Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.10 2015: yleiskaava.

Yleiskaa­va

Kok­ouk­sen ain­oa aihe on yleiskaa­va. Siitä ei päätetä tässä kok­ouk­ses­sa vaan yleiskaa­va on sovit­tu pidet­täväk­si pöy­dälle mar­rasku­un 3. päivään saak­ka, jol­loin lau­takun­ta päät­tää asiasta.

Lau­takun­nalle jaet­tu aineis­to on niin mit­ta­va, että en ehdi siihen pere­htymään syväl­lis­es­ti ennen tiis­tai­ta, mut­ta sil­loin­han me saamme siitä kun­nol­lisen esittely.

Yleiskaa­van tähtäin on vuodessa 2050. Se on mitoitet­tu niin, että Helsin­gin seudun asukaslu­vun on oletet­tu kas­va­van 600 000 hen­gel­lä ja Helsin­gin kaupun­gin tämän­hetk­isten rajo­jen sisäl­lä asu­vien määrä 260 000 hen­gel­lä. Väestönkasvun olete­taan siis hidas­tu­van sekä Helsingis­sä että Helsin­gin seudul­la viime vuosien kasvuvauhdista.

Julk­isu­udessa on san­ot­tu Helsin­gin valin­neen tar­jol­la ole­vista kasvuen­nusteista korkeim­man. Helsin­gin osalta nämä kasvuen­nus­teet ovat vähän saman­laisia kuin se, jos minä yrit­täisin ennus­taa, kuin­ka pitkän pyörälenkin teen huomen­na. Kyse ei ole ennus­tamis­es­ta vaan päät­tämis­es­tä. Jok­seenkin kaik­ki, mitä Helsingis­sä kaavoite­taan, myös raken­netaan. Vähän jää tilaa kuitenkin myös ennus­tamiselle. Asum­isväljyy­destä kaupun­ki ei voi päättää.

Seudullises­sa väk­ilu­vus­sa on jo vähän ennus­tamis­takin. Kehyskun­nis­sa läh­eskään kaik­ki kaavoite­tut asun­not eivät toteudu.

Helsin­ki on joka tapauk­ses­sa päät­tämässä, että se ottaa seudun väk­ilu­vun kasvus­ta 260 000 henkeä. Tiivi­isti raken­net­tu kaupun­ki säästää luon­toa enem­män kuin saman asukas­määrän ripot­telu hajanais­es­ti sinne tänne. Sik­si Helsin­gin kan­nat­taa ottaa vaikka­pa tuo 260 000 asukas­ta aivan siitä riip­pumat­ta, onko seudun asukaslu­vun kasvu 400 000 vain 600 000 asukasta.

Yleiskaaval­u­on­nok­ses­ta on tul­lut yli tuhat mielipi­det­tä. Jos ne las­kee yhteen, havaitaan, että yleiskaavas­sa rak­en­tamiseen osoitet­tu­ja aluei­ta kaikkia on joku vastustanut.

Radikaalein asuin­rak­en­tamisen vähen­tämise­hdo­tus tuli Kaup­paka­mar­il­ta, joka ilmoit­ti vas­tus­ta­vansa moot­toritei­den muut­tamista kaupunkibule­vardeik­si. Siinä meni asun­to 80 000 asukkaalta.

Kaup­paka­marin perustelu oli kum­malli­nen. Jos Helsin­gin ulkop­uolelta ei pääse riit­tävän nopeasti autol­la keskus­taan, keskus­tan kau­pat näivet­tyvät. Entä ne 80 000 asukas­ta, jot­ka tule­vat asumaan keskus­taan vievien pikaratikkare­it­tien var­rel­la? Heille­hän keskus­ta on luon­te­va suun­ta ostos­matkalle. Kyl­lä he muu­ta­man autoil­e­van nur­mi­järveläisen korvaavat.

Moot­toriteistä bulevardeja

Suurin maankäytölli­nen muu­tos kos­kee todel­lakin moot­toritei­den muut­tamista kaupunkibule­vardeik­si Kehä I:n sisäpuolel­la. Moot­tori­ti­et melu­aluei­neen vievät aivan tolkut­tomasti tilaa. Kun ne muute­taan kaduik­si, joiden äärel­lä asu­taan, saadaan val­tavasti raken­nu­soikeut­ta. Kaupunkibule­vardille kuu­luu pikaratik­ka, joten nämä asun­not tule­vat ole­vaan saavutet­tavu­udeltaan erinomaisia.

Mat­ka Kehä I:ltä keskus­taan pite­nee muu­ta­mal­la min­uu­til­la, mut­ta vas­taavasti niiden 80 000 asukkaan mat­ka-ajat lyhenevät ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon ripotel­la hei­dät sinne tänne kauas kaupungista.

Toinen merkit­tävä uusi alue asumiseen saadaan Malmin lento­ken­tästä, joka melu­aluei­neen on yli kol­men neliök­ilo­metrin suuruinen.

Yleiskaa­va tiivistää kaupunki­raken­net­ta selvästi. Tämä merk­it­see myös, että liikenne ei voi perus­tua tilasyöp­pöi­hin henkilöau­toi­hin niin kuin tähän asti. Paljon pitää panos­taa joukkoli­iken­teeseen. Yleiskaa­van mukaan Helsin­gin liikenne perus­tuu vuon­na 2050 suurelta osin pikaraitikoi­hin. Se on suuri investoin­ti, mut­ta välttämätön.

Lai­tan tähän kuvan joukkoli­iken­nekar­tas­ta. Kuvas­ta saa isom­man napaut­ta­mal­la hiirellä.

Tulen täl­lä blogilla käsit­telemään yleiskaavaa use­assa kirjoituksessa.