Lukiota käyvä tyttäreni kysyi minulta yllättäen, kannattaako enää pyrkiä yliopistoon Suomessa vain onko suuntauduttava ulkomaille. Ihmettelin kysymystä. Tyttäreni huolen aiheena oli, onko muutaman vuoden kuluttua Suomessa enää tasokasta yliopisto-opetusta tai siis onko sitä Helsingin yliopistossa.
Helsingin yliopistolla menee juuri nyt hyvin. Sen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa on noussut. Koska nämä mittarit puoltavat harhaisesti englanninkielisiä yliopistoja, kannattaa katsoa myös, miten Helsingin ylipisto on pärjännyt ei-englanninkielisten maiden joukossa. Sijoitus Shanghain listalla oli kuudestoista.
Suomalaisista yliopistoista Helsingin yliopisto on aivan ylivoimainen. Jopa Aalto-yliopisto, johon on panostettu todella paljon, on kaukana takana eikä sillä ole edes minkäänlaista nousua havaittavissa.
Tätä taustaa nähden näyttää yhtä aikaa kummalliselta että arvattavalta, että hallitus kohdistaa yliopistojen rahoitukseen suunnatut leikkaukset erityisesti Helsingin yliopistoon. Jos joku on päätään pidempi muita niin pää poikki. Ei voi olla ajattelematta, että liian hyvä menestys on herättänyt hallituspuolueissa aluepoliittista kateutta.
Helsingin yliopiston pitää lyhyessä ajassa vähentää toimintaansa yli sadan miljoonan euron edestä. Tämä koostuu kaikkia koskevista leikkauksista, indeksijäädytyksistä ja Tekes-rahojen leikkauksista, jotka vähentävät Tekesiltä yliopistoille tulevaa rahoitusta.
Helsingin yliopiston kohdistuu eritysleikkauksena apteekkitulojen vähentäminen 30 miljoonalla eurolla. Yliopiston apteekki rahasampona oli aikanaan Kekkosen innovaatio. Nykyinen apteekkien luvanvaraisuus synnyttää aivan tolkuttoman suuret tulot sille, joka onnistuu saamaan apteekin hyvältä liikepaikalta. Kekkosen oivallus oli sosialisoida nämä parhaat paikat antamalla ne yliopistolle.
Näitä apteekkituloja ei ole ollut muilla yliopistoilla, mutta ei tämä ole merkinnyt mitään erityistä lisärahaa Helsingin yliopistolle, koska tietysti se raha on ollut pois muusta rahoituksesta vähän niin kuin se kätilön sunnuntailisä on ollut osa kokonaispalkkaa.
On tyhmää leikata tieteestä maassa, joka ei voi sijaintinsa vuoksi pärjätä tekemällä kunnianhimotonta bulkkia. Erityisen tyhmää on panna matalaksi maan ainoa kansainvälisillä mittareille hyväksi arvioitu yliopisto.
Tieteen tekijöiden tilanne ei Suomessa ole mitenkään häävi. Parhaille kyvyille on tarjolla olennaisesti paremmat tutkimusmahdollisuudet ulkomaisissa yliopistoissa. Näitä kykyjä myös metsästetään aktiivisesti.
Helsingin yliopisto on aloittanut YT-neuvottelut. Tässä vaiheessa on tarkoitus vähentää 1200 henkeä ja tämä johtuu vasta ensimmäisen vuoden säästöistä. Jatkoa seuraa. Se on valtava suonenisku tieteelle.
Kansainvälisesti maineikas arabian kielen ja islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila teki jo johtopäätökset. Hän päätteli, että tieteen asema Suomessa on käymässä niin ankeaksi, että kannattaa suuntautua ulkomaille.
Hallituksen tiedevihamielinen asenne ei ole yliopistoissa jäänyt huomaamatta. Vaikutus ilmapiiriin on musertava.
Jos tyttäreni ei usko Helsingin yliopiston mahdollisuuksiin tarjota enää kelvollista opetusta, miten huippututkijat voivat suhtautua tulevaisuuteensa Suomessa enää luottavaisesti?
Hämeen-Anttilan lähtö jää tuskin ainoaksi.
Tämä on hallituksen toimista tuhoisin.