Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

Ehkä jopa 50 000 pako­laista pakot­taa muut­ta­maan käytän­töjä pako­lais­poli­it­ti­sis­sa käytännöissä.

Tavoit­teena tulee olla tänne jäävien mah­dol­lisim­man hyvä kotout­ta­mi­nen ja työllistäminen.

Nopeasti vas­taan­ot­tokeskuk­sista omi­in asuntoihin 

Pitkäaikainen maku­ut­ta­mi­nen vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa pilaa kenet tahansa. Sik­si pako­laiskeskuk­sista on päästävä eteen­päin nopeasti.

Ei syr­jäseuduille

Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.

Tuli­jat pitäisi asut­taa isoi­hin kaupunkei­hin, kos­ka niis­sä on työti­laisuuk­sia ja monikult­tuuri­nen ja suvait­se­vainen ilmapiiri.

Nopeasti lisää pieniä asuntoja

Mut­ta niis­sä on myös asun­top­u­la. Asun­to­tuotan­toa on kiihdytet­tävä merkit­tävästi ja on sal­lit­ta­va nyky­istä pienem­pi­en asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Olisi hyvä, jos asuin­talot tehtäisi­in hel­posti muun­neltaviksi niin kuin pilar­ien varaan raken­net­ta­vat toimis­to­talot ovat. Sil­loin asun­to­ja voidaan jakaa ja yhdis­tää myöhemminkin.

Asun­to­ja hajaute­tusti ostamalla

Ei ole hyvä rak­en­taa eril­lisiä maa­han­muut­ta­jien kasarme­ja. Maa­han­muut­ta­jille on ostet­ta­va vuokra-asun­to­ja taval­li­sista asun­to-osakey­htiösitä, kuten teki aikanaan Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy. Kos­ka tämä aiheut­taa ilmeisiä vas­taväit­teitä ennakkolu­u­loi­sis­sa asukkaissa, on tehtävä selväk­si, että asun­nos­ta joutuu pois, jos tuot­taa häir­iötä naa­pureilleen. (Näin myös Asun­to­hank­in­ta Oy teki.) Tämä kos­kee hyvin pien­tä osaa tulijoista.

Tyhjistä toimis­toista asuntoja

Pääkaupunkiseudul­la on yli miljoona toimi­s­toneliötä tyhjil­lään ja määrä on kasvus­sa. Niiden muut­tamista asun­noik­si on helpotet­ta­va. Tilapäisiä poikkeamis­lu­pia nopeasti!

Töi­hin pitäisi päästä nopeasti.

Työt­tömän sovel­tuvu­us työn­tekoon heikke­nee työt­tömyy­den pitkit­tyessä, eivätkä ulko­maalaiset ole tässäkään suh­teessa erilaisia.

Työn­tekok­iel­to on kumottava

On välit­tömästi, vielä tässä kuus­sa, kumot­ta­va määräys, jon­ka mukaan tur­va­paikan hak­i­ja ei saa tehdä työtä.

Palkkaamisen tulee kannattaa

Kukaan ei ota täy­del­lä pal­ka­lla töi­hin kieli­taido­ton­ta irak­i­laista. Jol­lakin tavoin hänen palkkaamis­es­taan tulee tehdä työ­nan­ta­jalle edullista. Meil­lä on työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us, joka tässä tapauk­ses­sa toimii maa­han­muut­ta­jien vahin­gok­si, kos­ka he eivät voi pienem­mäl­lä pal­ka­lla kom­pen­soi­da huonoa kielitaitoaan.

Har­joit­teli­japalkat työe­htosopimuk­sis­sa tun­netaan. En tarkkaan tiedä, mil­lä kri­teereil­lä työn­tek­i­jä voidaan palkata har­joit­teli­jana, mut­ta maal­likos­ta tun­tuu, että juuri täl­laiseen tapauk­seen tuo mah­dol­lisu­us sopisi. Toinen, paljon jäykem­pi malli olisi palkkatu­ki. Juuri nyt palkkatuki­ra­hat ovat lopus­sa, mut­ta lisäbud­jet­tia tämä maa­han­muut­toti­lanne joka tapauk­ses­sa vaatii.

Helsingis­sä on sekä työn­tek­i­jän että yhteiskun­nan kannal­ta aivan sama, kuin­ka huonoa palkkaa maa­han­muut­ta­ja saa, kos­ka pien­i­t­u­loiset ovat niin pahas­sa tuloloukus­sa, että käteen jäävä tulo on jok­seenkin sama. Samas­ta syys­tä palkkat­uen mak­sami­nen ei mak­sa yhteiskun­nalle juuri mitään.

Työn vuokraami­nen

Työ­nan­ta­ja voi kokea pako­laisen riskirekry­toin­niksi. Turhien ennakkolu­u­lo­jen voit­tamisek­si työ­suhde voisi ainakin aluk­si perus­tua työvoiman vuokraamiseen. Vuokraa­jana voi olla TE-toimis­to tai yksi­tyi­nen työn­vuokrausyri­tys, joil­la on täl­lä alal­la ammat­ti­taitoa. En tiedä, onko esteitä mak­saa palkkatukea työvoiman vuokraa­jalle, mut­ta jos tähän on esteitä, ne on poistettava.

Onnis­tuneesta kotou­tu­mis­es­ta pisteitä

Jos tuli­ja täyt­tää pako­laiskri­teer­it, asian on sil­lä selvä: pako­lais­sta­tus on myön­net­tävä. Väli­in jää kuitenkin suuri har­maa vyöhyke, jos­sa työvä­li­neenä on oleskelulu­pa human­i­taarisin perustein. On ilmeistä, että nämä kri­teer­it tule­vat tiuken­tu­maan, kos­ka tuli­joi­ta on niin paljon.

Minä pisteyt­täisin oleskelu­lu­van saa­jat. Pis­teitä saisi pait­si koti­maan olo­suhteista, myös kotou­tu­mis­es­ta: kie­len oppimis­es­ta ja eri­tyis­es­ti työl­listymis­es­tä. Myön­net­täessä oleskelulu­paa ensim­mäisen ker­ran ei kotou­tu­mispis­teitä oikein voi olla kenel­läkään, mut­ta oleskelulu­paa jatket­taes­sa tilanne on jo toinen.

Joku voi pitää tätä peri­aat­tei­den myymisenä. Minus­ta se on vain prag­maat­tista. Sama maa­han­muut­ta­jamäärä tuot­taa pienem­män rasituk­sen, jos joukko valikoituu hyvistä kotoutu­jista eli kään­täen: näin toimien pystymme otta­maan vas­taan suurem­man määrän maa­han muuttujia.

Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavarak­si, kuten Jaakko Kian­der jo ehti huomauttaa.

 

= = =

Kos­ka aihe kos­kee maa­han­muut­toa, nou­datan moderoin­nis­sa tavanomaista tiukem­paa lin­jaa. Mitä ei osaa sanoa solvaa­mat­ta, ei kan­na­ta sanoa lainkaan.