te­ja 10–15 mil­jar­dia euroa. Lisäk­si tule­vat investoin­nit työ­paikkoi­hin ja asukkaiden käyt­tämi­in yksi­ty­isi­in palveluihin.
Maamme taloudelli­nen tule­vaisu­us ratkaistaan kaupungeis­sa. Urban­isoi­tu­mi­nen on lähivu­osikym­meninä Suomen talouden suurin pro­jek­ti. Tätä taus­taa vas­ten kaupunkipoli­ti­ikkaan kiin­nitetään oudon vähän huomiota.
Kaupunkien merk­i­tys Suomen taloudelle on jo nyt aivan olen­nainen, mikä käy ilmi muut­toli­ike­tutk­i­ja Timo Aron teet­tämästä kar­tografista (kuvio 1). Tam­pereen, Turun ja Helsin­gin merk­i­tys on jo nyt hallitseva.
Koko kansan­talouden kohta­lo ratkaistaan kaupungeis­sa, vaik­ka jotkut kaupunkien ulkop­uoliset han­kkeet voivat olla hyvinkin men­estyk­sel­lisiä ja tuo­da hyv­in­voin­tia ja kasvua paikallisesti.

Tämä EVA Pam­flet­ti on kir­joi­tus siitä, mik­si kaupunkien kasvu on väistämätön­tä ja mik­si se on myös hyvä ja mon­en kaupunkei­hin muut­ta­van kannal­ta onnelli­nen asia. Keski­tymme kaupungeista eri­tyis­es­ti city­i­hin, monipuolisen osaamisen verkos­to­jen ympärille rak­en­tuneisi­in kaupunkei­hin, jot­ka väistämät­tä ovat Suomen olois­sa maan suurimpia kaupunke­ja. Kaupungeil­la on myös mui­ta funk­tioi­ta, mut­ta niitä ei tässä pam­fletis­sa käsitel­lä kuin pintapuolisesti.
Kir­jas­sa käsitel­lään hyvin paljon Helsinkiä. Tämä johtuu kir­joit­ta­jien taus­tas­ta – siitä, että tun­nemme Helsin­gin mui­ta kaupunke­ja parem­min. Paljon on tek­stiä myös Tam­pereesta, kos­ka se näyt­tää muo­dosta­van Helsingille tärkeim­män kil­pail­i­jan tai kump­panin Suomessa.
Tämän pam­fletin sisältöön ovat vaikut­ta­neet molem­mat kir­joit­ta­jat, Mikko Särelä ja Osmo Soin­in­vaara. Tek­stin lop­ulli­nen muo­toilu ja siihen sisäl­tyvät kan­nan­otot ovat Osmo Soin­in­vaaran vas­tu­ul­la. Niin­pä tek­stis­sä paikoin ilmenevä minä-muo­to viit­taa Osmo Soin­in­vaaraan ja me-muo­to molem­pi­in kirjoittajiin.
Olemme työn kulues­sa saa­neet arvokkai­ta kom­ment­te­ja ja neu­vo­ja lukuisil­ta henkilöiltä. Halu­amme kiit­tää eri­tyis­es­ti Timo Aroa, Mika Kor­te­laista, Juha Kos­ti­aista, Markku Lehmus­ta, Antti Moisio­ta, Tuuk­ka Saari­maa­ta, Antti Suvan­toa ja Janne Tukiaista.